Onko gradusta mahdollista saada arvosanaksi E-L (tai 4-5)?
Tuntuu ihan mahdottomalta suoritukselta.
Sain omani esitarkastuksesta juuri ja oli puhetta kolmosesta. Oon työstänyt gradua jo 1.5 vuotta ja tehnyt sen eteen paljon. Professorin mukaan työ on muuten hyvä mutta oma ajattelu saisi näkyä siinä enemmän.
Onko gradusta siis oikeasti mahdollista saada todella hyvä arvosana ja millaisia tällaiset gradut ovat?
Kommentit (42)
Työtä tekemällä minun eximiani (Helsingin Yliopisto) tuli, aikaa kului reilu 6kk.
Hyvää arvosanaa varten työn pitää tietysti olla selvästi keskivertoa parempi. Haastavampi aihe, enemmän lähteitä, omaperäistä ajattelua jne.
Itse sain gradustani vitosen. Tein jonkin verran töitä, mutta en mahdottomasti. Aikaa meni reilusti alle vuosi. Olen miettinyt pitkään, teinkö virheen kun en lähtenyt tutkijaksi, kun näköjään lahjoja olisi siihen ollut...
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaivaat tällaisella päätäsi? Hyvin harvassa paikassa kysellään gradun arvosanaa.
Ei käynyt mielessäsikään, että ap olisi kiinnostunut jatko-opinnoista? Yleensä graduun panostavat ne, joilla siintää jatko-opinnot ajatuksissa.
Ihan rehellinen näkemys (ei tarkoitus loukata): Jos sinulla on mennyt 1,5 vuotta arvosanan 3 saavuttamiseen, et todennäköisesti tule saamaan korkeampaa arvosanaa, vaikka hinkkaisit työtä loppuikäsi. Kaikki eivät kykene saamaan niitä huippuarvosanoja, eikä se ole tarpeenkaan.
3 on jo tosi hyvä arvosana, joten voit olla ylpeä siitä. Suuri osa ei kykene kirjoittamaan tuotakaan arvosanaa tai edes koko gradua. Jokaisella on ne omat kykynsä ja niiden rajat tulevat väistämättä joskus vastaan. Työelämässä kukaan ei kysele gradun arvosanaa, vaan suorittamaasi tutkintoa ja muita taitoja/kokemusta. Ota siis vastaan se arvosana, mikä on saatavilla ja ole ylpeä, että sait koulun suoritettua loppuun. Sekään ei kaikilta onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaivaat tällaisella päätäsi? Hyvin harvassa paikassa kysellään gradun arvosanaa.
Ei käynyt mielessäsikään, että ap olisi kiinnostunut jatko-opinnoista? Yleensä graduun panostavat ne, joilla siintää jatko-opinnot ajatuksissa.
Edes jatko-opintojen kannalta ei nykyisin ole merkittävää eroa sillä, onko gradun arvosana 3 vai 4. Molemmilla on täysin mahdollista jatkaa tohtoriksi asti, jos vain sopiva tutkimusaihe löytyy.
Olen saanut exemian gradusta Helsingin yliopistosta, humanistisesta tiedekunnasta. Tein "kenttätyön" ulkomailla, Suomessa ei aiheesta juuri edes ollut tutkimusta. On se mahdollista. AIkaa meni meni mulla melkein 2 vuotta materiaalin keruineen. Oliko se sitten fiksua on ihan toinen kysymys.
Arvosanat M-L saadaan, kun työssä on tutkimuksellinen ote ja tieteellistä merkitystä. Esim. luonnontieteissä niitä ei saavuteta ihan pelkällä omalla ajattelulla, mutta sitä pitää tietenkin olla jos tuloksia haluaa validisti pohtia. C on perushyvä, mutta M pitää olla jos tutkijaksi suuntautuu. Jos tulokset ei ole merkittäviä, niin maailman paraskaan gradu ei saa L-arvosanaa. Eli se oma työmäärä on ihan irrelevantti L:n suhteen jos tulokset on kuraa.
