Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Asuin vuosia sitten kämppiksen kanssa, ja olimme järjestämässä bileitä. Juhliin tuli myös ulkomailla asuva ystävämme, jonka oli tarkoitus yöpyä meillä. Päästyään meille, hänelle soitti hänen samassa kaupungissa (ulkomailla) asuva suomalainen tuttunsa, joka oli niin ikään tullut Suomeen. Tuttu kertoi majoittuvansa kavereilleen, mutta että hänen täytyisi odottaa jonkin aikaa, että tämä tulee kotiin. Tuttu kysyi voisiko tulla meille siksi aikaa, kun ulkonakin oli kova pakkanen. Minä ja kämppikseni emme nähneet asiassa mitään ongelmaa, ja niin hän tuli meille. Meillä ollessaan tuli puhe bileistä, ja sanoimme, että tuttu on toki tervetullut juhliin. Juhlissa hän ei puhunut enää mitään kaverilleen menosta. Hän oli melko humalassa, ja lopulta nukahti vuodesohvalle, jossa alunperin piti nukkua toisesta kaupungista tulleet ystävämme. Jouduimme majoittamaan ystävämme kämppikseni sänkyyn, ja kämppis itse lähti poikaystävänsä luo nukkumaan. Bileiden jälkeisen yön olisimme vielä jotenkin ymmärtäneet, ja oletimme, että tuttu lähtisi seuraavana aamuna kotiinsa, mutta hän nukkui pitkälle iltapäivään, ja kysyi sitten pyyhettä, että pääsisi suihkuun. Annoin hänelle pyyhkeen ja oletin hänen lähtevän peseydyttyään. Mutta vielä mitä; hän kysyi syötävää ja otti sitten teetä ja voileipää kaapista. Kämppikseni oli kiukkuinen kun alkuperäiset suunnitelmamme majoittaa ystäviämme olivat menneet puihin. Tämä tuttu viipyi meillä lopulta kolme yötä. Kämppis majaili kiukkuisena poikaystävänsä luona ja jätti "ongelman" minun ratkaistavakseni. Minulla ei puolestaan ollut pokkaa sanoa, että vieraanvaraisuuteni on nyt loppu. Lopulta sanoin hänelle, että seuraavana päivänä minun olisi mentävä töihin, ja että hieman ongelmalliseksi tämä nyt käy. Lähtiessään hän ei jättänyt mitään korvausta esim. syömistään ruoista. Minulle oli epäselvää, oliko hänellä lopulta mitään yöpaikkaa alunperinkään. Itselleni ei tulisi mieleenkään lähteä toiseen maahan ilman yöpaikkaa, tai jättäytyä tutuntuttujen sohvalle määrittelemättömän mittaiseksi ajaksi.
Kuulostaa niin tutulta että voinko kysyä mistä tämä ihminen oli kotoisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vanha akateeminen kaveriporukka, jonka on ollut tapana aina kokoontua jonkun kotiin. Viime aikoina olen herännyt siihen, että jotkut eivät koskaan kutsu muita luokseen, kesällä pidin taas kerran itse yhdet kutsut, ja unohdin tai "unohdin" kutsua erään, joka ei ikinä kestitse muita. Sain sitten FB:ssä siitä moitteita häneltä. Olen fundeerannut asioita, ja tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä kaverisuhdekuvio on tullut tiensä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vanha akateeminen kaveriporukka, jonka on ollut tapana aina kokoontua jonkun kotiin. Viime aikoina olen herännyt siihen, että jotkut eivät koskaan kutsu muita luokseen, kesällä pidin taas kerran itse yhdet kutsut, ja unohdin tai "unohdin" kutsua erään, joka ei ikinä kestitse muita. Sain sitten FB:ssä siitä moitteita häneltä. Olen fundeerannut asioita, ja tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä kaverisuhdekuvio on tullut tiensä päähän.
