Vierailija

Olen 24-vuotias nainen, ehkäisy petti ja olen raskaana. Jos tilanne olisi eri, pitäisin lapsen ilman muuta, mutta tässä tilanteessa mietin pitäisikö minun tehdä abortti.
Lapsi on ex-mieheni. Seurustelimme 3-vuotta, joka päättyi lopulta eroon. Suhde aiheutti minulle suunnatonta stressiä ja olin suhteen aikana todella masentunut miehen takia. Mies on lapsellinen, käyttää runsaasti alkoholia ja juhlii viikottain, pettänyt monta kertaa, mustasukkainen, itsekäs ja suutuessaan arvaamaton, myös työtön(ei myöskään mitään koulutusta).
Seurustelu aikanamme minä periaatteessa elätin miehenkin. Mies ryyppäsi rahansa/laittoi baari velkoihin jo heti alkukuusta ja minä hoidin ruuat, laskut ym tarpeet...
Nykyään olemmme ihan hyvissä väleissä eikä minulla ole enää stressiä miehen käytöksestä, koska olemme eronneet ja näemme vain satunnaisesti. Meillä on aina todella mukavaa yhdessä, ja kaikesta huolimatta rakastan miestä aivan suunnattomasti, vaikka onkin täysin renttu. Hän on mielestäni hieman aikuistunut suhteemme ajoilta ja yrittää etsiä kovasti töitä.
Mies on monta kertaa puhunut kuinka haaveilee lapsesta, kuinka muuttuisi ja olisi oikeasti hyvä isä, ei enää joisi, hankkisi töitä jne.
Voisin hyvin kuvitella että mies olisi todella innoissaan lapsesta alkuun... Mutta sitten kun lapsi on, ja huomaa ettei vauva arki olekkaan samanlaista mitä kuvitelmissaan, ei miestä varmaan paljoa näkyisi. Hän ei osaa kantaa vastuuta mistään, töissäkin jos on ehkä pari ensimmäistä viikkoa käy kunnolla ja sitten kun alku kiinnostus hälvenee, niin antaa kaiken mennä v*tuilleen. Ei vaan enää jaksa nousta aamulla ja saa lopulta potkut, eikä se vaikuta haittaavan häntä ollenkaan.
Olen todella hyvissä väleissä vanhempieni kanssa, ja he vihaavat tätä miestä. Suuttuisivat jos saisivat tietää että näen häntä edelleen joskus, en usko että ottaisivat vauva uutista tässä tilanteessa kovin hyvällä, pelkään että jopa välit menisivät..
Pelkään että miehestä ei lopulta kaikista vakuutteluista huolimatta olisi isäksi ja jäisin yksin lapsen kanssa.
Mitä minun kannattaisi tehdä? Toisaalta ajatus abortista pelottaa ja ahdistaa, kuin myös ajatus lapsen pitämisestä. Tuntuu että haluaisin pitää lapsen mutta en usko että pärjäisin, joten abortti tuntuu viisaammalta ratkaisulta. Tunteet sanovat että pidä lapsi, järki huutaa ei! Uskon että jos teen abortin, kadun myöhemmin. Tunteet ovat todella sekaisin ja ristiriitaisia.
En ole vielä kertonut miehelle enkä tiedä että kerronko ollenkaan, hän ei antaisi minun tehdä aborttia ja painostaisi pitämään lapsen.
Tiedän että minä lapsen kuitenkin lopulta yksin joutuisin kasvattamaan ja miestä näkyisi vaan sillon kuin häntä huvittaa. En haluaisi kasvattaa lasta yksin, minulla on vielä koulukin kesken enkä muutenkaan koe henkisesti olevani valmis äidiksi. Kaipaisin samantyylisistä tilanteista kokemusta, piditkö lapsen vai et? Miten asiat lapsen pitämisen jälkeen järjestyivät? Teitkö abortin, kadutko?

  • ylös 37
  • alas 12

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Kasvatus vaikuttaa enemmän lapseen kuin mikään geneettinen puoli, eli itse suosittelisin lapsen antamista adoptioon jos olet huolissaan, että lapsesta tulee kanssa "renttu" tai ettei pärjäisi nykyisessä elämäntilanteessasi. Pystyt mahdollisesti jopa valitsemaan kivan perheen lapsellesi. Mikäli miehellä on alkoholismia tai muita ongelmia niin kuin olet sanonut, hän ei loppujenlopuksi pysty päättämään lapsesta, ja kuntasi/tms. pystyy auttamaan sinua saamaan hänelle hyvän perheen.