Minä sain gradustani arvosanan 5. Työstin graduani koko maisteriopintojen ajan pikkuhiljaa (2 vuotta). Valitsin "tylsän" aiheen, mutta otin siihen ajankohtaisen näkökulman. Muut ryhmässäni valitsivat kovin erikoisia aiheita, joten heillä ei ollut käytössään läheskään yhtä paljon lähteitä kuin minulla. Minulla oli tosiaan runsaasti lähteitä, myös englannin- ja ruotsinkielisiä. Tutkimusjoukkoni oli suuri, käyttämäni mittari huolella tehty ja kirjoitus kuulemma erittäin selkeää ja virheetöntä. Siinä muutama vahvuuteni. Jo huonosti valittu tai rajattu aihe voi estää saamasta kiitettävää arvosanaa.
Ämmän sai munalla. Parempaan olis kai tarvittu sitä omaa ajattelua. Puhun siis omasta gradustani.
Siis 1,5 vuotta gradun tekoon? Omani valmistui parissa kuukaudessa ja sain arvosanan M. Toinen tarkastaja olisi antanut L:n. Eximiaa ei silloin tunnettu.
Hyvin olen pärjännyt työmarkkinoilla. Ei ole kukaan työhaastattelussa tarrannut kohtaan gradu. Itseasiassa minua on pyydetty kolmeen duuniin.
Vierailija kirjoitti:
Siis 1,5 vuotta gradun tekoon? Omani valmistui parissa kuukaudessa ja sain arvosanan M.
En nyt väitä, että gradussasi olisi ollut mitään vikaa, mutta kannattaa huomata että on todella paljon eroa sillä, tekeekö gradun jossain kauppiksen käsienläpsyttelyaineessa kuin vaikka teoreettisessa filosofiassa. Monilla aloilla aineisto ja menetelmät annetaan opiskelijoille - jopa määrätään - ja gradut tuotetaan suunnilleen saman kaavan mukaan. Toisilla aloilla taas käytetään laadullisen tutkimuksen menetelmiä, jolloin gradulle ei ole yhtä tarkasti rajattua, valmista kehystä vaan prosessi on ihan erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Tein kahdessa kuukaudessa ja sain M:n. Mitä väliä?
Sama täällä. Kukaan ei ole koskaan kysynytkään saamaani arvosanaa. Harmi, sillä olin ihan tyytyväinen.
Riippuu varmasti erittäin paljon laitoksesta ja gradun arvostelijoista. Meidän laitoksella C oli hyvä arvosana, jossain kuulemma "kaikki" saavat vähintään E:n, kuten tässäkin ketjussa on vihjailtu . Tiedän meidän laitokselta tasan yhden, joka sai gradustaan E:n. L:ää en tiedä kenenkään saaneen. Gradun arvosanalla sinänsä ei ole yhtään mitään väliä, jos ei tohtoriksi tähtää.
Meidän laitoksella ei käytännössä kukaan ole saanut laudaturia, useimmat saa C tai jopa M. Tiedän, että yksi on saanut laudaturin, mutta siinä gradussa oli sitten tieteen kannalta ihan merkittäviä tuloksia (hän teki sen osana pitkää työtänsä eräässä tutkimusryhmässä, jonne meni assariksi jo opintojen alussa). Ja hän sitten väittelikin myös melko pian valmistumisen jälkeen.
Itse sain gradustani arvosanaksi 5. Seminaarin aloituksesta gradun tarkastettavaksi jättämiseen kului aika lailla vuosi ja kolme kuukautta. Koko aikaa en kuitenkaan keskittynyt graduun, vaan suoritin myös muita tutkintoon kuuluvia opintoja, olin kokopäivätyössä seitsemän kuukautta ja pidin myös opiskeluvapaata kesälomaa pari kuukautta.
No itse sain kaupallisen alan gradustani E:n, ihan kirjoitin sen helposti yhdessä kesässä (en siis käyttänyt empiriaa, oli ihan nimenomaan alani diskurssin arvioinnista kyse). Näkisin että arvosanalla on merkitystä lähinnä tutkijan uraa ja alan jatko-opintoja tavoitellessa.