Niin ja käytin tässä tuota "akateeminen" -sanaa vaan näyttääkseni, että ei se akateemisuus mitään sivistystä takaa. Moukkamaista käytöstä ja hyväksikäyttöä löytyy ihan kaikkialta ja usein ne muka sivistyneet ovat pahimpia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vanha akateeminen kaveriporukka, jonka on ollut tapana aina kokoontua jonkun kotiin. Viime aikoina olen herännyt siihen, että jotkut eivät koskaan kutsu muita luokseen, kesällä pidin taas kerran itse yhdet kutsut, ja unohdin tai "unohdin" kutsua erään, joka ei ikinä kestitse muita. Sain sitten FB:ssä siitä moitteita häneltä. Olen fundeerannut asioita, ja tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä kaverisuhdekuvio on tullut tiensä päähän.
Aika tiukkaa on. Meillä juhlia pitävät ne joilla on tilaa, joko sisällä tai pihalla. Ei olla heitetty ketään pihalle siksi, ettei hän yksiössä pysty juhlia pitämään, ei ne tarjottavat nyt niin mahdottomia maksa. Muuten tosin tyyppi on avulias, eikä mikään lokki. Jos rahasta on niin tiukkaa, ettei se kestä yhtäkään "ylimääräistä" suuta, niin kannattaako mitään kutsuja edes pitää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vanha akateeminen kaveriporukka, jonka on ollut tapana aina kokoontua jonkun kotiin. Viime aikoina olen herännyt siihen, että jotkut eivät koskaan kutsu muita luokseen, kesällä pidin taas kerran itse yhdet kutsut, ja unohdin tai "unohdin" kutsua erään, joka ei ikinä kestitse muita. Sain sitten FB:ssä siitä moitteita häneltä. Olen fundeerannut asioita, ja tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä kaverisuhdekuvio on tullut tiensä päähän.
Meillä on tällainen kaveriporukka. Meillä ei ole kokoonnuttu, koska mies ja lapset on iltaisin kotona eikä ole mitään intoa heillä kuunnella naisten kälätystä aamuyöhön. Ainoa paikka, mihin he voisivat mennä kutsujen alta, olisi hotelli, eikä siinä nyt ole mitään järkeä. Meillä ei siis ole esim kesämökkiä tai vieraanvaraista mummolaa, johon voisivat mennä.
Mutta ihan fine minulle, jos kaveriporukasta tällaisen takia heivattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joitain lokkeilijoita on minunkin lähipiirissäni, mutta osaan onneksi näpäyttää takaisin enkä alistu hyväksikäyttöön.
Naapureilla on pari vuotta nuorempi poika kuin omani. Rouva muistaa aina aika ajoin kysyä, että onko meillä jäänyt pieneksi vaatteita, hän kun voisi OTTAA niitä pojalleen. Sanon aina, että vaatteet menevät lopulta rikki ja heitän lopuksi roskiin ja että ei niistä jää kierrätettävää. Myyn todellisuudessa pienet vaatteet nettikirppareilla eteenpäin. Naapurin rouva on diplomi-insinööri, ei ole pienipalkkainen todellakaan. Lisäksi viime talvena naapurin rouva alkoi kyselemään, että voisiko lainata poikani laskettelusuksia, kun hänen poikansa aloittaa lasketteluharrastuksen. Haluaisi lainata minun pojan laskettelusuksia silloin kun menevät laskettelemaan. Miksi ei voi vuokraa tai ostaa itse niitä suksia? Sanoin vaan rouvalle, että poikani sukset ja monot on varmaan vielä liian isot hänen pojalleen.
Miehen siskolle syntyi tytär. Meidän talon pihalla on leikkimökki, jonka edelliset asukkaat jättivät talomme pihaan. Meillä on kaksi poikaa ja miehen sisko totesi, että mehän voisimme ANTAA leikkimökin hänelle, kun meillä on vaan kaksi poikaa. Sanoin, että meidän pojat tykkäävät leikkiä leikkimökissä aivan valtavasti :) Ei tulisi mieleenikään ANTAA 700 euron arvoista uudehkoa leikkimökkiä ilmaiseksi, en ihan niin rikas ole.
