Keskinäinen testamentti ja rintaperillisen tilanne: pitääkö maksaa perintöveroa ilman että omaisuutta saa ensin realisoitua?

Vierailija kirjoitti:

Koko perintöverosta pitää luopua, kuten Ruotsissa on tehty. Perhesuhteet ovat nykyään huomattavasti monimutkaisempia kuin ennen. Ihan järjetöntä, että et saisi vanhempiesi esim. osakeasuntoa itsellesi, koska uusi puoliso asuu siinä, mutta joudut maksamaan.

Mielestäni nykyinen systeemi on ilman tätä epäkohtaa ihan hyvä. Voisi tehdä niin, että perikunta voisi yksimielisesti päättää haluavansa siirtyä asunnon osalta myyntivoittoverotukseen tai sitten voisi luopuoa perinnössä vain asunnosta mutta ottaa vastaan muun osan perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.

Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.

Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.

Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).

Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).

Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.

Älä vaan mene naimisiin koskaan. 

Ethän itse kuvittele, että avioliitossa omaisuus on yhteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.

Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.

Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.

Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).

Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).

Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.

Älä vaan mene naimisiin koskaan. 

Ethän itse kuvittele, että avioliitossa omaisuus on yhteistä.

En kuvittele, mutta tiedän, että eron hetkellä joudun ehkä luopumaan osasta omaisuuttani.  Toisen kuollessa tätä ongelmaa ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani ei ollut testamenttia ja avioliitto kesti yli 50 vuotta. Minä olen ainoa perillinen. Äiti kuoli pari vuotta sitten. Omaisuus eli talo, ajoneuvot ja vähän metsää oli isäni nimissä. Äidiltä ei jäänyt varoja. Isä jäi asumaan taloon yksin eikä tasinkoa suoritettu. En saanut verolaskua äidin jälkeen, eikä isäkään.

No isä sitten kuoli ihan hiljattain ja koko omaisuus jäi mulle. Puolen vuoden päästä pitäis repiä jostain verottajalle noin kymppitonni.

Täytyy alkaa myydä pois näitä. Mun tulot on niin pienet ettei niistä tuommoista summaa säästetä.

Niin, tässä tullaan siihen, että varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa ellei halua. 

Näinpä. Tilanne olisi erilainen jos isäni olisi kuollut ennen äitiä. Äiti olisi omistanut puolet avio-oikeuden perusteella ja toinen puoli perinnöksi mulle ja äidille 50/50. Eli mun osuus olisi ollut 25%. Ja siitä olisi vissiin pitänyt verot maksaa. Menee arvailuksi.

Kari Tapion tapauksessa leski omisti lähes kaiken. Tällöin lapset eivät perineet isänsä jälkeen juuri mitään ja avioton poika jäi ilman perintöä.

Omilla vanhemmilla sekä asunto että mökki ovat äidin nimissä. Isä kertoi, että hän halusi, että näin tehdään ensinnäkin siksi, että mökki on äidin perintöä ja toiseksi siksi, että äidillä olisi turvattu vanhuus, jos isä kuolee ensin. Lisäksi heillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani ei ollut testamenttia ja avioliitto kesti yli 50 vuotta. Minä olen ainoa perillinen. Äiti kuoli pari vuotta sitten. Omaisuus eli talo, ajoneuvot ja vähän metsää oli isäni nimissä. Äidiltä ei jäänyt varoja. Isä jäi asumaan taloon yksin eikä tasinkoa suoritettu. En saanut verolaskua äidin jälkeen, eikä isäkään.

No isä sitten kuoli ihan hiljattain ja koko omaisuus jäi mulle. Puolen vuoden päästä pitäis repiä jostain verottajalle noin kymppitonni.

Täytyy alkaa myydä pois näitä. Mun tulot on niin pienet ettei niistä tuommoista summaa säästetä.

Niin, tässä tullaan siihen, että varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa ellei halua. 

Näinpä. Tilanne olisi erilainen jos isäni olisi kuollut ennen äitiä. Äiti olisi omistanut puolet avio-oikeuden perusteella ja toinen puoli perinnöksi mulle ja äidille 50/50. Eli mun osuus olisi ollut 25%. Ja siitä olisi vissiin pitänyt verot maksaa. Menee arvailuksi.

