Lue keskustelun säännöt.
Asuminen puolison omistamassa asunnossa
Nimim. nyt menee jo hermot
18.07.2017 |
Heittäkäähän ehdotuksia siihen, miten puolison pitäisi mielestänne osallistua asumisen ja elämisen kustannuksiin, jos asuu toisen omistamassa asunnossa.
Meillä tilanne on sellainen, että ostin itselleni aikuisiällä asunnon päätettyäni aiemman suhteen. Olin suunnitellut, että elän poikamiestyttönä, ja omilla tuloillani sai vanhan omakotitalon, jota ajattelin laittaa vuosien varrella pikkuhiljaa.
Kuinka ollakaan, kuvioihin ilmestyi mies noin vuoden asumisen jälkeen, ja hän jäi nurkkiin. Teimme kaksi lastakin ja avioiduimme. Mies kieltäytyi ostamasta asunnosta osuutta, ja vaati tekemään avioehdon (että vanha talo on ja pysyy minulla, ja hänen tulevat perintönsä hänellä). Nyt tilanne on kuitenkin se, että hän ei maksa asumisesta oikeastaan mitään. Puolet sähkölaskusta ja ruokaa tietysti.
Mies tienaa n. 1300 euroa nettona / kk enemmän kuin minä. Oman nettotuloni jäävät n. 1800 euroon, miehellä ne ovat reilut 3 tonnia. Minä maksan siis talolainan korkoineen, lasten vaatekulut, jonkin verran ruokaa, netin, lasten puhelimet, taloon liittyvät jutut. Hänen mielestään vakuutuksetkaan eivät kuulu hänelle (kotivakuutus, lasten tapaturma- ja matkavakuutukset jne.) Auton häne on minulle joskus lasten synnyttyä muutamalla tonnilla hankkinut, sillä on nyt ikää parikymmentä vuotta. Itse maksan bensat, ja toimin työmatkojen lisäksi lasten harrastuskuskina. Myös yhteiset sukulointimatkat yms. hoidetaan tuolla vanhalla autolla ja minun ostamillani bensoilla. Nyt lapset ovat sen ikäisiä, että kaipaisivat jo jotain reissua silloin tällöin tms., mutta minulle ei jää rahaa. Pihi mies taas ei suostu lompakkoaan raottamaan. Näin on menty nyt 10 vuotta.
Nyt otin (taas kerran) asian puheeksi, ja ajattelin olla tiukkana. Ehdotin muutamaa vaihtoehtoa: a) joko ostaa talosta osuuden, b) myyn talon, ja hän ostaa mieleisensä. Siinä mennään sitten seuraava 10-vuotiskausi. c) hän maksaa minulle kuukaudessa tasinkoa xx määrän d) mies häipyy jonnekin muualle, missä saa asua ilmaiseksi
Mikään ehdotetuista vaihtoehdoista ei miehelle sovi.
Mies vetoaa siihen, että minä kerrytän omaisuuttani koko ajan. Kyseessä on kuitenkin 50-luvun alussa rakennettu talo, joka kaipaa kipeästi remontteja, joihin minulla ei ole varaa, eli arvo laskee koko ajan, ja käytännössä se "omaisuus" hupenee jatkuvasti. (Ja lapsillehan sekin vähä lopulta jää...) Miehen pankkitili sen sijaan paisuu. Itse ajattelen, että myös puolison pitäisi huomioida lasten asuminen ja eläminen, eihän asumisen järjestäminen voi olla vain toisen puolison asia... luulisi ainakin.
Miehen jääräpäisyyden takia siis todelliset kärsijät ovat lapset, joiden elinympäristö väistämättä on surkeammassa jamassa, kuin voisi vanhempien yhteisvarallisuuteen perustuen olettaa. Minä menetän koko ajan kaikki pennoseni, mies maksaa muutaman satasen ruokaa ja vähän sähköä ja vettä. Kyllähän sekin kerryttää hänen varallisuuttaan. Hänen näkemyksensä mukaan hän ei kuluta asuntoa eikä hänen asumisensa sinällään aiheuta kuluja (eikä ilmeisesti lasten asumisen järjestäminen ole mitenkään hänen asiansa).
