Töissä ahdistaa, en tiedä mitä tehdä työ"kaverin" kanssa. Ehkä annan vain olla.

Vierailija kirjoitti:

Ylianalysoit tuon naisen käytöstä. Hän ei nyt varmaan ole se huomaavaisin sinua kohtaan, mutta vedät silti analysoinnin täysin överiksi ja ajattelet, että kaikki johtuu nyt sinusta. On mahdollista, että hänen viileytensä ja tökeryytensä johtuvat hänen elämässään olevista aivan muista asioista kuin siitä, että hänen tavoitteensa olisi olla töykeä juuri sinulle.

On niitä kuule sellaisiakin taulapäitä jotka ei tervehdi kaikkia, ei puhu kaikille samassa konttorissa. Jotkut on  niin epäkohteliaita että kutsuu lounasseuraksi yhden ja jättää hänen vieruskaverin huomiotta. Tai kutsuu yhteiseen illanviettoon toisen eikä ole toista vieressä huomaavinaan. Jos lohduttaa niin näillä sosiaalisilla törpöillä ei yleensä ole ystäviä muualla. Työkaverit on kaikki kaikessa.

Työpaikka kiusaamisesta puhutaan jokaisella työpaikalla ja ohjeistetaan ilmoittamaan kaikki epäasiallisuudet esimiehelle. Kaikkiin tapauksiin luvataan puuttua ja pidetään nolla toleranssia tässä asiassa. MUTTA! Auta armias jos otat sen todesta ja teet esimiehelle ilmoituksen. Tämän jälkeen myös esimies osallistuu syrjimiseen ja luultavasti menetät työpaikkasi tai ainakin työtunteja vähennetään. Tämä on omakohtainen kokemus, en usko että muualla on toisin.

Ehkä teidän kemiat ei kohtaa, sinä ylitulkiset ja kiinnität häneen extrasti huomiota ja hän purkaa omaa oloaan? Tai on luonteelta sellainen, joskus osa ns. lämpenee hitaasti.

Paras, mitä voit tehdä, on olla itse kohtelias. Toimii usein paremmin kuin puhdas ilma. Kun pääset parempiin väleihin, saatat kuulla syitä taustalta. Luultavasti ei johdu sinusta.

Ihan kuin mun ex-kollega. Työskenteletko Kuopiossa?

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin mun ex-kollega. Työskenteletko Kuopiossa?

en, vaan Uudellamaalla. Osan otot, näin jälkikäteen ja onneksi on ex-kollegasi!

-ap

Itselläni oli vuosia sitten kollega joka käyttäytyi aivan samalla lailla. Sillä erotuksella että olin itse alle kolmekymppinen ja tämä nainen pyylevä ( lihava ) keski-ikäinen täti. Alusta lähtien häntä ärsytti minun osaamattomuuteni tai joku. Olin vastavalmistunut ja aika airka luonteeltani.... muita vastaavia kohtaan hän ei ollut ilkeä vaan päinvastoin mielin kielin. Minun lisäkseni hänen silmätikkunaan oli kaksi muuta nelikymppistä naista... koskaan ei selvinnyt syy miksi tuo tyyppi kohteli meitä kuin spitaalisia. Haukkui selän takana, suoraan, ei tervehtinyt jne. En ymmärrä miksi me kolme ei siitä nostettu koskaan isompaa metakkaa.... se oli todellista työpaikkakiusaamista.

i feel you, ap!

Olin jonkun aikaa töissä, jossa oli vastaavanlainen tyyppi mulla kollegana. Mäkin ihmettelin, että miten v*tussa joku on noin tyly ja moukka käytökseltään, mutta päättelin sitten että oli aika burn out -uupunut. Pienet lapset, ruuhkavuodet, aina urputti tauolla miten raskasta oli taas aamulla paimentaa muksut pukemaan, olemaan kunnolla jne. että ehitään tarhaan jne jne. Siis kun kuunteli sen ihmisen juttuja, niin sieltä rivien välistä sen sitten ehkä ymmärsi - tyyppi oli vain väsynyt omaan elämäänsä, tylsään, rutiininomaiseen työhönsä ja paimentamaan muksujansa. Sitä huonoa oloaan sitten purki mm. muhun, joka olin vain vuokratyöntekijänä hetken aikaa samassa firmassa, lapseton ja keräsin rahaa ulkomaille lähtöön. Ajatteli, että mun elämä on jotakin unelmahelppoa, että olen siellä "kerään rahat ja juoksen" -asenteella, vaikka todellisuudessa olin sairastanut aikanaan pahan masennuksen, opinnot viivästyneet sen vuoksi ja "ulkomaille lähtökin" oli mulla se, että menin tapaamaan siellä vaihdossa olevaa miestäni jota en ollut nähnyt moneen kuukauteen. Eipä tuo nainen sitä tiennyt, luuli vaan että mun elämä on jotenkin niiiiiiin paljon helpompaa ja hauskempaa kuin hänen.

