Läskille motivaatiota!

Sipsipussi kepinnokkaan naaman eteen roikkumaan ja yritä ottaa se juoksemalla kiinni.

Aloita ensin ruokavaliosta? Kun olet saanut muutaman kilon pois, on kivempi mennä salille. Ruokavaliolla ja -määrillähän se paino laskee.

Kokeile eri kevyitä ruokavalioita ja etsi sellainen mistä itse pidät, niin et ole motivaation varassa - koska se loppuu ennenpitkää. Ruokavalio on tärkein asia painonhallinnassa pitkällä aikavälillä.

Meillä toimii karppaamisen suuntaan säädetty ruokavalio, kaikki herkut pois, pastat, perunat, riisit yms muut paljon energiaa / hiilareita sisältävät ja kasviksia tilalle, esim. pastan tilalle kesäkurpitsaa jne. Kaikki ruuat mitä tehdään maistuu hyvälle, joten ruokavaliossa kiinni pysyminen ei ole motivaatiosta kiinni; ja kun ruuassa on vähän hiilareita pääse nopeasti irti myös makeanhimosta - ja samalla voi kuitenkin matkoilla / kylässä käydessä / juhlissa syödä vapaasti, kun ne on vain harvoja päiviä verrattuna arkeen.

Vierailija kirjoitti:

Sipsipussi kepinnokkaan naaman eteen roikkumaan ja yritä ottaa se juoksemalla kiinni.

Voin kertoa että huonon itsetunnon omaava ihminen saattaa tulla surulliseksi tällaisista kommenteista. Ei hyvä.

Motivaatiota on vaikea mistään taikoa, jos sitä ei tule automaattisesti. Eikö terveys ja ulkonäkö ole aika hyviä motivaattoreita? Ja parempi, kevyempi olo.

Haluaisin vain sanoa, että et ole läski. Ja vaikka olisitkin niin ei kannattaisi puhua itselleen noin rumasti, ei saa olla liian ankara vaan kannustavampi asenne on motivoivempi, nm.kokemusta on. Itsehän painan 118 kg ja olen suunnilleen samanpituinen kuin sinä. Olen laihtunut tähän mennessä 12 kg ja samaa rataa jatkuu, taas tänään oli punnituspäivä ja oli paino pudonnut edellisestä kerrasta reilun kilon. Aiempiakin yrityksiä laihduttaa on taustalla, mutta niissä suurin kompastuskivi on ollut juurikin se, että olen ollut liian armoton ja kohtuuton itselleni. Olen yrittänyt noudattaa tosi tiukkaa ruokavaliota, asettanut huippuvaativia tavoitteita ja piiskannut ja soimannut itseäni jokaisesta lipsahduksesta. Ylipäätään asenne laihdutuksen taustalla on ollut se, että vihaan itseäni ja minun pitää laihduttaa, jotta en ole niin ruma, ällöttävä, kauhea ja riittämätön läski. Hetken tuo on voinut toimia, mutta ei koskaan kauaa. Nyt taas asenne on se, että teen tämän rauhallisen tahtiin ja sillä tyylillä, että voin elää samoin koko loppuelämäni. Kyse ei siis ole vain vaa'an lukemasta vaan yleisesti elämäntavoista ja ne remontoin siksi, koska välitän itsestäni ja hyvinvoinnistani ja haluan sekä ansaitsen olla nyt ja mahdollisimman pitkään terve, energinen, onnellinen ja tyytyväinen itseeni.

Suosittelen siis etenemään positiivisen asenteen kanssa pienin askelin, asettamaan järkeviä välitavoitteita ja tekemään itselle motivaatiolistan eli listan syistä miksi haluat tehdä sen mitä teet. Listaan voi palata aina, kun motivaatio on hukassa. Voit myös etsiä inspiroivia quoteja, kuvia, onnistumistarinoita yms netistä. Ja vertaistukeakin, siitä saa voimaa ja tsemppiä. Jos omassa lähipiirissä ei ole niin esim.netin kautta voi löytyä, tiedän monia, jotka ovat saaneet netistä jonkun "laihdutuskaverin" kenen kanssa voi jakaa vinkkejä, tsempata toinen toistaan, avautua hyvistä ja huonoista fiiliksistä yms. Itselläkin oli tällainen aluksi, mutta jostain kumman syystä yhtäkkiä lakkasi vastaamasta whatsapp-viesteihini eikä olla nyt yli kuukauteen puhuttu sen vuoksi.

Tsemppiä, you can do it!

Vierailija kirjoitti:

Motivaatiota on vaikea mistään taikoa, jos sitä ei tule automaattisesti. Eikö terveys ja ulkonäkö ole aika hyviä motivaattoreita? Ja parempi, kevyempi olo.

Niinhän sitä luulisi. En tiedä mistä saamattomuus johtuu, mutta ns olen tottunut jo "asemaani". Tyhmältä kuulostaa, tiedetään. ap