Pääsin opiskelemaan generalistista alaa ja nyt kaduttaa...

Kysy töitä General Motorsilta

Joo ei hiljanen introvertti pärjää jos ihmisiin tutustuminen tai niille puhuminen on vaikeaa. Itse menin opiskelemaan yrittäjyyttä, piti verkostoitua että saisi mahdollisia kumppaneita ja asiakkaita...huonolla menestyksellä. Monet olivat sosiaalisia perhosia, yksikin nuorempi tyttö todellakin osasi ystävystyä ja puhua todella hyvin muille yrittäjille! harmittaa kun itse ahdistun. 

Tykkään siis haasteista ja uskon että ihan sama mikä ala kiinnostaa niin tee asiat omalla tavallasi, muiden kuuluu kunnioittaa sinua ja yrittää ymmärtää mikä on introvertti. Monet ei tiedä. Ajattelevat että ollaan kylmiä ja tunteettomia joska ei hymyillä ja puhuta hirveästi. Oikeasti meitä hiljaisia vaan jännittää tai sitten me tykätään tutkailla tilannetta ja kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Joo ei hiljanen introvertti pärjää jos ihmisiin tutustuminen tai niille puhuminen on vaikeaa. Itse menin opiskelemaan yrittäjyyttä, piti verkostoitua että saisi mahdollisia kumppaneita ja asiakkaita...huonolla menestyksellä. Monet olivat sosiaalisia perhosia, yksikin nuorempi tyttö todellakin osasi ystävystyä ja puhua todella hyvin muille yrittäjille! harmittaa kun itse ahdistun. 

Tykkään siis haasteista ja uskon että ihan sama mikä ala kiinnostaa niin tee asiat omalla tavallasi, muiden kuuluu kunnioittaa sinua ja yrittää ymmärtää mikä on introvertti. Monet ei tiedä. Ajattelevat että ollaan kylmiä ja tunteettomia joska ei hymyillä ja puhuta hirveästi. Oikeasti meitä hiljaisia vaan jännittää tai sitten me tykätään tutkailla tilannetta ja kuunnella.

Ohiksena kysyn, että mihin lopulta päädyit? Surullista, että introvertit sivuutetaan niin helposti.

ylös

Moi! Vedin introverttina yliopiston läpi ilman ongelmia, en huippuarvosanoilla, mutta ei tarvitse todistusta hävetäkään. Joissain tutustumistapahtumissa ym. illanistujaisissa kävin alle viisi kertaa viiden vuoden aikana. En osaa verkostoitua ja olen todella huono tutustumaan ihmisiin. Opiskelin vielä alaa, jolla työskentely on yhtä sosiaalista kanssakäymistä ja suhteiden luomista, ja tajusin vasta viimeisen vuoden aikana, ettei ollut oikea valinta. Valmistuin silti.

Vuosi meni työttömänä opiskelujen jälkeen, mutta sen jälkeen olen ollut kaksi vuotta töissä täysin eri alalla ja työpaikassa, jossa olen hyvä työntekijä ja jossa minut hyväksytään, eikä minun tarvitse esittää mitään muuta kuin olen.

Pointti: polkusi löytyy varmasti opiskelujen kautta, eikä sinun tarvitse olla sosiaalinen sukkuloija, että voit pärjätä yliopistossa sekä opiskelujen jälkeenkin.

Onnea opiskelupaikasta ja hurjasti tsemppiä!