Lisäksi anoppini sanoi minun kuulteni miehen siskolle puhelimessa, kun hän vielä odotti tytärtään, että "ei sun tarvitse ostaa mitään vaatteita vauvalle, kun SAAT veljesi pojan vaatteet". Ööh, miksi ANTAISIN lapseni vaatteet, kun olin ostanut kaiken uutena ja tarkoitus oli säästää ne vielä seuraavallekin lapselleni.
Miehen exä ja hänen nykyinen miehensä elävät pintapuolisesti ajoittain rikasta elämää mm. varasivat 10 000 euron matkan taannoin.
Kun miehen lapselta meni kengät rikki ja takki oli liian pieni, oli äiti sanonut ettei ole varaa ostaa uusia???
Oli ostanut kuukauden päästä uudet, halpikset, joissa ei ole vedenpitäviä ominaisuuksia ja kyseli meiltä Voisinko Minä lainata Poikani suksia heille.
Lainasinkin kerran, niiden palautus kesti 6 kk, joten en enää lainaa.
Luulisi, että aikuinen ihminen ostaa ensin lapselleen tarpeelliset ja lähtee sitten reissuun?
Mies maksaa isohkon summan elareita tälle naiselle ja naisen sanojen mukaan nykyinen tienaa ”huikeasti”.. hmmmmmmmmmmm.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vanha akateeminen kaveriporukka, jonka on ollut tapana aina kokoontua jonkun kotiin. Viime aikoina olen herännyt siihen, että jotkut eivät koskaan kutsu muita luokseen, kesällä pidin taas kerran itse yhdet kutsut, ja unohdin tai "unohdin" kutsua erään, joka ei ikinä kestitse muita. Sain sitten FB:ssä siitä moitteita häneltä. Olen fundeerannut asioita, ja tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä kaverisuhdekuvio on tullut tiensä päähän.
Tämä on nyt jo vähän laskemista. Meidän (pääosin akateemisessa, jos sillä on merkitystä) kaveriporukassa kutsuja järjestää ne joilla on siihen tilaa ja mahdollisuus (ei pieniä lapsia tai vuorotyötä tekevää puolisoa ym ja taloudellinen tilanne ok). Eikä tod lasketa kuka järjestänyt montakin kertaa, vaan kaikki ystävät on tervetulleita. Olisi kamalaa jättää vähävarainen ystävä porukasta pois siksi että on vaikeampi elämäntilanne tai asuu pienessä kerrostaloasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko varsinaista lokkeilua, mutta yksi kaveri on aina ehdottamassa kimppalahjoja ajatuksena säästää. Itse ajattelen, että jokainen antaisi summan, joka menisi jos lahjan antaisi yksinään. Tämä kyseinen kaveri taas näkee asian niin, että tuon yksittäin annettavan lahjan kustannukset jaetaan.
Siskoni oli muutama vuosi sitten työllistämistuella kirpputorilla töissä. Me kaikki kilvan annoimme siskolle tarpeetonta. Hän sai myydä ne siellä ja sai pitää rahat itsellään.
Tieto tästä meni valitettavasti eteenpäin ja siskoni saikin yhteydenottoja. Niissä pyydettiin sisko jopa järjestää kyydin, hakee tavarat ja maksaa myynnin täysimääräisinä .
Sisko sai vaan soperreltua ei hänellä ole autoa, firman pakua olisi pitänyt lainaa.
Minä sitten soittelin näille sukulaisille ja kerroin miten me ollaan tehty.
Minäkin fillarilla vein tavaroita kirppikselle, välillä siskolleni kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vanha akateeminen kaveriporukka, jonka on ollut tapana aina kokoontua jonkun kotiin. Viime aikoina olen herännyt siihen, että jotkut eivät koskaan kutsu muita luokseen, kesällä pidin taas kerran itse yhdet kutsut, ja unohdin tai "unohdin" kutsua erään, joka ei ikinä kestitse muita. Sain sitten FB:ssä siitä moitteita häneltä. Olen fundeerannut asioita, ja tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä kaverisuhdekuvio on tullut tiensä päähän.
