Labradorinnoutaja perheeseen
Hei, olisiko labradorinnoutaja oikea rotu mielestänne meidän perheeseen?Asumme rivitalossa pääkaupunkiseudulla perheeseemme kuuluu 11 ja 14 vuotiaat lapset sekä minä ja mieheni aikaisempaa koirakokemusta on kahdesta länsiylämaanterrieristä ja voisimme lenkittää koiraa arkisin 3-4 kertaa ja viikonloppuisin saman verran mutta vähän pidempiä lenkkejä koira olisi noin 7 tuntia yksin arkipäivisin ja viikonloppuna kokoajan joku olisi kotona kotimme lähellä on myös lampi jossa koira voisi käydä uimassa 1-2 kertaa viikossa metsä löytyy myös jossa koiraa lenkitettäisiin ainakin 1 kerran päivässä. Kiitos jo vastauksista
Kommentit (8)
Lapukka on suht helppo koirarotu, ja mielestäni oivallinen lapsiperheeseen. Kunhan vain muistaa aloittaa hihnakäyttäytymisen ja tottelevaisuusharjoitukset jo suht heti pennun saavuttua. Omasta kokemuksesta pentuaika oli kamalaa, kun pentu näykki terävillä hampaillaan ja riehui aika paljon. Korvista ei tietoakaan hepulikohtauksen iskettyä päälle. Kärsivällisen (ja välillä vähemmän kärsivällisen) koulutuksen seurauksena tuo on nykyään ihanan lempeä nalle, joka seuraa 2-v:n siskon tytön perässä, leikkejä katsellen vierestä. Rauhoittumisen merkkejä tuli siinä 1-v:n jälkeen, nykyään on jo 3,5-v.
Mites muu toiminta koiran kanssa? Metsästys, harrastukset?
Labbikset on varsinkin nuorena energisiä ja tarvitsevat myös aivoilla tekemistä. Muuten voi tehdä mittaviakin tuhoja kotona yksin ollessaan.
Mielestäni sopiva rotu teille. Itselläni on ollut labradorinnoutaja uros. Ihana rotu. Tarvitsee johdonmukaisen koulutuksen. Labbiksia pidetään rauhallisena rotuna. Nuorena kuitenkin todella energisiä. Rauhoittuvat iän myötä ja liikunta on apuna energian purkamiseen. Kannattaa panostaa heti alussa yksin olemiseen. Labbikset kaipaavat seuraa. Meillä koira tuhosi pari sohvaa, ruokailuryhmän yms. Noin vuoden ikäisenä lopetti tuhoamisen.
Itse tykkään vähän pienemmistä koirista nimenomaan kaupunkiympäristöön
Helpompi kuljettaa ja kouluttaa/hallita, pienemmät kakat kerättävänä... Ehkä teille voisi sopia keskikokoinen snautseri, cairnterrieri, sheltti, koikkeri, cockerspanieli... Labbikset on osa kivoja mutta urokset joskus tosi sekopäitä jalan nylkyttäjiä ja hajottaa koko talon. Useimmat labbikset pohjattoman ahneita ja lähes kaikki lihovat/lihotetaan laiskoiksi ja kömpelöiksi hylkeiksi.
Harrastuksena ajateltiin käydä koirapuistossa viikottain jotta saisi leikkiä toisten koirien kanssa ja varsinkin viikonloppuisin käytäisiin 2-3 tunnin lenkillä ja lapset saisivat viedä koiran uimaan 1-2 kertaa viikossa. Tuohon tuhoamiseen liittyen kun jää yksin kotiin ajateltiin hankkia aitaus ja labbis olisi siellä sen aikaa kun kukaan ei ole kotona. Heti kun toinen lapsista pääsee kotiin koulusta niin 45min lenkki vähintään.
Labbiksissa on kaksi linjaa käyttö- ja näyttölinja. Käyttö/metsästyslinjaiset ovat yleensä hoikempia.
Labbis on varsin "helppo" koirarotu, sopii mielestäni hienosti lapsiperheeseen. Meidän perheeseen tuli labbis kun olin 13. Parempaa koiraa ei olisi voinut olla. :)
No ei koirat nyt varsinaisesti kuuluu pieniin kaupunkiasuntoihin. Mutta jos nyt ihan pakko sellainen on hankkia, niin ota kaksi, jotta ei tarvitse yksin olla pitkiä päiviä. Koirat ovat sosiaalisia laumaeläimiä ja lajityypillistä ei todellakaan ole olla vankina yksin 50 % valveillaoloajasta.