Miksi jotkut puhuvat lapsestaan kolmannessa persoonassa, eli "hänenä"?

Samaa mieltä, ihme kirjakielivanhemmat :D

Koska hän on niin erityislaatuinen pieni ihmistaimi.. XD

Koska hän ei ole minä, en voi sanoa esim. että "minä olen juuri oppinut lukemaan", kun puhun lapsesta. Ja koska hän ei ole sinä, en voi keskustelukumppanille sanoa esim. "sinä olet juuri oppinut lukemaan" kun puhun lapsesta. 

Siksi kolmas persoona.

Riippuu minusta puhujasta. Jos käyttää pronominia 'hän' yleisesti muihin ihmisiin viitatessa olisi outoa lapsesta käyttää vähättelevämpää muotoa 'se'.

Kyllä mä puhun pääasiassa kaikista ihmisistä hänenä, lapseni mukaanlukien. Eläimet on se. Tottumus/murrekysymys eikä mitään hienostelua?

En koe lainkaan  hienostelevani kun puhun lapsesta muodossa hän...

Ihmisistä puhuttaessa käytetään pronominia "hän". "Se" viittaa eläimeen, asiaan tai esineeseen. Siksi.

Koska HÄN on ihminen eikä eläin. Eläimestä käytetään sanaa "se", ihmisestä käytetään sanaa "hän".

Lapset ovat ihmisiä. Ap voisi enemmin ottaa kierroksia siitä, että monet käyttävät etenkin koiristaan, mutta myös muista lemmikeistään pronominia hän.

Jollekin vieraammalle saatan hyvinkin sanoa lapsestani hän. Anteeksi saatana sitäkin.

Kyllä "se" olisi parempi mielestäni ihan senkin takia, ettei ylpisty. Ennen jokainen mukula oli "se" ja kunnon kansalaisia tuli kaikista. Tietysti jos "hänen" nimikin on jo joku Marco, niin kyllä lapsesta helposti ylimielinen tulee. Tämä siis vanhempien, eikä lapsen itsensä vika.

Kyllä minäkin käytän sanaa "hän" yleensä vieraiden ja "virallisempien" ihmisten kanssa puhuessa, aika moukkamaiselta kuulostaisi puhua "siitä", kun ammattini puolesta jo joudun käyttämään hieman sivistyneempää kieltä. Ei siis ole mistään hienostelusta kyse. Kotioloissa ja tuttujen kesken mennään sitten enemmän puhekielellä.

Hän on Kuninkaallinen. Korostetaan asemaa perheessä. Pahempi on Meidän Neiti tai Meidän Nuoriherra.

Itsen sanon kyllä "se teki sitä ja tätä". Jos ei nyt kovin virallisessa tilanteessa olla. Lääkärillä esim. saatan sanoa, etää: "häntä o vaivannut se ja se". En todellakaan sano läheisilleni, että: "Meidän lapsemme on hieman kipeä. Hänellä on kuumetta.". Mieluummin esim. "sillä on kuumetta ja se on kipeenä".