Tehdäänkö teillä näin? (perheen talous)

Onko tämä ap se sama joka raaski maksaa treffeillä naisen juomaa?

Meillä on tapa vaihdellut. Vain yksi on ollut pysyvää - nainen on tienannut enemmän.

Seurusteluaikoina molemmilla oli omat rahat, mutta nainen maksoi reissut, ulkona syömisen ja osti kalliimpia lahjoja.

Yhteen muutettaessa siirryttiin 50 % tuloista yhteiselle tilille ja sieltä maksettiin yhteiset menot.

Naimisiin mentäessä siirryttiin yhteiseen tiliin ja kaikki raha on yhteistä. Omaisuuden kertyessä on ihan tarpeeksi tekemistä sijoitusasuntotilien, säästötilien, lasten säästötilien ja rahastojen hallinnoinnissa. Siihen ei tarvita enää minun-sinun -ongelmia.

Meidän taloudessa tehdään juurikin näin. :)  Kummallakin omat tilit, mutta siirrellään yhteiselle taloustilille josta sitten maksetaan vuokra, laskut, lemmikkien kulut, ruoka jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rikkaamman pitäisi maksaa enemmän?

Meinaat, että lähihoitajan pitää pystyä maksamaan saman verran kuin toimitusjohtajan? Kuitenkin perheen yhteisestä sopimuksesta lähihoitaja lienee se, joka jää kotiin esim hoitamaan pieniä lapsia jne.

Perhe on yksikkö.

Juuri näin. Ja koska toinen tuo perheeseen enemmän rahaa, tekee toinen enemmän kotitöitä, esimerkissäsi käytännössä kaikki kotityöt. Hänhän pääsee nauttimaan paremmintienaavan tuloista, joten yhteisessä yksikössä hän vastaa huushollista ja lapsista. Valittamatta. Tai vaihtoehtoisesti hyväksyy sen, että myös huonompituloisella on velvollisuus elättää itsensä.

Juuri näin. Perhe on molempien yhteinen projekti, ja molempien ansiotulot käytetään lähtökohtaisesti koko perheen hyvinvoinnin ja pitkän tähtäimen varallisuuden kasvattamiseksi. Meillä mies tienaa tällä hetkellä reippaasti enemmän kuin minä, mutta toisaalta mahdollistan miehen uran luomisen kantamalla tällä hetkellä isomman vastuun lapsiperheen arjen pyörittämisestä. Joskus myöhemmin voi tilanne toki muuttua.

Mulla ei riitä yhtään ymmärrystä sille, että perheen sisällä, varsinkaan lapsiperheessä, on puolisoilla eri elintaso, saati että toinen joutuisi ruinaamaan toiselta rahaa.

Toki tällainen toimiva yhteistalous edellyttää sitä, että molemmat puolisot ovat vastuullisia rahankäyttäjiä ja näkemykset sopivasta kulutuksesta osuvat suurinpiirtein yksiin.

Ei tehdä. Olemme aviopari, ja elämässämme kaikki on yhteistä. Meistä kumpikaan ei ole ahne, eikä loinen. Kumpikaan ei tuhlaa, kumpikaan ei kitsastele. Emme riitele rahasta. Kun ylimääräistä kertyy, jutellaan yhdessä mihin se laitetaan. Olen nainen ja naimisiinmeno laski elintasoani, mutta ei tulisi mieleenkään valittaa.

Perhe on yksikkö, kuten joku tuossa totesi. Ehkä kannattaa elää yksin, jos ajattelee että vähemmän tienaavan pitää alkaa palvelijaksi. Meillä ollaan tasa-arvoisia. Muunlaista miestä en rinnalleni ottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rikkaamman pitäisi maksaa enemmän?

Meinaat, että lähihoitajan pitää pystyä maksamaan saman verran kuin toimitusjohtajan? Kuitenkin perheen yhteisestä sopimuksesta lähihoitaja lienee se, joka jää kotiin esim hoitamaan pieniä lapsia jne.

Perhe on yksikkö.

Juuri näin. Ja koska toinen tuo perheeseen enemmän rahaa, tekee toinen enemmän kotitöitä, esimerkissäsi käytännössä kaikki kotityöt. Hänhän pääsee nauttimaan paremmintienaavan tuloista, joten yhteisessä yksikössä hän vastaa huushollista ja lapsista. Valittamatta. Tai vaihtoehtoisesti hyväksyy sen, että myös huonompituloisella on velvollisuus elättää itsensä.

Onpa alistava kommentti. Kun tienaa vähemmän pitäisi passata puolisoaan valittamatta.

Ja sama kääntäen: kun tienaa enemmän, pitää hyväksyä se, että puoliso ei tee mitään elansonsa hankkimiseksi?