Olisiko ideoita, miten asian voisi ratkaista? Ja jos mies päätyy siihen, että jatkamme asumista vanhaan tyyliin, paljonko voi vaatia maksamaan kompensaatiota kuukausittain? Minulle ei omistaminen ole mikään issue, voisin asua missä tahansa, mutta mies ilmeisesti ei.
Kommentit (58)
Järkyttävään loukkuun olet ajanut itsesi. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokraa ainakin pitäisi maksaa. Jos oletetaan että vastaavan asunnon vuokra olisi 1200 euroa, tulisi hänen maksaa siitä puolet, eli 600 euroa asumiskuluina. Lisäksi lasten kuluja n. 300 euroa.
Lasten elatuksen voit viedä lastenvalvojalle ja käräjille. Ei lasten elatusapu vaadi avioeroa, vaan riittää ettei toinen osallistu lapsen elatukseen.
Myy kämppä vielä kun voit ja muutatte koko perhe muualle.
Ei ei, tuollaista ei kannata jatkaa. Joko mies ostaa osuuden talosta tai myytte tuon ja ostatte yhteisen. Muissa vaihtoehdoissa on liikaa säätämistä.
Ei sen miehen varsinaisesti siitä talosta enempää tarvitsisi maksaa, mutta lasten kuluja hänen kyllä pitäisi maksella. Eikö hän välitä lapsistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä muuten sama tilanne mutta mies maksaa myös lainanlyhennystä. Vähän niinkuin vuokraa.
Mies selvästi hyväksikäyttää ap:ta. Kertyyhän hänelle valtavat säästöt siitä ettei käytännössä maksa asumisestaan mitään, eikä lapsistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mies vapaaehtoisesti saavuttamistaan eduista luovu. Edes lasten vuoksi. Meillä meni siihen pisteeseen, että ostin kaupungista kolmion ja myin nimissäni olevan talon. Mulla ei ollut a b c d vaihtoehtoja, vaan pyysin €300 euroa mieheltä per kk, oli hänen mielestä liikaa. Sehän on minimielarit mitä saa Kelalta, jos miestä ei ole edes kuvioissa tai maksamassa.
Meillä meni niin pitkälle tuo miehen pihiys, että kävi esimerkiksi itse pizzoilla ja mäkkärissä, eikä ottanut poikia mukaan tai tuonut heille vaikkapa noutoruokaa. :(
Myy se talo nyt vielä kun se voi mennä kaupaksi. Tuonikäinen vaatisi jo isoja remontteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin eilen samasta aiheesta eli emme asu miesystäväni kanssa yhdessä, mutta jos joskus asumme niin se tarkoittaa minulle muuttamista hänen kiinteistöönsä. Itselleni on itsestäänselvää, että juoksevat kulut (sähkö, lämmitys, vakuutukset, kiinteistöverot, tiemaksut yms) maksetaan puoliksi. Ruoka- ja muut yhdessä vietettävän ajan kustannukset maksetaan jo nyt yhteiseltä tililtä, jolle molemmat tallentavat saman verran rahaa kuukausittain.
Sitä en tiedä, millaiseen ratkaisuun päädymme kiinteistön arvoa nostavien korjausten ja kiinteiden kalusteiden hankintojen suhteen. Itse lähden siitä ajatuksesta, että osallistun hankintoihin "osamaksulla" eli maksan hankintahetkellä vain pienen, lähinnä nimellisen osan mutta lyhennän omaa osuuttani pikkuhlijaa. Mutta tämä on siis vielä kysymysmerkki. En pitäisi oikeudenmukaisena sitä, että joutuisin maksamaan esimerkiksi puolet uusista ikkunoista, jos sitten tulisikin ero vuoden-parin sisällä. Tai sitten se pitäisi mennä niin päin, että siinä tapauksessa mies hyvittäisi minulle osan maksamistani kuluista.
Seuraan mielenkiinnolla ketjua, mutta sen verran jo kommentoin, että minusta teilläkin "juoksevien kulujen" maksaminen yhteiseltä tililtä, jolle molemmat tallettavat saman verran kuukausittain, pitäisi olla itsestäänselvyys.
Jos talo ei ole sulle korvaamattoman rakas, myy se. Ihan ilman mitään miehen kiristämistä tms, oletan että saat talon ostohinnann kevyesti kuitattua, pääset lainasta ja jotain jää ylikin. Sitten sopiva vuokra-asunto molempien nimiin ja vuokra puoliksi.