Sain aikoinaan gradustani E:n (yhteiskuntatieteet). Kiitosta tuli siitä, että kyselytutkimukseni tuloksista tein päätelmiä ja kehitin uutta toimintamallia. Eli juuri sitä omaa ajattelu vaaditaan hyvään arvosanaan.
Mutta jos et aio tutkijaksi, niin ei sillä arvosanalla niin ole väliä. Itselleni ehdotettiin jatko-opiskelua, mutta en halunnut tutkijauralle.
Omasta gradustani sain arvosanan 4, joten kyllä se ihan mahdollista on. Meillä hyviä arvosanoja annetaan todella harvoin, jonka vuoksi kolmosen työnkin on oltava todella hyvä. Kärjistettynä voisi sanoa, että kolmosen on oltava teknisesti mallikelpoinen työ, jossa ei juurikaan ole mitään huomautettavaa. Nelosen työssä on oltava jo laajemmin omaa pohdintaa ja metodologisesti erinomainen. Vitosen työn puolestaan on oltava poikkeuksellisen hyvä. On valitettava totuus, että joissain oppiaineissa gradussa pääsee pienemmällä työmäärällä ja hyviä arvosanoja saa helpommin. Toisilla aloilla hyvät arvosanat ovat kovan työn takana ja niitä annetaan periaatteellisista syistä hyvin kitsaasti... eli mikäli et tiedä omalta alaltasi hyviä töitä, voi hyvinkin olla, että niitä on yksinkertaisesti hyvin vähän. Tällöin voit kiittää itseäsi hyvästä työstä ja olla iloinen kolmosen gradusta!
Oma neuvoni hyvän arvosanan saamiseen on, että käy ahkerasti seminaareissa. Lue aina muiden työt ja käytä aikaasi niiden analysoimiseen tieteellisen tekstin näkökulmasta. Ainoastaan lukemalla muiden töitä opit erottamaan ns. jyvät akanoista ja huomaamaan sisällöstä laadullisia eroavaisuuksia. Sovella oppimaasi sitten omaan työhön. Harva sellainen, joka ei juurikaan ole muiden töitä lukenut saa oikeasti hyvää arvosanaa (ellei sitten ala ole niitä, joilla kaikki saa hyvän arvosanan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professorihan sanoi selkeän syyn, miksi gradustasi ei ole odotettavissa korkeampaa arvosanaa. Lisää omaa ajattelua, niin kyllä se arvosanakin siitä nousee. Eipä sitä korkeinta arvosanaa olisi, jos sitä ei millään voisi saada. Toki oikeasti joillain laitoksilla se on lähes mahdotonta saada. Mutta eipä sillä gradun arvosanalla kovin suurta merkitystä ole tulevaisuudessa, joten älä turhaan stressaa. Arvosanaa olennaisempaa on saada se gradu tehtyä ja tutkinto suoritettua.
Niitä laitoksia kyllä on, joissa sitä korkeinta arvosanaa ei ole ylipäänsä mahdollista saada. Professorini tätä aikoinaan selvitti, että kun kyseessä on vasta opinnäytetyö, opiskelijan ammattitaito ei voi olla ammattitutkijan tasolla ja L ei tule siksi kyseisellä laitoksella koskaan kysymykseenkään gradun kohdalla. Sain vain alentavaa tuhahtelua, kun kysyin, miksei opinnäytteitä voi arvioida sen perusteella, miten ne täyttävät opinnäytteille asetetut vaatimukset.
Toivottavasti tällainen ajattelutapa alkaa jo olla historiaa, kun arviointikäytäntöjä on ainakin omassa yliopistossa yhtenäistetty ja arvosanoille löytyy selkeät kriteerit. Ihan käsittämätöntä, että tutkielmaa muka arvioitaisiin varsinaisena tutkimuksena eikä nimenomaan opinnäytetyön kontekstissa.
No ei ollut vain yksitttäisen professorin linja vaan koko laitoksen pysyvä kirjoittamaton linjaus graduarvosanoista. Ja todellakaan yhtään L:ää ei ole ikinä gradulle kyseiseltä laitokselta annettu.