Mies lyö riidellessä
Sanon heti, että osaan itse olla todella tuittupäinen. Riidellessä sanon ikäviä asioita. Pyydän kyllä anteeksi jälkeenpäin, mutta eihän se tarkoita, että saan loukata taas uuden erimielisyyden aikana.
Mutta mies on lyönyt minua nyt monta kertaa. Tänä aamunakin suuttui niin, että koitti lyödä kasvoille. Sanoi vielä: "jos et nyt ole hiljaa, niin tapan sinut".
Nyt olen sitten hiljaa.
Kerran mies löi niin, että oli silmä mustana kolne viikkoa. Toisen kerran niin, etten kuullut mitään vasemmalla korvalla kahteen päivään.
Kauheinta on se, että mies on saanut minut uskomaan, että ansaitsin kaiken väkivaltaisuuden. Olen ollut kellarissa kuristusotteessa ja saanut iskuja useita kertoja kasvojen lisäksi selkään, jalkoihin ja käsivarsiin.
Kerran soitin hädissäni äitini paikalle. Mies teki heti puhelun kuullessaan täyskäännöksen. Hän menikin keittämään kahvit ja oli niiiiiin rauhallinen. Minä tietysti olin itkuinen ja vaikutin varmasti omituisen kiihtyneeltä. Äiti osasi kuitenkin lukea tilanteen läpi. Kyselee nykyään viikottain, miten menee.
Hyvät ihmiset, nyt on erottava. Miksi en eronnut jo ajat sitten? Miten saatoinkin antaa miehen viedä koko ajatusmaailmani ja itsenäisyyteni? Uskoin todella, että ikävistä sanoista ansaitaan pahoinpitely - ?!?!?!?!
Antakaa minulle voimia lähteä tästä parisuhteesta jo tänään.
Kommentit (25)
Miehesi on hullu ja vaarallinen, silloin ku jätät hänet niin ole kaukana jossain turvallisessa paikassa vaikka äitisi kanssa ettei tapahdu mitään ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on hullu ja vaarallinen, silloin ku jätät hänet niin ole kaukana jossain turvallisessa paikassa vaikka äitisi kanssa ettei tapahdu mitään ikävää.
Nyt tarjoutuikin aika hyvä tilaisuus jättämiselle. Mies lähtee elokuussa muutaman päivän ajaksi työmatkalle. Silloin täytyy pakata täällä tavaroita ja viedä ne johonkin talteen. Ja sen jälkeen ei kyllä ole mitään asiaa tähän kotiin. En tiedä, uskallanko mennä äitinikään luokse, ettei mies vain tulisi sinne riehumaan. Äiti kyllä soittaisi heti poliisit paikalle, mutta sitä ennen saattaisi jo tapahtua jotain ikävää.
Mutta saattaahan olla, että mies on vain iloinen erosta. Hän kun aina puhuu siitä, miten kaikki ongelmamme johtuvat vain minusta. Tai miten olen niin ruma typerä, ettei minun kanssani voi mennä mihinkään. Olen monta kertaa sanonutkin, että etsi sitten parempi nainen itsellesi. Jostain syystä mies ei ole kuitenkaan lähtenyt pois.
En usko, että ongelma on kokonaan miehessä. Omassa päässäni on myös jotain korjattavaa, koska olen alistunut tällaiseen suhteeseen enkä uskalla lähteä pois. Itsetuntoni on nollassa tai miinuksen puolella. Jo ennen parisuhdettamme olin aika ujo ja hiljainen. Siksi ihmettelen itsekin sitä, miten saatan riidan aikana sanoa niin pahasti.
Suurin pelkoni on yksin jääminen. Mutta se pelko on nyt pakko kohdata. Varasin maanantaille ajan lääkärille. Ihan vain työterveyslääkärille. En tiedä miten paljon uskallan siellä kertoa asioistani, mutta aion kertoa tulevasta erosta ja siitä, etten ole tällä hetkellä psyykkisesti hyvässä kunnossa. Ennen kaikkea kaipaan vain kuuntelevaa ihmistä. Ehkä voin saada myös apua nukahtamiseen. Monet yöt olen valvonut joko peläten tai itkien ja surren. En muista milloin olisin viimeksi ollut esim. viikon ajan itkemättä tai hyvin levännyt. Siitä on varmasti monia vuosia.
Olen aivan puhki.
Ap
Ero ei ole häpeä, se on vain elämää. Mutta tuollaiseen suhteeseen jääminen olisi häpeä, sinua itseäsi kohtaan.
Lähde, ennen kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu.
Et ole syyllinen mihinkään, loukkaavat sanat ja pahoinpitely eivät ole missään samanarvoisia asioita.
Aivan kuten mies voi ottaa "paremman", sinäkin voit, älä mieti sitä. Et ole ansainnut tuollaista elämää,
tuntuu ulkopuolisestakin pahalta puolestasi.
Hae apua itsellesi, et ole yksin tilanteesi kanssa.
Äläkä koskaan palaa tähän suhteeseen. Mahdolliset kauniit sanat, joita tulisit kuulemaan, eivät koskaan kestä.
Älä pelkää hetkellistä yksinäisyyttä, enemmän sinun kannattaa pelätä nykyisyyttäsi ja hankkiutua siitä eroon.
Karkuun. Äkkiä!