Meillä on 8 hengen lukioporukka, jossa jokainen kutsuu vuorollaan. Tai siis kaikki paitsi yksi. Porukassa on yksi, jolla iso hieno talo ja ainoa kutsut jotka häneltä saan on Tupperware kutsuille. En tosin ole ainoa, vaan myös yksi toinen kavereistani jätetään kutsumatta "ei-myynti" illanistuijaisiin. Muut porukan ihmisistä saavat kyllä kutsun hänen luokseen muutenkin, mutta meidät kaksi jätetään näistä aina pois. Sitten kun jompikumpi meistä kahdesta kutsuu kavereita luokseen ja jättää tämä Tupperware-tyypin kutsumatta, niin siitä nousee äläkkä että kaikki pitää kutsua. Hyväksyn sen etten saa kutsua Tupperware-tyypin luokse, mutta se että minun pitäisi kuitenkin AINA kutsua hänet esim. syntymäpäivilleni, niin sitä ei tule enää tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
kolmesti kieltäytynyt kirjoitti:
Listaanpa ammatteja jotka ovat lokkeilulle alttiita:
lääkäri, lakimies, ompelija, kampaaja, ravintolakokki, leipuri, autonasentaja, kirjanpitäjä, kosmetologi, tietotekniikasta hyvin perillä olevat henkilöt....
Ei toki ammatteja. mutta: kesämökin omistaja, iskuporakoneen omistaja, painepesurin omistaja, pakettiauton omistaja ...
Tarjoilija, rakennusalan ammattilaiset, sairaanhoitaja, muusikko jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni vanhemmat ovat todella säästäväisiä jos en sanoisi saitoja. Anoppi saanut multa viimiset neljä vuotta joka kesä pari kassillista vaatteita joita en enää itse käytä. Tosi iloinen näistä. Joka vuosi pari pussillista kirjoja joita oon vuoden sisällä lukenut. Nähdään siis kesäsin 3 kertaa, kun pörhältävät ulkomailta tänne kesämökilleen.
No entä se lokkeilu?Puuhastelin kahvia meille keittiössäni kun apet lukivat päivän lehteä,vieressä mainoksia,joitakin nimellisessä kirjekuoressa.Anoppi aukasi Mulle lähetetyn kirjekuoren ja kertoi appiukolle että sisälsi 50 kr lahjasekin yhteen kauppaan. Appiukko totesi että ota se sekki. Anoppi sanoi että ei käy kun on henkilökohtainen ja vaatii jäsenkortin näyttöä.Oli tosi jännä seurata tätä tilannetta sivusta.Kertoo aika paljon näitten kahden luonteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä sellainen reilu 5-kymppinen lihava mies, joka kiertää aina päivän päätteeksi kaikki neuvotteluhuoneet ja tarkistaa, olisiko niihin jäänyt kokouskeksejä tms. Samoin jos joku tuo työmatkoilta jotain tuliaisia niin tietää kyllä että mihin ne päivän päätteeksi häviävät. Luulisi viiden tonnin tuloilla olevan rahaa ostaa omatkin keksit.
Taidetaan tuntea sama tyyppi
Tää olen minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin baarissa. Lähdin hakemaan itselleni juotavaa. Kaverini pyysi että toisin hänellekin, hän tarjoaa sitten seuraavat. No toin siiderit, 7,5e/ juoma. Kun tuli hänen vuoronsa tarjota alkoi hän tekemään lähtöä että mennään sittenkin yhteen toiseen paikkaan. Mentiin ja selvisi syykin; Iso tuoppi vain 3,5 e. :D:D. Hän on yrittänyt myöhemminkin samaa jippoa mutta olen sanonut että hae itse..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kolmesti kieltäytynyt kirjoitti:
Listaanpa ammatteja jotka ovat lokkeilulle alttiita:
lääkäri, lakimies, ompelija, kampaaja, ravintolakokki, leipuri, autonasentaja, kirjanpitäjä, kosmetologi, tietotekniikasta hyvin perillä olevat henkilöt....
