Miksi suomenruotsalaiset sekoittavat lauseisiin suomenkielisiä sanoja?
Eikö se ruotsinkieli olekaan niin vahva? Kuitenkin vaaditaan palvelua ruotsiksi, vaikka ei itsekään osaa sitä sujuvasti. Esim. Ska vi gå på kirppis och se om det finns nå kiva. :-)
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä kuin sinä sekoitat lauseisiin englannin ja ruotsin kielisiä sanoja.
En sekoita.
kuuntelin kerran suomenruotsalaisten lasten juttelua eräässä pääkaupunkiseudun urheilutapahtumassa, puhe oli hauskaa suomen ja ruotsin sekoitusta,
Joo tämä on jännä juttu. "Tar du maito eller piimä" -tyyppinen kieli on jokapäiväistä ainakin Helsingissä kulkiessa.
Mamma vill inte ha kakku mamma är på laihis
Ei suomenruotsalaiset oikeasti osaakaan puhua ruotsia.
Palvelun vaatiminen ruotsiksi on vain kiusantekoa suomenkielisille.
Kuten koko pakkoruotsijärjestelmä. Muuttaisivat suosiolla Ahvenanmaalle puhumaan sekakieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä kuin sinä sekoitat lauseisiin englannin ja ruotsin kielisiä sanoja.
En sekoita.
Niin. Sinä et koskaan syö soppaa etkä kulje bussilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei suomenruotsalaiset oikeasti osaakaan puhua ruotsia.
Palvelun vaatiminen ruotsiksi on vain kiusantekoa suomenkielisille.
Kuten koko pakkoruotsijärjestelmä. Muuttaisivat suosiolla Ahvenanmaalle puhumaan sekakieltään.
Niinpä. Ruotsissa ne puhuvat englantia 😅. Huvittavinta on, että luin kerran suomenruotsalaisen tekstiä ruotsiksi ja se vilisi väärinkirjoitettuja sanoja, esim telt, kun pitää olla tält (teltta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä kuin sinä sekoitat lauseisiin englannin ja ruotsin kielisiä sanoja.
En sekoita.
Niin. Sinä et koskaan syö soppaa etkä kulje bussilla.
Nuo on ihan suomenkielisiä sanoja ja en kyllä syö soppaa vaan keittoa, bussilla kuljen kyllä.
Ei osata ruotsinkieltä hyvin koska ilmeisesti ei olla 100 pros ruotsinkielisiä.
Olin joskus pari vuotta sitten mäkkärissä alueella, jossa on paljolti suomenruotsalaisia. No, tiskille meni pari nuorta, kuuntelin niiden tilaavan ruotsiksi. Auta armias, kun ne istuivat viereiseen pöytäämme. Kaikki muu oli melkeinpä ruotsia paitsi kirosanat. Ja niitähän oli jokaisessa lauseessa pari.
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus pari vuotta sitten mäkkärissä alueella, jossa on paljolti suomenruotsalaisia. No, tiskille meni pari nuorta, kuuntelin niiden tilaavan ruotsiksi. Auta armias, kun ne istuivat viereiseen pöytäämme. Kaikki muu oli melkeinpä ruotsia paitsi kirosanat. Ja niitähän oli jokaisessa lauseessa pari.
Taitaa suomenkieliset kirosanat kuulostaa vahvemmilta kuin ruotsinkieliset.
Kuinkahan ne muistavat skarpata silloin kun pitää puhua vain yhtä kieltä kerrallaan? Vai lipsahtaako toisen kielen sana mukaan?
Ei ainakaan pohjanmaalla tehdä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus pari vuotta sitten mäkkärissä alueella, jossa on paljolti suomenruotsalaisia. No, tiskille meni pari nuorta, kuuntelin niiden tilaavan ruotsiksi. Auta armias, kun ne istuivat viereiseen pöytäämme. Kaikki muu oli melkeinpä ruotsia paitsi kirosanat. Ja niitähän oli jokaisessa lauseessa pari.
Taitaa suomenkieliset kirosanat kuulostaa vahvemmilta kuin ruotsinkieliset.
Tuskin missään muussa kielessä kirosanat kuulosta yhtä voimakkailta kuin suomessa.
Mä olen töissä paikassa, jossa puhutaan jatkuvasti suomea, ruotsia ja englantia, moni puhuu noista kaikkia täydellisesti. Silti keskenämme saatetaan puhua iloisesti kaikkien kolmen kielen sekamelskaa. Jotkut sanat vain tulevat tietyllä kielellä nopeammin ja luonnollisemmin mieleen kuin toiset eikä kaverin kanssa juttelussa mietitä lauseita niin tarkasti kuin esim asiakaskontaktissa.