Ilman testamenttia ja avioehtoa äidin osuus olisi ollut puolet ja sinä olisit perinyt isäsi puoliskon eli saanut puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani ei ollut testamenttia ja avioliitto kesti yli 50 vuotta. Minä olen ainoa perillinen. Äiti kuoli pari vuotta sitten. Omaisuus eli talo, ajoneuvot ja vähän metsää oli isäni nimissä. Äidiltä ei jäänyt varoja. Isä jäi asumaan taloon yksin eikä tasinkoa suoritettu. En saanut verolaskua äidin jälkeen, eikä isäkään.

No isä sitten kuoli ihan hiljattain ja koko omaisuus jäi mulle. Puolen vuoden päästä pitäis repiä jostain verottajalle noin kymppitonni.

Täytyy alkaa myydä pois näitä. Mun tulot on niin pienet ettei niistä tuommoista summaa säästetä.

Niin, tässä tullaan siihen, että varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa ellei halua. 

Näinpä. Tilanne olisi erilainen jos isäni olisi kuollut ennen äitiä. Äiti olisi omistanut puolet avio-oikeuden perusteella ja toinen puoli perinnöksi mulle ja äidille 50/50. Eli mun osuus olisi ollut 25%. Ja siitä olisi vissiin pitänyt verot maksaa. Menee arvailuksi.

Mistä otit tuon 25%? Jos isäsi olisi kuollut ensin, äitisi olisi saanut tasinkona puolet ja sinun perintöosuutesi olisi ollut toinen puoli. Ilman testamenttia puolisot eivät peri toisiaan, jos perinnönjättäjällä on rintaperillisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani ei ollut testamenttia ja avioliitto kesti yli 50 vuotta. Minä olen ainoa perillinen. Äiti kuoli pari vuotta sitten. Omaisuus eli talo, ajoneuvot ja vähän metsää oli isäni nimissä. Äidiltä ei jäänyt varoja. Isä jäi asumaan taloon yksin eikä tasinkoa suoritettu. En saanut verolaskua äidin jälkeen, eikä isäkään.

No isä sitten kuoli ihan hiljattain ja koko omaisuus jäi mulle. Puolen vuoden päästä pitäis repiä jostain verottajalle noin kymppitonni.

Täytyy alkaa myydä pois näitä. Mun tulot on niin pienet ettei niistä tuommoista summaa säästetä.

Niin, tässä tullaan siihen, että varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa ellei halua. 

=tasinkoprivilegi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.

Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.

Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.

Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).

Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).

Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.

Älä vaan mene naimisiin koskaan. 

Ethän itse kuvittele, että avioliitossa omaisuus on yhteistä.

En kuvittele, mutta tiedän, että eron hetkellä joudun ehkä luopumaan osasta omaisuuttani.  Toisen kuollessa tätä ongelmaa ei ole. 

Olet aivan oikeassa. Silti teidän omaisuudet on erilliset avioliiton aikanakin. Eron tullessa se jolla on enemmän omaisuutta, joutuu antamaan köyhemmälle tasinkoa, (jos asiasta aletaan riitelemään). Perikunnalle tasinkoa ei tarvitse antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.

Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.

Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.

Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).

Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).

Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.

Älä vaan mene naimisiin koskaan. 

Ethän itse kuvittele, että avioliitossa omaisuus on yhteistä.

En kuvittele, mutta tiedän, että eron hetkellä joudun ehkä luopumaan osasta omaisuuttani.  Toisen kuollessa tätä ongelmaa ei ole. 

Olet aivan oikeassa. Silti teidän omaisuudet on erilliset avioliiton aikanakin. Eron tullessa se jolla on enemmän omaisuutta, joutuu antamaan köyhemmälle tasinkoa, (jos asiasta aletaan riitelemään). Perikunnalle tasinkoa ei tarvitse antaa.

Miellän eronkin lopulliseksi tilanteeksi, en pelkkää kuolemaa. Siis avioliiton kannalta lopulliseksi. 

Oliko Kari Tapion leski saanut itse jostain rahaa vai laittoivatko he kaikki laulajan tienestit vaimon nimiin?

Kummallinen aloitus. Siis provo taas. Kukaan ei ole edes kuollut ja tää on miettivinään perintöveroja ilman että tajuaa mistään mitään....

Kaikkein parasta olisi, jos valtio/kunta hoitaisi hautaamisen ja perintö menisi 100%sti valtiolle/kunnalle. Ei olisi naputtamista.

Oletetaan, että avioparilla on oikeusomistustestamentti. Heillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta kummallakin on lapsia edellisestä avioliitosta. Toisen kuoltua, jäävätkö puolison lapset ilman lakiosuuttaan?

