Miten jotkut ovat niin noloja,että asuvat vuokralla?-Varsinkaan,kun eivät ole mitään kelan opintotuella eläviä opiskelijoita,vaan ihan työssäkäyviä ihmisiä.
Oon miettinyt monta kertaa, että millainen aikuinen työssäkäyvä ihminen asuu vuokralla? Miten työssäkäyvällä ihmisellä ei ole muka varaa omistusasuntoon ?
Täytyy kyllä olla todellinen rahantörsääjä , joka ei sen vertaa pysty säästämään, että pystyisi tehdä hieman isompiakin hankintoja.
Eihän se nyt mitään kovin "rikkaita oloja" vaadi,että saisi hommattua ihka oman kämpän jostain.
Kommentit (52)
Halvin millään tavalla aikuiselle ihmiselle kohtuullinen kaksio maksaa pk-seudulla lähes 200 000 euroa.
Olen työssäkäyvä, mutta matalapalkka-alalla. Pankista sanottiin että voivat antaa max 130t€ lainaa. Pk-seudulta ei tuolla summalla saa kuin ehkä putkiremonttia odottavan yksiön jostain Koivukylästä. Asun mieluummin vuokralla mukavan kokoisessa asunnossa kohtuullisen työmatkan säteellä. Jossain muuttotappiopitäjässä olisi joo halvemmat asunnot, mutta ei töitä.
Pk-seudulla yksiöiden vuokrat on vähintään 800. Kun tämän maksaa yksin (plus vedet, sähköt, netit ym), niin asumiskulujen hyvästäkin palkasta jää kuussa säästöön parhaimmillaan pari sataa euroa. Tuosta pitää sitten säästää omistusasunnon hankkimista varten se omarahoitusosuus, jonka pitäisi käytännössä olla noin 15 % asunnon hinnasta. Pk-seudulla yksiön saa huonolta alueelta halvimmillaan hintaan 150 000, siis jos kelpuuttaa huonokuntoisen yksiön huonolta alueelta. Omarahoitusosuus siitä on vähintään 30 000. Tämän säästäminen vuokralla asuessa kestää yli 12 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tuppaa vielä menemään niin, että kun joku tyyppi on asunut vuokralla samassa kerrostaloluukussa vuosikymmenet, niin aletaan esittää jotain talon omistajaa.
Uusille asukkaille käydään "tekemässä selväksi" talon sääntöjä (siis niitä omakeksimiä, kuten älä vedä vessaa öisin, lapset eivät saa päästää pihaustakaan, talossa pitää kulkea huopatossut jalassa jne.) ja parhaimmillaan pistetään solvaavia lappuja postilaatikosta.
Itse juuri otin isännöitsijään yhteyttä tällaisesta kirjeen rustailijasta, toivottavasti saanee varoituksen.
Se, että asut vuosikymmenet jossain vuokralla, ei tee sinusta talon omistajaa, joka päättää kaikki talon säännöt. Elät kunnioittaen naapureiden kotirauhaa tai painut muualle asumaan.
No ihan sama koskee omistusasunnossaan asuvaakin, ei mikään oikeuta yksittäisen asukkaan öykkäröintiä. Meillä ainakin aikanaan uudesta talosta osakkeen ostaneet mummot pahimpia, vuokralla asuvia ei edes huomaa, koska harvemmin edes asuvat pitkään.
tuu v sielt landelta. Kyllä paskahuussin voi jokainen omistaa
Mistä näitä tulee. Ja tiedätkö sellaista, että on paljon ihmisiä, joiden tulotaso esim. on alhainen ja eivät saa takaajia asuntolainaa varten. Jos nettotulot 1500 euroa kuussa, siinäpähän säästelet pääkaupunkiseudulla esim. 20 tonnin käsirahan asuntoa varten. Jos laitat kuussa 150 euroa sivuun, tekee tuo noin 11 vuotta. Että näin... ja osa haluaa asua vuokralla, koska on huolettomampaa.
Koska haluan asua helposti ja muuttaa nopeasti jos siltä tuntuu. Rahaa olisi omistusasuntoon, mutta halua ei. Olen oikein tyytyväinen vuokralainen.
Pääsen vaivattomasti vaihtamaan paikkakuntaa,jos kyllästyn maisemaan.
Tämä Helsingin keskustan vuokrakämppäni maksaisi noin 300t, jos tällaisen menisin ostamaan. Ei mulle yksin elävänä ja keskipalkkaisena tuollaista lainaa irtoa. Lisäksi jos irtoaisi niin asumiskulut tuplaantuisi nykyiseen vuokraan verrattuna ihan pelkän lainanhoidon vuoksi + päälle vielä yhtiövastikkeet ja mahdolliset remonttikulut.
Lisäksi mun työsuhteet on korkeintaan vuoden mittaisia pätkätyösilppuja. Aina on pieni epävarmuus mitä työtä ja mistä saa edellisen pätkän loputtua. Jos jossain välissä kohtaisikin työttömyys (jonka olen onnistunut tähän asti välttämään), niin olisin pulassa tuollaisen jättilainan kanssa. Myös muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle vaikeutuisi.