Ei toki ammatteja. mutta: kesämökin omistaja, iskuporakoneen omistaja, painepesurin omistaja, pakettiauton omistaja ...
Jatkan: auton omistaja. Kyllä, ei tarvitse sen ihmeempi olla. Palstallakin kyytilokki-ilmiö tunnetaan.
Mitäs vielä... hevosen omistaja, moottoriveneen omistaja, laadukkaiden työkalujen omistaja...
Kesämökin omistaja kyllä todellakin on pulassa ellei ole varovainen!
Erikoisolutpullon omistaja. Ellei heti leikannut, kirjoita googleen tän ketjun nimi ja erikoisoluet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu
Niin, ja mulla oli reseptillä 600mg burana. Söi puolet purkista, mutta hänelle se oli ok, "koska sä saat reseptillä paljo halvemmalla."
RESEPTILÄÄKELOKIT. Eivät ole muuten välttämättä pahoja lokkeja mutta syövät sun reseptilääkkeet. Pahinta vielä että itse huomaat kun menet purkillesi hirveässä migreenissä luullen että siellä on vielä 80% jäljellä niin esim. miesystävä onkin syönyt sun erikoiskipulääkkeet krapulaansa kaverin kanssaan tässä parin viikon aikana. Okei ehkä 3 tablettia voi olla pohjalla että selviät tästä kohtauksesta. Jaloa. Uusia et saa lääkäristä niin vain etkä voi selittää että mies ne söi. Sama pätee nukahtamis lääkkeisiin, et niitä voi hakea jatkuvasti lääkäristä, ihmetellään mikä trokari olet kun niitä on toinen syönyt joka toinen ilta sun tietämättä. Ne lääkkeet oli mulla pahojen öiden varalle joita tuli todella harvoin. Eksäni teki tätä ja olin todella vihainen. Sanoi vain että hae uusia kyllä hän maksaa ne, no mutta kun se ongelma ei ollutkaan se raha vaan se että ei niitä saa kuten leipää kaupasta! Piilotin kyllä loppuaikoinani reseptillääkkeet ja ajattelin kyllä että hullun hommaa tämäkin. Suhde ei kaatunut toki tähän vaan tuli aivan muuta.
Sairastan paniikkihäiriötä.
Mieheni vastustaa rauhoittavia ym mömmöjä.
On pari kertaa vetänyt kaikki rauhoittavat wc pöntöstä alas.
Lääkäri ei määrää uusia, kun en voi laittaa aviomisetä syytteeseen.
Olen toki kertonut että näin on tehnyt.Määrät olleet pieniä ..eli en ole narkomaani:(
Mikä hiton oikeus miehellä on hävittää lääkkeitä, joita ilmeisesti tarvitset ja jotka varmaan olet itse ostanut?! Taitaisi tarvita jonkin sortin lääkitystä itse. Eikä se vessanpönttökään nyt ole oikea osoite lääkkeille.
Näillä rauhoittavien väärinkäyttäjillä tahtoo aina ne rauhoittavat pudota vessanpönttöön tai sitten varastetaan reppu, jossa oli koko lääkearsenaali. Ennen e-reseptejä koirat söi aina ne rauhoittavien reseptit. Kukaan ei ikinä tule valittamaan, että Buranalle tai verenpainelääkkeille olisi käynyt samalla tavalla.
Jos lääkkeet tuppaa häviämään niin lukollinen kassalipas on se ratkaisu. Olettaen että lokki ei ole narkkari.
Kulissielämä kaikinpuolin kallista kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joitain lokkeilijoita on minunkin lähipiirissäni, mutta osaan onneksi näpäyttää takaisin enkä alistu hyväksikäyttöön.