Kaikki suomenruotsalaiset ei tee tota. Lähinnä pääkaupunkiseudulla käytetään paljon tota sekakieltä. Johtuu siitä kun suomea kuulee joka paikassa, ruotsia vähemmän. Lähes kaikilla on paljon suomenkielisiä kavereita ja tuttuja ja monella toinen vanhemmista on suomenkielinen. Molemmat kielet kehittyvät siis luonnostaan yhtä vahvoiksi ja helposti tulee käytettyä sekaisin, sanoo vaan sanan sillä kielellä jolla se ensin tulee mieleen. Rumaltahan se kuulostaa, varsinkin jos tosi paljon sekoittaa sanoja mutta on yllättävän vaikeaa puhua "puhtaasti" kun arjessa käyttää myös suomea niin paljon. Tuntuu jotenkin jäykältä. Sen huomaa varsinkin kun on Tukholmassa käymässä ja on pakko puhua pelkkää ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus pari vuotta sitten mäkkärissä alueella, jossa on paljolti suomenruotsalaisia. No, tiskille meni pari nuorta, kuuntelin niiden tilaavan ruotsiksi. Auta armias, kun ne istuivat viereiseen pöytäämme. Kaikki muu oli melkeinpä ruotsia paitsi kirosanat. Ja niitähän oli jokaisessa lauseessa pari.
Taitaa suomenkieliset kirosanat kuulostaa vahvemmilta kuin ruotsinkieliset.
Tuskin missään muussa kielessä kirosanat kuulosta yhtä voimakkailta kuin suomessa.
Mä olen töissä paikassa, jossa puhutaan jatkuvasti suomea, ruotsia ja englantia, moni puhuu noista kaikkia täydellisesti. Silti keskenämme saatetaan puhua iloisesti kaikkien kolmen kielen sekamelskaa. Jotkut sanat vain tulevat tietyllä kielellä nopeammin ja luonnollisemmin mieleen kuin toiset eikä kaverin kanssa juttelussa mietitä lauseita niin tarkasti kuin esim asiakaskontaktissa.
Toi on totta et riippuu täysin seurasta miten oikein puhuu. Kavereiden kanssa sekasin mut tottakai sitä asiakkaiden tai vieraiden ihmisten kanssa skarppaa. Vastaa vähän sitä että kavereiden kanssa puhuessa saattaa heittää väliin jotain kirosanoja ihan ajattelematta vähän niinku "täyte sanoiks"mut automaattisesti jättää ne pois sopimattomissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan pohjanmaalla tehdä sitä.
Siellä onkin yleensä niin että molemmat vanhemmista puhuvat lapsella Suomea, kun pk-seudulla usein vain toinen vanhemmista. Itsekin olen kasvanut kaksikielisessä perheessä pk-seudulla ja puhuin nuorena usein tuollaista sekoitusta......enkä tehnyt sitä siksi että se kuulostaisi kivalta kuten jotkut täällä veikkailivat...vaan koska ei muistunut aina lauseessa se oikea ruotsinkielen sana tarpeeksi nopeasti, niin sitte korvasi sen suomenkielisellä sanalla. Kauhealtahan se kuulostaa....vielä aikuisenakin joskus sortuu tuohon ja hävettää samantien.
Pyrinkin nykyään usein pitämään mieluummin pientä paussia lauseessani löytääkseni sen oikean ruotsinkielisen sanan kuin että sekoittaisin tarkoituksellisesti enää näitä kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ruotsinkieli olekaan niin vahva? Kuitenkin vaaditaan palvelua ruotsiksi, vaikka ei itsekään osaa sitä sujuvasti. Esim. Ska vi gå på kirppis och se om det finns nå kiva. :-)
Nuoret enimmäkseen sekoittaa suomalaisia sanoja puheeseen kavereiden kanssa puhuessaan. Vanhemmat ei niinkään. Enkä ainakaan mä oo huomannu et nuoret vaatis ruotsiks palveluita, se on selvästi enemmän keski-ikäisten ja varsinkin vanhempien ihmisten juttu. Kassalla töissä huomaa ton selvästi.
Samasta syystä kuin sinä sekoitat lauseisiin englannin ja ruotsin kielisiä sanoja.