Teillä on yhteinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä teidän kemiat ei kohtaa, sinä ylitulkiset ja kiinnität häneen extrasti huomiota ja hän purkaa omaa oloaan? Tai on luonteelta sellainen, joskus osa ns. lämpenee hitaasti.

Paras, mitä voit tehdä, on olla itse kohtelias. Toimii usein paremmin kuin puhdas ilma. Kun pääset parempiin väleihin, saatat kuulla syitä taustalta.

Luultavasti ei johdu sinusta.

Voi jumatsuka, syyllistät aapeetä ylireagoinnista, kiusaaminen on siis mielestäsi ok, hyshys vaan! Sillä kiusaamistahan tuo on, mikä siihen sitten syynä niin ei tuollaista käytöstä tarvitse ymmärtää, ehkä joissain tilanteissa joutuu sietämään. Ei vaan kuulu työpaikalle henkilökohtaiset ongelmat, persoonallisuushäiriöisen käytökseen taas tulisi esimiehen auktoriteettina puuttua. Et kai voi muuta tehdä kun siunata itseäsi siitä että pääset kuspää-ämmän piiristä pois.

Joo, mustakin kuulostaa oudolta että toisaalta ap saa kuulla että on liian herkkä ja liian kynnysmattomainen(?) ja että pitäis vaan _antaa_olla (hänhän on nimenomaan antanu olla...) ja toisaalta sitten pitäisi olla tuota mulkerokollegaa kohtaan ystävällinen ja kohtelias, että jospa sitten arvon kuspää moukka suvaitsisi lopettaa tuon ap:n kiusaamisen? Siis mit vit? Että syy on ap:n, oli miten oli ja vain ap voi vaikuttaa siihen, että kiusaaja ehkä_mahdollisesti_ tulee järkiinsä. No en usko että tulee, tollasia ääliöitä ei saa mikään ystävällinen käytös tai huomioon ottaminen muuttamaan käytöstään, kokemusta on.

Jos yhtään lohduttaa, siis sulla on 2/3 työurakasta jo takana! Koita jaksaa vielä loppuun!

Up, miten on tänään mennyt?

Vierailija kirjoitti:

Up, miten on tänään mennyt?

Heh, tulin katsomaan ketjua, kun on kahvitauko (hankala kollega lomalla, onneksi). Kiitos kysymästä vain. Eli siis tämä viikko menee onneksi varmaan paremmin, kun osa on tosiaan lomilla.

-ap

Tsemppiä, AP!

Olin joku aika sitten aika vastaavassa tilanteessa, määräaikainen homma, joka ei oikeastaan vastannut ollenkaan työkokemustani tai edes koulutustani (eli en edes "ihan vaan työnä" kovin paljoa piitannut siitä työstä) ja kaiken kukkuraksi mulle osui tosi samankaltainen kollega...kollega from hell...Onneksi oli lyhyt työhomma, olin jo varautunut kiemurtelemaan jotenkin irti, jos olisi tarjottu jatkoa, koska koin sen työilmapiirin vaan niin kamalaksi! Onneksi löysin muita töitä, ja pääsin irtautumaan siitä sitten kun alkuperäinen projekti oli paketissa ja määräaika loppui. Välillä mietin että mitenköhän jaksaisin, jos olisin jatkanut siellä...olisin varmaan jossakin terapiassa itkemässä :/

Heh, tulinpa nostamaan tämän ketjun :) Olen siis ap, ja tuo työrupeama tuossa firmassa loppui. Olen kyllä tyytyväinen ja helpottunut että loppui, meno jatkui aika lailla samanlaisena...Enkä sanonut esimiehelle tuon ikävän kollegan käytöksestä, koska noh, niinkuin aiemmin kirjoitinkin niin en halunnut vaikuttaa itse inhottavalta toisen haukkujalta.

Oli muuten kuvaavaa, kun viimeisenä päivänä siinä muut ryhmän jäsenet kiittelivät kovasti jne., niin tämä yksi pysyy työpisteellään, ei sano kiitosta ei mitään. Ainoa, mistä hän kysyy ja on huolissaan on, että kuka tästä lähin sitten hoitaa asiat x, jos niistä vielä tulee jotain hoidettavaa. Ei kiitä, ei tule työloosistaan pois sanomaan heiheitä, vaan ainoa asia tosiaan koski tuota huolta, että miten nyt sitten kun minä lähden pois, kuka hoitaa sen-ja-sen?

Pomo kyllä puheli että "jos meillä vielä tarvetta tulee vastaanvanlaisesta hommasta tai muuten tarvetta työntekijälle, niin oot kyllä oikein tervetullut." Teki mieli sanoa että en tosiaan halua tulla tuon yhden tyypin takia, mutta vastailin ympäripyöreyksiä sitten vain että joo, niiin, no katotaan...

En muista, koska viimeksi olen ollut näin iloinen ja helpottunut! Luulisi, että stressaisi kun työt loppuivat, mutta mitä vielä, nyt pystyn sentään nukkumaan ja nousemaan aamulla, ilman että koko ajan on pahan olon möykky mahassa.

