Miten olette löytäneet mielenrauhan?
Kommentit (11)
Vähentämällä netissä notkumista, keksimällä itselleni tarpeeksi tekemistä (en ehdi ajatella niin paljon), kuuntelemalla musiikkia (hypnoottinen musiikki esim. trance), kirjojen lukeminen (pääsen pois omasta elämästäni), käymällä ihmistenilmoilla yms...
Tulemalla vanhaksi. Ei enää kiinnosta hötkyillä.
Vierailija kirjoitti:
Miten olette löytäneet mielenrauhan? Keinoja? Vinkkejä?
Moi :) Etsit arvokasta asiaa. Uskon,että minulla olisi ainakin paljon vähemmän mielenrauhaa jos en luottaisi sellaiseen rakkauteen, joka tuo tasapainoa, koska se on enemmän kuin olosuhteeni, enemmän kuin omat tai läheisteni ongelmat ja keskeneräisyydet; sitä rakkautta on hyvin kuvattu pienessä mutta koskettavassa videonpätkässä:
2 kertoi hyviä keinoja. En ole saavuttanut rauhaa aivan täysin itseni kanssa mutta yksi ohje minul on: älä ajattele jatkuvasti itseäsi.
Suuntaa huomiosi muihin ihmisiin, luontoon, tv-ohjelmaan, kirjaan, leffaan ihan sama mikä mutta älä uppoa liikaa itseesi; omiin ongelmiin, muihin vertailuun ym
Toinen juttu on meditatiivinen oleminen.
Eli älä ajattele mitään.
Oon itse meditoinut epäsäännöllisesti mutta kuitenkin pystyn halutessani pysäyttämään täysin ajatusvirran toimiessanikin, ei vaadi paikallaan oloa ja keskittymistä.
Sain järkkymättömän sisäisen rauhan tullessani uskoon Jeesukseen.
Rauhattomuutta kuvaavia sanoja ovat mm. keskeneräisyys, vääryys, tasapainottomuus, valheellisuus, irrallisuus, epäluottamus.
Rauhaa kuvaavia sanoja ovat mm. päätös, sovitus, anteeksianto, pysyvyys, yhteys, totuus.
Rauhan tilaan en päässyt ilman Jeesusta, Herraani ja Pelastajaani.
Mikä on mielenrauhan saavuttamisen vastakohta? Ts miten se ilmenee? Itse koen olevani mielenrauhan saavuttanut jo nuorella iällä, tai en ainakaan osaa kuvitella mitään muuta kuin mielenrauhan omalla kohdallani.
Salaisuudekseni veikkaan elämisen täysin omilla ehdoilla ja muiden mielipiteistä välittämättömyys. Elän itseni näköistä elämää enkä tee koskaan mitään mitä en oikeasti halua. Rakastan myös itseäni ja olen ymmärtäväinen virheilleni ja heikkouksilleni.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on mielenrauhan saavuttamisen vastakohta? Ts miten se ilmenee? Itse koen olevani mielenrauhan saavuttanut jo nuorella iällä, tai en ainakaan osaa kuvitella mitään muuta kuin mielenrauhan omalla kohdallani.
Salaisuudekseni veikkaan elämisen täysin omilla ehdoilla ja muiden mielipiteistä välittämättömyys. Elän itseni näköistä elämää enkä tee koskaan mitään mitä en oikeasti halua. Rakastan myös itseäni ja olen ymmärtäväinen virheilleni ja heikkouksilleni.
Tässä oli järkeä. Varmaan siis pystyt suhtautumaan veronmaksun ja hammaslääkärillä käymisen kaltaisiin asioihin niin, että niistä on viisainta "tykätä"? :)
Vierailija kirjoitti:
Olen lopettanut etsimisen (:
ENTÄ JOS mielenrauha löytäisikin sinut, vaikka sinä et olisikaan sitä löytänyt? Ihan oikeasti :) Nimittäin aivan kaikkea ei elämässä tarvitse sittenkään ansaita, suorittaa tai omin voimin löytää: on olemassa mielenrauhaa ja paljon muuta arvokasta, jonka voi löytää ihan vain vastaanottamalla ja luottamalla:
En ole löytänyt. Tiedän kyllä syyt, mikä sen on vienyt. Syistä vois puolet karsia itse pois, osaan en voi vaikuttaa.