Jos perhe on yhteinen yksikkö, niin miksi sinun mielestäsi siinä ainoa vastuunkantaja on se parempituloinen?

Ei tehdä. Mies maksaa kaiken paitsi ruuat ja muut päivittäistavarat. Omat tilit. 21 vuotta yhteiseloa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Perhe on molempien yhteinen projekti, ja molempien ansiotulot käytetään lähtökohtaisesti koko perheen hyvinvoinnin ja pitkän tähtäimen varallisuuden kasvattamiseksi. Meillä mies tienaa tällä hetkellä reippaasti enemmän kuin minä, mutta toisaalta mahdollistan miehen uran luomisen kantamalla tällä hetkellä isomman vastuun lapsiperheen arjen pyörittämisestä. Joskus myöhemmin voi tilanne toki muuttua.

Mulla ei riitä yhtään ymmärrystä sille, että perheen sisällä, varsinkaan lapsiperheessä, on puolisoilla eri elintaso, saati että toinen joutuisi ruinaamaan toiselta rahaa.

Toki tällainen toimiva yhteistalous edellyttää sitä, että molemmat puolisot ovat vastuullisia rahankäyttäjiä ja näkemykset sopivasta kulutuksesta osuvat suurinpiirtein yksiin.

Hyvin kiteytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rikkaamman pitäisi maksaa enemmän?

Meinaat, että lähihoitajan pitää pystyä maksamaan saman verran kuin toimitusjohtajan? Kuitenkin perheen yhteisestä sopimuksesta lähihoitaja lienee se, joka jää kotiin esim hoitamaan pieniä lapsia jne.

Perhe on yksikkö.

Juuri näin. Ja koska toinen tuo perheeseen enemmän rahaa, tekee toinen enemmän kotitöitä, esimerkissäsi käytännössä kaikki kotityöt. Hänhän pääsee nauttimaan paremmintienaavan tuloista, joten yhteisessä yksikössä hän vastaa huushollista ja lapsista. Valittamatta. Tai vaihtoehtoisesti hyväksyy sen, että myös huonompituloisella on velvollisuus elättää itsensä.

Onpa alistava kommentti. Kun tienaa vähemmän pitäisi passata puolisoaan valittamatta.

Ja sama kääntäen: kun tienaa enemmän, pitää hyväksyä se, että puoliso ei tee mitään elansonsa hankkimiseksi?

Jos perhe on yhteinen yksikkö, niin miksi sinun mielestäsi siinä ainoa vastuunkantaja on se parempituloinen?

Ajatteletko, että vähemmän tienaava puolisosi on sinuun työsuhteessa? Tapauksessasi kannattaa harkita parisuhdetta vain saman verran tienaavan kanssa. Varo, ettet sairastu tai puolisosi saa parempaa työpaikkaa. Siinä tapauksessa joutuisit ehkä jopa eroamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä.

Juu ei meilläkään vekslata. Kummallakin täysin omat rahat, mutta ei olla tarkkoja markan päälle. Mies maksaa talosta lainaa, kun talo hänen on, juoksevat kulut about puoliksi. Ei tarvitse koskaan keskustella, sumplia saati riidellä, kumpikin tekee omilla rahoillaan just mitä tykkää. Onneksi kummankaan ei tarvitse miettiä riittääkö itsellä tai kumppanilla rahat. Mies töissä, mä kotona, en siis työelämässä vaan elelen omilla varannoillani.

No ei meillä kyllä noin toimita. Mun bruttotulot 3000e ja miehen 2300e, verojen jälkeen käteen jää mitä jää, vuokra maksetaan puoliks ja mä esim puhelin-/sähkö-/nettilaskut + kotivakuutuksen, mies maksaa aina ravintolassa (käydään ehkä kerran viikossa)... Ruokakaupassa käy se, kumpi milloinkin ruokaa laittaa (ei käydä juuri koskaan yhdessä kaupassa). Muuten rahansa saa käyttää miten huvittaa. Lapsia meillä ei ole ja hyvin pärjätään vaikkei meillä huimat tulot olekkaan :)

Meillä omat rahat molemmilla, yhteiset laskut puoliksi, omat laskut hoidetaan tietenkin itse ja molemmat käyttää ylim.rahat miten haluaa.

Meillä on aikalailla sama palkka joten ei ole mitään ongelmia.....

Meillä on vain yksi talous ja kaikki on ollut yhteistä jo 26 vuotta. Yhdessä on oltu nuoria ja köyhiä, sitten keskituloisia ja nyt varakkaita...aina sama elitaso koko perheellä.

Maksetaan kaikki puoliksi, yhteiselle taloustilille menee molemmilta sama summa joka kk. Tulot vaihdelleet, aiemmin minulla isommat, nyt miehellä. Taloustilille menevän raha ollut noin 25-30% kumpaisenkin nettotuloista.