Kyllä kuulostaa akoilla olevan hankalaa tulla keskenään toimeen. Ei osata edes työpaikalla olla asiallisesti vaan pitää kyräillä ja juonitella toisia vastaan jatkuvasti. Miesten kesken tuollaiset yleensä hoidetaan suoraan puhumalla. Ihan vaan kysytään, että mitäs sinulla on minua vastaan kun pitää tuolleen sutkautella ja nälviä? Kysymällä se selviää, mikä tätä työkaveria oikein vaivaa.

Epäilen, että hän on kuullut pomon tai jonkun kollegan kehuvan sinua jossain asiassa, jossa hän on kokenut olevansa hyvä tms. Kokee sut siis jotenkin uhaksi. Muut työkaverit ovat todennäköisesti huomanneet mutta myös tottuneet tuon ihmisen käytökseen. Älä noteeraa mitenkään vaan ole oma itsesi ja keskity työhösi. Työsuhteen päättyessä voit asiallisesti antaa esimiehelle palautetta tuon ihmisen käytöksestä esim.juuri noista työn sössimiseen liittyvistä kommenteista.

Jos olet pian lopettamassa paikassa, anna asian olla äläkä tee mitään. Yritä olla välittämättä, vika ei ole sinussa vaan tässä toisessa naisessa, joka ihan selkeästi kiusaa sinua.

Jos itse olisin samassa tilanteessa, kysyisin suoraan kyseiseltä työkaverilta, mikä hänen ongelmansa oikein on ja miksi hän on koko ajan kimpussasi. Kaikkien kuullen ja heti sen jälkeen, kun hän on sanonut jotain ilkeää. Olen itsekin ollut nuorena arka, joten ymmärrän, jos se ei ole helppoa. Vanhemmiten olen kuitenkin saanut lisää itsevarmuutta ja uskallan puolustaa itseäni. Itse asiassa olen nykyisin niin kovanahkainen ja peruskiukkuinen, että sanon välittömästi ja jopa ilkeästi takaisin, jos joku käyttäytyy minua kohtaan asiattomasti. Muista, että olet arvokas ja hyvä työntekijä ja sinulla on oikeus hyvään työilmapiiriin. Kenellekään ei pidä tulla paha fiilis töissä.

En lukenut kuin ekaa sivua. Luulenpa, että se kokee sut uhkana ja sitä harmittaa, kun teet hyvää työtä ja susta pidetään. On siis suomeksi kateellinen.

Juu, niinkuin tuohon kirjoitinkin (viesti nro 35), niin hommat ovat (onneksi) ohi tuossa paikassa. Annoin asian ns. olla, en maininnut tuon naisen käytöksestä mitään. Voi olla, että myöhemmin kaduttaa, koska no, hyvä olla jälkiviisas (tai jälkirohkea ;)) ja manata että sillä ne työt vaan rullaa ja pahoittanee tulevaisuudessa vielä varmaan ihmisten mieliä...

Viimeisenä päivänä loppuviimeksi laitoin s-postilla infoja kaikille ryhmän jäsenille (siis myös pomolle) että mistä tiedostosta löytyy mikäkin mun tekemä juttu jne. Ja erikseen mainitsin erityiskiitoksin tiimin jäsenet nimeltä, mutta jätin erityiskiitoksista pois tämän yhden nimen. Eipä hän mua kertaakaan kyllä neuvonutkaan missään asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet pian lopettamassa paikassa, anna asian olla äläkä tee mitään. Yritä olla välittämättä, vika ei ole sinussa vaan tässä toisessa naisessa, joka ihan selkeästi kiusaa sinua.

Voi lohduttaa sinua sillä, että takuuvarmasti ilkeällä kiusaajalla "paska osuu vielä tuulettimeen" ja kunnolla.

Nimittäin esim. nuoremman polven työntekijät ovat uuttaa sukupolvea ,jotka tietävät oikeutensa eivätkä katso moista rikolliseksi nykyään käsitettävää (työpaikkakiusamista) toimintaa päivääkään.

Siinä saa huutia sekä munaton esimies (jos ei puutu vaikka lain mukaan pitää), työterveys (ellei puutu vaikka lainmukaan pitää)  janiinedespäin. Tyytyväisenä seurannut tapauksia missä työpaikassa on vuosiakin (miettikää!)   sallittu antaa ilkeän paskiaisen rauhassa rellestää siihen puuttumatta

kun "se nyt vaan on sellainen, koita kestää"

ja eräänä päivänä tuleekin vastaan työpaikkakiusaajalle niin kova luu että paskiaisen puntti tutisee. 

Eli  tee Sinä alkuperäinen nyt työsi hyvin ja jatka eteenpäin,

sinun ongelmasi tulee poistumaan ilman että nostat sormeasikaan saati vaivaat mieltäsi moisella työpaikka-idiootilla. Tulee seuraava kollega hänelle, tai sitä seuraava jolle ei puupäät ryttyile.