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että avioparilla on oikeusomistustestamentti. Heillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta kummallakin on lapsia edellisestä avioliitosta. Toisen kuoltua, jäävätkö puolison lapset ilman lakiosuuttaan?

Lakiosuutta ei voi kumota millään testamentilla. Myös omistusoikeustestamenttitapauksessa perilliset voivat vaatia lakiosiaan.

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että avioparilla on oikeusomistustestamentti. Heillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta kummallakin on lapsia edellisestä avioliitosta. Toisen kuoltua, jäävätkö puolison lapset ilman lakiosuuttaan?

Eivät jää, jos ymmärtävät itse vaatia lakiosuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmistaa vanhemmiltasi, että he testamenttaavat ensiksi KAIKEN omaisuuden toisilleen ja vasta molempien kuoleman jälkeen teille lapsille. Älkää vaatiko lakiosaa. Laittakaa asunto kimpassa myyntiin sitten, kun molemmat ovat kuolleet, niin saatte verot maksettua. Tuossa järjestelyssä häviää kyllä taloudellisesti jonkin verran, sillä verovapaa osuus olisi 20 000 e/perinnönsaaja jo ensimmäisen kuoltua. Mutta jos ei ole muita vaihtoehtoja, tuo on ehkä järkevää.

Siis jos haluat maksimoida perintöverot niin sit toimit näin. Eimitää järkee et leski perisi ja maksaa perintöverot ja sitku sama omaisuus menee lapsille ni maksetaan taas perintöveroja huhuh

Järkyttävää miten pihalla ihmiset on näistä.. Ap: sulle ratkaisu tähän:

Avatkaa säästöhenkivakuutus vanhemmallesi ja tuupatkaa sen verran rahaa sinne että sitten kuolintapauksessa ne tulee teille millä kuittaatte verot.

Ite selvisin tällä perintöveroista kun perinnöksi tuli pelkästään asuntoja, mitä oli hidasta realisoida. Äitille avattiin säästöhenkivakuutus, otettiin kääteinen laina sellaselle summalle joka vastasi perintöveron osuutta ja vakuudeksi lainaan tuli asunto.

Äiti maksoi korot lainasta pelkästään ja kun se pahin hetki koitti, tuli rahaa vakuutuksesta minulle ulos jolla selvisi veroista ettei tarvinnut lähtee mitään asuntoja myymään kiireellä/halvalla. Saatiin ajan kanssa hyvä hinta asunnosta millä laina kuitattiin sitten pois.

Eiköhän noilla vähän ole säästöjä! Et usko, paljonko ihan tavallisillakin eläkeläisillä on tileillä, jos on kerran asunnotkin hankittu aikanaan. (kertoo tietystä tavoitteellisuudesta)

Tapana on myös ainakin omassa tuttavapiirissä, että leski maksaa lastensa perintöverot, jos perittävää ei ole. Mikään laki ei velvoita, mutta totta helvetissä itsekin maksaisin leskenä lasteni puolesta perintöverot, jos itsellä olisi varaa maksaa ne ja samalla lapset pinnistelisi ruuhkavuosissa asuntolainat, elatusvelvollisuus yms. niskassa. Itseasiassa ihan jokainen kaverini on joko perinyt heti tai sitten äiti/isä on maksanut perintöverot, jos on jäänyt istumaan pesän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän noilla vähän ole säästöjä! Et usko, paljonko ihan tavallisillakin eläkeläisillä on tileillä, jos on kerran asunnotkin hankittu aikanaan. (kertoo tietystä tavoitteellisuudesta)

Tapana on myös ainakin omassa tuttavapiirissä, että leski maksaa lastensa perintöverot, jos perittävää ei ole. Mikään laki ei velvoita, mutta totta helvetissä itsekin maksaisin leskenä lasteni puolesta perintöverot, jos itsellä olisi varaa maksaa ne ja samalla lapset pinnistelisi ruuhkavuosissa asuntolainat, elatusvelvollisuus yms. niskassa. Itseasiassa ihan jokainen kaverini on joko perinyt heti tai sitten äiti/isä on maksanut perintöverot, jos on jäänyt istumaan pesän päälle.

Fiksut vanhemmat toimivat näin. Mieheni joutui opiskelijana ottamaan pankkilainan perintöverosta selvitäkseen, koska anoppi tuhlaili tasinkoaan jo siinä vaiheessa vauhdilla lapsiaan ajattelematta.