Jos ostat asunnon, olet todennäköisesti taas samassa jamassa, joten jos ostat, osta sellainen jossa ei remppakuluja ym, ja muutkin kulut pienet, ei omakotitaloa, jolloin rahat ei niin tiukalla vaikka mies ei osallistuisikaan. Olettaen siis, että et halua erota tilanteen takia kuitenkaan?
Kuullostaa aika ikävältä toiminnalta miehen puolelta, sen ymmärrän ettei osallistu lainan maksuun tai remonttien maksuun, jos talo vain sun nimissä mutta asumiskuluista pitäis maksaa puolet ja lasten kuluista tietenkin myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimim. nyt menee jo hermot kirjoitti:
Nyt otin (taas kerran) asian puheeksi, ja ajattelin olla tiukkana. Ehdotin muutamaa vaihtoehtoa: a) joko ostaa talosta osuuden, b) myyn talon, ja hän ostaa mieleisensä. Siinä mennään sitten seuraava 10-vuotiskausi. c) hän maksaa minulle kuukaudessa tasinkoa xx määrän d) mies häipyy jonnekin muualle, missä saa asua ilmaiseksi
Mikään ehdotetuista vaihtoehdoista ei miehelle sovi.........
Valitse vaihtoehto D ja heitä mies pihalle jos ei maksa. Sitähän ei tarvitse mieheltä kysyä sopiiko vai ei, kun taloa on sinun ja teillä on avioehto. Asumusero vireille ja mies etsimään uutta ilmaista asuntoa. Taloustilanteesi paranee jo siitäkin syystä että mies joutuisi osallistumaan myös lastensa elatukseen. Miten sä noin sairaan pihin miehen yleensä otitkin?
No eihän sekään vielä reilua ole että pelkistä juoksevista kuluista maksaa puolet ja ap maksaa kaikki välttämättömät remontit. Eihän se mies missään muuallakaan ilmaiseksi saisi asua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vähän sama tilanne eli löysin nelikymppisenä miehen, joka muutti omistamaani asuntoon. Mies maksaa omasta halustaan vuokraa, joka kattaa hieman yli puolet lyhennyksestä+vastikkeesta. Reilua mielestäni ja jos kaikki kun myyn kaksion pois, saa mies osan voitosta, tämä siis minun halustani!
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama tilanne eli löysin nelikymppisenä miehen, joka muutti omistamaani asuntoon. Mies maksaa omasta halustaan vuokraa, joka kattaa hieman yli puolet lyhennyksestä+vastikkeesta. Reilua mielestäni ja jos kaikki kun myyn kaksion pois, saa mies osan voitosta, tämä siis minun halustani!
Onko teillä tuosta kirjallinen sopimus? Oletteko ottaneet huomioon verot? Jos lahjoitat miehelle rahaa, niin siitä menee lahjavero tietyn summan ylittävältä osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama tilanne eli löysin nelikymppisenä miehen, joka muutti omistamaani asuntoon. Mies maksaa omasta halustaan vuokraa, joka kattaa hieman yli puolet lyhennyksestä+vastikkeesta. Reilua mielestäni ja jos kaikki kun myyn kaksion pois, saa mies osan voitosta, tämä siis minun halustani!
Onko teillä tuosta kirjallinen sopimus? Oletteko ottaneet huomioon verot? Jos lahjoitat miehelle rahaa, niin siitä menee lahjavero tietyn summan ylittävältä osalta.
Niin menee vuokrastakin verot.
Yksiselitteisesti mies osallistu kaikkiin muihin paitsi lainakuluihin. Laina on sinun omaisuutesi kulua, kaikki muu on juoksevaa elämisen kulua johon miehen tulee osallistua yhtälailla.
Vierailija kirjoitti:
Jos talo ei ole sulle korvaamattoman rakas, myy se. Ihan ilman mitään miehen kiristämistä tms, oletan että saat talon ostohinnann kevyesti kuitattua, pääset lainasta ja jotain jää ylikin. Sitten sopiva vuokra-asunto molempien nimiin ja vuokra puoliksi.