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla yksiöiden vuokrat on vähintään 800. Kun tämän maksaa yksin (plus vedet, sähköt, netit ym), niin asumiskulujen hyvästäkin palkasta jää kuussa säästöön parhaimmillaan pari sataa euroa. Tuosta pitää sitten säästää omistusasunnon hankkimista varten se omarahoitusosuus, jonka pitäisi käytännössä olla noin 15 % asunnon hinnasta. Pk-seudulla yksiön saa huonolta alueelta halvimmillaan hintaan 150 000, siis jos kelpuuttaa huonokuntoisen yksiön huonolta alueelta. Omarahoitusosuus siitä on vähintään 30 000. Tämän säästäminen vuokralla asuessa kestää yli 12 vuotta.
Hieman on nyt värikynää käytetty, murjuja saa alta sadan tonnin ja 150 000 riittää hyvin ihan hyväkuntoiseen kaksioon, jos katselee tosiaan koko pk-seudulta.
En kyllä ymmärrä, mitä vaivaa omistusasunnossa on? Melkoinen harhaluulo kyllä. Ehkä sitten, jos ostaa 30 vuotta vanhan omakotitalon.
Ostin neljä vuotta sitten juuri valmistuneen rivitalokaksion. Koska asunto oli uusi ei mitään remonttiakaan ollut tarvetta tehdä. Itse sain valita sinne materiaalitkin. En huomannut eroa vuokralla asumiseen muuta kun sen, että myydessä sain 15 000e voittoa. Myyntiaika oli lyhyt, koska asunto oli niin uusi ja hyvällä sijainnilla.
Nyt ostimme mieheni kanssa isomman asunnon ja tuo 15 000e oli jo hyvä käsiraha siihen. Vuokralla tuokin olisi jäänyt saamatta.
mies jäi työttömäksi kun vauva syntyi ja roikuttiin tukien varassa muutama vuosi. Nyt ollaan molemmat töissä mut jämähdettiin tähän vuokrakämppään. Lapsilla kaverit ja koulu vieressä. Etsitään sopivaa omistusasuntoa ja säästetään samalla ettei tarvi lainaa ottaa. Halutaan pois kerrostalosta joten siksi tämä on vähän työläämpää ja hitaampaa. Kyllä ottaa päähän kun vuokran hinnalla lyhentäis jo lainaa. Lasten ja vakityöpaikkojen takia ei kuitenkaan mihin tahansa voida muuttaa. Että ei ole törsäilyistä kiinni,ollaan oikeesti tosi säästäväisiä,mies jopa niin nuuka ettei osta ikinä kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Musta oli ihanaa soittaa eilen huoltoyhtiölle, että pihassani on ampiaispesä, tehkää sille jotain. Tänään kävi tuholaisfirma sen hävittämässä. Eikä tarvitse miettiä millä laskun maksaa.
Maksat sen joka kuukausi vuokrassasi. Maksat sen silloinkin kun sitä ampiaispesää ei ole.
Sama tietty niillä jotka asuu kerrostaloissa tai rivareissa omistusasunnoissa, ne eivät ole ihan 100% omistusasumista, kuten omakotitaloissa, koska rivareissa ja kerrostaloissa on vastike. Siinäkin tuusaantuu parhaimmillaan 2000-5000 euroa vuodessa taivaan tuuliin vastikkeeseen.
Sillä rahalla maksaa jo aika monta ampiaispesän häätöä tai rikki mennyttä jääkaappia. Aika hinta huolettomasta elämästä. Mieluummin soitan itse sen tuholaistorjujan kahdesti vuodessa. Halvemmaksi tulee, usko pois.
Asun vuokralla mutta mulla on myös omistusasunto vuokralla ja oon työtön. Erilaisia asumiskuvioita voi olla eikä siitä voi päätellä ihmisen varallisuutta.
Mutta miten ihmeessä joku voi olla niin nolo, ettei tiedä miten välilyöntejä käytetään??
Olipas huono provo kyllä :D Mutta vois kuvitella, että etenkin nuoret aikuiset eivät halua tässä työllisyystilanteessa sitoutua yhteen asuntoon, jos vaikka hyvää työpaikkaa tarjotaan toisesta kaupungista. Onhan kerrostaloasunnossa myös hieman riskittömämpää jos asuu vuokralla, sillä voi muuttaa pois, jos naapuriin muuttaa hirveitä naapureita tai jotain vastaavaa.
Ap tai kukaan muukaan ei pysty määrittelemään toista ihmistä noloksi. Toisen ihmisen puolesta ei voi kokea tunnetiloja. Kenenkään ihmisen ei tarvitse antaa toisten vaikuttaa omiin tunnetiloihinsa. Jokainen voi olla onnellinen asumismuodostaan ja rakastaa itseään sellaisena kuin on, eikä sen perusteella, mitä hänellä on.
Mä en yksinkertaisesti uskalla ostaa. Mitä jos sitä ei saa myytyä pois, ja jää vielä velkaa? Mitä jos on hometalo? Mitä jos on aivan hirveät naapurit, etkä pääse äkkiä pois? Liikaa pelottavia tekijöitä. Olen tyytyväinen täysin uuteen vuokra-asuntooni, ja ostan sitten joskus mökin mielummin.
Asun Helsingin keskustassa ja maksan vuokraa 900 euroa kuussa. Tämän saman summan kun kääntäisi lainaksi, en saisi samalta alueelta minkäänlaista asuntoa. Minulla ei myöskään ole säästössä 10 % jota lainan saaminen vaatisi ja kun on korkea vuokra, ei tuosta vain säästetä 30 000 euroa.