Asuntolainat on kummallakin omat, koska itsellä oli paljon enemmän pääomaa. Loput tulot saa kumpikin laittaa mihin haluaa - säästöön taitaa suurin osa mennä molemmilla, sen asuntolainan oman erän maksun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä ap se sama joka raaski maksaa treffeillä naisen juomaa?

Lol! Ap on keski-ikäinen nainen. Perheemme on yksikkö. Olemme jakaneet laskut noin tulojen mukaan. Ei se niin tarkkaa ole.

Meilläkin kaikki on aina ollut yhteistä mutta poika ja miniä laittavat x summan taloustilille kuukausittain.

Molemmilla suunnilleen samansuuruinen tili joten ei ole epäreilua toistakaan kohtaan se itselle jäävä osuus. Siitä sitten maksellaan autot, moottoripyörät, harrastukset ja shoppailut. Matkarahat kertyy taloustilille ylijäävistä rahoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rikkaamman pitäisi maksaa enemmän?

Meinaat, että lähihoitajan pitää pystyä maksamaan saman verran kuin toimitusjohtajan? Kuitenkin perheen yhteisestä sopimuksesta lähihoitaja lienee se, joka jää kotiin esim hoitamaan pieniä lapsia jne.

Perhe on yksikkö.

Juuri näin. Ja koska toinen tuo perheeseen enemmän rahaa, tekee toinen enemmän kotitöitä, esimerkissäsi käytännössä kaikki kotityöt. Hänhän pääsee nauttimaan paremmintienaavan tuloista, joten yhteisessä yksikössä hän vastaa huushollista ja lapsista. Valittamatta. Tai vaihtoehtoisesti hyväksyy sen, että myös huonompituloisella on velvollisuus elättää itsensä.

Onpa alistava kommentti. Kun tienaa vähemmän pitäisi passata puolisoaan valittamatta.

Ja sama kääntäen: kun tienaa enemmän, pitää hyväksyä se, että puoliso ei tee mitään elansonsa hankkimiseksi?

Jos perhe on yhteinen yksikkö, niin miksi sinun mielestäsi siinä ainoa vastuunkantaja on se parempituloinen?

Ajatteletko, että vähemmän tienaava puolisosi on sinuun työsuhteessa? Tapauksessasi kannattaa harkita parisuhdetta vain saman verran tienaavan kanssa. Varo, ettet sairastu tai puolisosi saa parempaa työpaikkaa. Siinä tapauksessa joutuisit ehkä jopa eroamaan.

Se, että toinen tienaa vähemmän , ei tarkoita, etteikö hän tekisi yhtä lujasti töitä kuin enemmän tienaava. Jos nainen on esim. lähäri ja mies lääkäri, molemmilla on työläät ammatit, joten miksi lähärin pitäisi joutua tekemään kaikki kotityöt?

Yhdessä ollaan oltu yli 20v, köyhinä opiskelijoina aloitettiin, sitten parin opiskeluvuoden jälkeen mies meni töihin ja taloustilanne koheni. Nykyisin minä tienaan enemmän mutta mieskin ansaitsee hyvin. Rahat ovat aina olleet käytännössä yhteiset. Molemmilla omat tilit ja yksi yhteinen. Mies maksaa kaikki laskut, myös minun luottokorttilaskuni. Minä siirrän palkan yhteiselle säästötilille (jätän pikkumenoilleni muutaman satasen omalle käyttötililleni) josta menee laina ja josta maksetaan isompia menoja. Kaikki omaisuus on yhteistä.

Meillä on molemmilla omat rahat, mutta yhteinen talous. Tuntuisi tosi oudolta, jos aikuisella ihmisellä ei olisi omaa tiliä. Tiedän ihmisiä, joille palkka tulee samalle tilille ja sieltä maksetaan kaikki. AINA he kertovat, että tulee sanomista. Pitää salata mieheltä ostoksia jne.

Meillä on uusperhe ja molemmilla ennestään kouluikäisiä lapsia. Omaisuus suojattiin avioehdolla. Kummallakin oma tili, sekä yhteinen tili josta menee asumiskulut. Yhteiset kulut (ruoka, sisustus, lomat ym) tasataan kuittien mukaan noin kerran viikossa. Näin ei tarvitse kaupassa tai ravintolassa koskaan pohtia kumman vuoro maksaa. Jaamme yhteiset menot nettotulojen suhteessa, eli enemmän tienaava maksaa isomman osuuden.

Kuittien kerääminen ei varmaan sovi kaikille mutta meille sopii. Näin on menty jo vuosikausia, eikä kertaakaan ole tarvinut riidellä rahasta. Samalla kuiteista näkee mitä on oikein tullut ostettua.