Jos ostat asunnon, olet todennäköisesti taas samassa jamassa, joten jos ostat, osta sellainen jossa ei remppakuluja ym, ja muutkin kulut pienet, ei omakotitaloa, jolloin rahat ei niin tiukalla vaikka mies ei osallistuisikaan. Olettaen siis, että et halua erota tilanteen takia kuitenkaan?
Kuullostaa aika ikävältä toiminnalta miehen puolelta, sen ymmärrän ettei osallistu lainan maksuun tai remonttien maksuun, jos talo vain sun nimissä mutta asumiskuluista pitäis maksaa puolet ja lasten kuluista tietenkin myös.
Unohdin kertoa, että olen ehdottanut tätä vuokralle muuttoa. Sekään ei miehelle käy. On ilmeisesti ymmärtänyt, että nelihenkisen perheen (ja koiran) vuokramenot ovat melko suuret. Minullehan se olisi halvin vaihtoehto, ainakin huomattavasti nykyistä halvempi.
Tokihan voisin lätkäistä talon myyntiin, mutta pahimmassa tapauksessa ukko ei laita rikkaa ristiin asunnon hankintaan, ja sitten minä paniikilla etsin jotain kaupungin vuokraluukkua ja hoidan muuttorumban ylimääräisen tavaran hävityksineen. Huoh. Yhtä pitkää kuin leveää.
Ja juu, tosiaan olen miettinyt jälkikäteenkin, että miten en piheilyä huomannut ennen kuin on liian myöhäistä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo ei ole sulle korvaamattoman rakas, myy se. Ihan ilman mitään miehen kiristämistä tms, oletan että saat talon ostohinnann kevyesti kuitattua, pääset lainasta ja jotain jää ylikin. Sitten sopiva vuokra-asunto molempien nimiin ja vuokra puoliksi.
Jos ostat asunnon, olet todennäköisesti taas samassa jamassa, joten jos ostat, osta sellainen jossa ei remppakuluja ym, ja muutkin kulut pienet, ei omakotitaloa, jolloin rahat ei niin tiukalla vaikka mies ei osallistuisikaan. Olettaen siis, että et halua erota tilanteen takia kuitenkaan?
Kuullostaa aika ikävältä toiminnalta miehen puolelta, sen ymmärrän ettei osallistu lainan maksuun tai remonttien maksuun, jos talo vain sun nimissä mutta asumiskuluista pitäis maksaa puolet ja lasten kuluista tietenkin myös.
Unohdin kertoa, että olen ehdottanut tätä vuokralle muuttoa. Sekään ei miehelle käy. On ilmeisesti ymmärtänyt, että nelihenkisen perheen (ja koiran) vuokramenot ovat melko suuret. Minullehan se olisi halvin vaihtoehto, ainakin huomattavasti nykyistä halvempi.
Tokihan voisin lätkäistä talon myyntiin, mutta pahimmassa tapauksessa ukko ei laita rikkaa ristiin asunnon hankintaan, ja sitten minä paniikilla etsin jotain kaupungin vuokraluukkua ja hoidan muuttorumban ylimääräisen tavaran hävityksineen. Huoh. Yhtä pitkää kuin leveää.
Ja juu, tosiaan olen miettinyt jälkikäteenkin, että miten en piheilyä huomannut ennen kuin on liian myöhäistä.
ap
Eihän se ole myöhäistä! Osaat varmaan arvioida, paljonko asumiskulut, ruoka ja muut "juoksevat" menot ovat kuukaudessa? Jaa summa kahtia ja ilmoita miehelle, että avaatte yhteisen tilin, jolle hän tallentaa sen summan kuukaudessa ja sinä teet samoin. Ajan myötä voitte tarkentaa summaa tarvittaessa.
Remontti- ja lainakulut ovat sitten vaikeampi asia, mutta noiden juoksevien kulujen osalta pystyt muuttamaan tilanteen heti tänään. Sen jälkeen voit kysellä asiantuntijaneuvoja, ehkä oma pankkisi osaa ohjata eteenpäin, sen suhteen kuinka noiden kiinteiden kulujen suhteen kannattaa toimia.
Meillä oli samankaltainen tilanne, kettuunnuin niin, että laitoin taloni myyntiin. Sitten ostettiin uusi yhteinen. Olisi mies saanut lähteä muuallekin jos ei yhteinen asunto olisi kelvannut, halusi kuitenkin pysyä yhdessä,