Naapureilla on pari vuotta nuorempi poika kuin omani. Rouva muistaa aina aika ajoin kysyä, että onko meillä jäänyt pieneksi vaatteita, hän kun voisi OTTAA niitä pojalleen. Sanon aina, että vaatteet menevät lopulta rikki ja heitän lopuksi roskiin ja että ei niistä jää kierrätettävää. Myyn todellisuudessa pienet vaatteet nettikirppareilla eteenpäin. Naapurin rouva on diplomi-insinööri, ei ole pienipalkkainen todellakaan. Lisäksi viime talvena naapurin rouva alkoi kyselemään, että voisiko lainata poikani laskettelusuksia, kun hänen poikansa aloittaa lasketteluharrastuksen. Haluaisi lainata minun pojan laskettelusuksia silloin kun menevät laskettelemaan. Miksi ei voi vuokraa tai ostaa itse niitä suksia? Sanoin vaan rouvalle, että poikani sukset ja monot on varmaan vielä liian isot hänen pojalleen.
Miehen siskolle syntyi tytär. Meidän talon pihalla on leikkimökki, jonka edelliset asukkaat jättivät talomme pihaan. Meillä on kaksi poikaa ja miehen sisko totesi, että mehän voisimme ANTAA leikkimökin hänelle, kun meillä on vaan kaksi poikaa. Sanoin, että meidän pojat tykkäävät leikkiä leikkimökissä aivan valtavasti :) Ei tulisi mieleenikään ANTAA 700 euron arvoista uudehkoa leikkimökkiä ilmaiseksi, en ihan niin rikas ole.
Lisäksi anoppini sanoi minun kuulteni miehen siskolle puhelimessa, kun hän vielä odotti tytärtään, että "ei sun tarvitse ostaa mitään vaatteita vauvalle, kun SAAT veljesi pojan vaatteet". Ööh, miksi ANTAISIN lapseni vaatteet, kun olin ostanut kaiken uutena ja tarkoitus oli säästää ne vielä seuraavallekin lapselleni.
Kun miehen lapselta meni kengät rikki ja takki oli liian pieni, oli äiti sanonut ettei ole varaa ostaa uusia???
Oli ostanut kuukauden päästä uudet, halpikset, joissa ei ole vedenpitäviä ominaisuuksia ja kyseli meiltä m.
Kuule tuossa 80-luvulla ja myös paljon sitä ennen lapset pysyivät hengissä, vaikkei vaatteissa ollut vedenpitäviä ominaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kolmesti kieltäytynyt kirjoitti:
Listaanpa ammatteja jotka ovat lokkeilulle alttiita:
lääkäri, lakimies, ompelija, kampaaja, ravintolakokki, leipuri, autonasentaja, kirjanpitäjä, kosmetologi, tietotekniikasta hyvin perillä olevat henkilöt....
Ei toki ammatteja. mutta: kesämökin omistaja, iskuporakoneen omistaja, painepesurin omistaja, pakettiauton omistaja ...
Tarjoilija, rakennusalan ammattilaiset, sairaanhoitaja, muusikko jne.
Millaisiahan tilanteita ammattimuusikoilla on...
Ei tarvitse olla ammattimuusikkokaan. Riittää kun osaat jotain pianoa pimputtaa keskivertoa paremmin. Johan ollaan joka serkun rippijuhliin ja työkaverin kumminkaiman synttäreille pyytämässä soittamaan. Palkkiota ei monesti tule. Palkkioksi nimittäin ei lasketa sitä kälyistä karjalanpaistia, kotikaljaa ja täytekakkua maamiesseuran talolla jossain vaiheessa, millä istut lauantaisi uhraamassa pianonsoittotaitosi kanssa. Maamiesseuran talolla, minne olet omalla autollasi kustannuksellasi ajanut ja suunnitellut mitä soitat ja treenannutkin sitä. Kummasti tässä alkanut olla "muita menoja" kun noihin on pyydetty. Jos joku nyt kysyy miksi et vaadi palkkiota, ei se ole niin yksinkertaista, mennä serkulle sanomaan että taksa on sitten 200 euroa. Kun mielestäni kysyjän tulisi ihan itse sitä palkkiota ehdottaa, ja mitään vastavuoroisuusjuttuja ei ole. Toki on fiksujakin pyytäjiä ja jos aikaa on niin ihan mielelläni olen mennytkin mutta alkaa karpeamaan tuo puhdas hyväksikäyttö!
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kaverin kanssa liikkeellä jossain, hänellä mukanaan lapsensa. Oltiin menossa kahville johonkin pikaisesti. Kaverikin puhui että kahvi ja lapselle limu maistuisikin kohta, joten kahvilaan siis. Tarjouduin maksamaan (mitään vuoromaksujuttuja ei ole, aina maksettu omat kahvimme, mutta nyt heittäydyin hellämieliseksi tällä kerralla, joka jäikin viimeiseksi). Meidän kahvilla käynnit siis olivat aina olleet sitä että kirjaimellisesti ne kahvit vain ja lapselle se kokis. Vaan nyt... Menin kassahenkilön luo ja sanoin että kaksi kahvia ja limu kiitos, minä maksan. Vaan... kaveri tilasikin sitten itselleen lisäksi kakkupalan ja jonkun smoothien ja lapselle iso jädeannos. Niiden kahvien ja kokiksen lisäksi. Menin niin lukkoon että en osannut muuta kuin maksaa kiltisti ja opin kerrasta jotain kaveristani. Mistään vastavuoroisesta ei ollut puhe eikä kyse, tapahtumasta on noin 4 v aikaa.
En ikikuunaan kullan valkeana kehtaisi tuollaista tehdä edes vieraalle ihmiselle saati sitten kaverille.
Tämä puheenvuoro on saanut 2 alapeukkua. Olisi mielenkiintoista tavata nämä henkilöt :) tuhti pala suklaakakkua suussa? :)
Alue: Aihe vapaa
Aloin miettiä ettei minulla ole tuollaisia kokemuksia mutta oli sittenkin.
Monivuotisen ystäväni kanssa meillä on ollut tapana käydä kerran, pari kesässä isovanhempieni kesämökillä. Isovanhemmilleni tämä sopii koska ei nyt kahdesta naisesta paljon haittaa ole. He siis ovat siellä myös meidän kanssamme.
Nyt tänä vuonna oli taas mökkireissu sovittu ja odotin jo ystävääni mökillä. Tämä soittaa ja puhelimessa iloisesti kertoo että joo, päätin ottaa mukaan mieheni, kaksi lastani ja ex-puolison varhaisteinin. Kun kävi niin surku perhettä kun eivät pääse mihinkään kesälomalle.
Olin tosi järkyttynyt. Ystävä oli tuohon saakka ollut täysin kohtuullinen eikä ikinä tehnyt tuollaisia tempauksia.
Siis meillä on mökillä rajoitetut tilat sekä mökissä että kylmäsäilytyksessä ja ruokaa oli varattu kahdelle.
Siinä sitten ällistyksissäni tokaisin että tosiaan, ruokaa on vaan sulle ja mulle, liinavaatteita on vain meille kahdelle ja ei sitten ole yösijojakaan. Kaveri nauraa ja sanoo ettei kannata huolehtia!
Kaveri sitten saapui laumansa kanssa mökillemme eli ilmaislomakohteeseen, minä jouduin mökistä ulos, terassin lattialle makuupussiin, ystävän lauma valloitti koko tuvan ja makuukamarin. Isovanhempani joutuivat lähtemään omalta mökiltään pois. Kaverin kanssa ei myöskään ollut yhtään rentoa aikaa vaan tämä oli täydessä äitimoodissa hoitaen katrastaan kun mies istui päivät autossa soittamassa poppia niin täysillä että taisi yksi lintukin hylätä pesänsä metelin takia.
Oli ihan hirveä VIIKKO. Ja ystävä ihan muina miehinä toteaa että ihanaa, ens kesänä uudelleen.
No sehän ei tule tapahtumaan vaan tästä keskustellaan vielä. Edelleen ihmettelen että mikä meni muuten tilannetajuiseen ja ihan järkevään ystävääni