Vaikket itse haluaisi pitää lastasi, abortio kuitenkin tuhoaa ihmisen mielenterveyden aika useasti jossain pisteessä, olkoot sitten vuosia myöhemmin - rakkaussuhteet yleensä kariutuu ja siinä kohtaa noista asioista tulee vaikeita ("miksi tapoin lapseni kun olisin voinut antaa hänelle tulevaisuuden"). Oma päätöksesi tietenkin, mutta suosittelen miettimään asiaa ja selvittämään vaihtoehtoja - adoptionkin voi järjestää niin, että saat tavata lastasi itse jos haluat.

  • ylös 18
  • alas 76
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Se kuva mikä tuosta kirjoituksesta tulee niin abortti on vaihtoehtona. Kyllä siitä selviää. Tän hetken fiiliksillä ja tuntemuksilla mennään. Voimia sulle olipa päätös mikä tahansa.
Itse abortin tehneenä ja enkä katunut hetkeäkään.

  • ylös 78
  • alas 9
Vierailija

Miksi koet että sinun pitäisi palata suhteeseen miehen kanssa? Hänellä on samat isän oikeudet nähdä lasta jos niin haluaa, olittepa yhdessä tai ette.

Se on sinun lapsesi. Ei kukaan oikeasti koskaan ole valmis äidiksi ennenkun se vauva on siinä edessä. Pärjääminen on asennekysymys. Minusta ei ollut abortin tekijäksi. En kadu enkä perustele kenellekään lapseni "isättömyyttä".

N 26v ja pinnasängyssä nytkin tuhiseva elämäni valo, tyttö 1.5v

  • ylös 51
  • alas 17
Vierailija

Selvästi huomaa, että katuisit aborttia-lapsesi tappamista...
voimia!!! Pystyt ja jaksat rakastaa lasta yksinkin. Luultavasti vanhempasi hullaantuvat kun näkevät ihanan lapsenlapsensa <3

  • ylös 14
  • alas 56
Vierailija

Jännämiesten/renttujen puheisiin ei ole luottamista, pitäisihän sen olla yleistietoa. En ihan ymmärrä, miksi kukaan ryhtyisi seksiin rentun exän kanssa. No, tyhmyydestä yleensä sakotetaan.

  • ylös 49
  • alas 4
Vierailija

En tiedä, mikä olisi juuri sinulle parasta mutta voin kertoa, että nuorena tyttönä tulin raskaaksi poikaystävälleni ja tein abortin. Mies ei ollut hyvä ihminen, oli väkivaltaa ja alkon käyttöä ja rahaongelmia, myöskin työttömyyttä ja sen sellaista, mustasukkaisuutta jne. Kun sain tietää odottavani, olin tosi aikaisessa vaiheessa enkä kokenut mitään omantunnontuskia. Olin 20 v ja tiesin että haluan enemmän kuin yh-äitiyden ja hullun exän kaupan päälle. Ero tulikin 3 vuotta myöhemmin, liian kauan jaksoin. Abortti silloin sekä ero oli parhaimpia päätöksiäni, olen läksyni oppinut. Nyt 30 v ja ihanan miehen kanssa naimisissa ja lapsi tulossa. Tätä kaikkea en olisi saanut jos olisin silloin toiminut toisin. Vakaa parisuhde on kuitenkin tärkeää, ja kaksi järkevää ihmistä - vaikka ero joskus tulisi niin vastuulliset ihmiset jatkavat vanhempina, vaikka muuten tiet erkanisivatkin. Sun ex-mies ei kuulosta vastuulliselta :( Tsemppiä päätökseen päätit kummin vaan!

  • ylös 72
  • alas 0
Vierailija

Lapsi muuttaa paljon elämää. Tee valinta itse. Ajattele mitä sinä haluat, haaveiletko lapsesta, nykyään yksinhuoltajuus on normaalia ja hyväksyttyä, älä luota että mies muuttuu, anna hänelle mahdollisuus jos oikeasti haluat vielä yrittää yhdessä. Lapsella ja isällä on oikeus tavata toisiaan vaikka ette olisi yhdessä. Ainoa varma on että jos lapsen pidät, joudut itse ottamaan paljon vastuuta hänestä.

  • ylös 21
  • alas 0
Vierailija

Vaikka päätös on yksin sinun, tulit kysymään mielipidettä täältä, mikä myös kuvastaa päätöksen vaikeutta. Mielestäni ei olisi oikein sanoa mielipidettä ulkopuolisena suuntaan tai toiseen - päätös on sinun.

Voin silti yrittää puolueettomasti auttaa sinua näin,

Muista että ratkaisusi on pysyvä, suuntaan tai toiseen. Älä mieti asiaa sen miehen kannalta. Se on sinun lapsesi jota odotat. oletko sinä valmis saamaan hänet? Haluatko sinä hänet? Pystytkö hoitamaan hänet? Mitkä ovat elämän arvosi ylipäätään.

Mitä teetkin, pohdi asia sinun lähtökohdistasi kunnolla loppuun asti, rauhassa. Älä anna muiden mielipiteiden muokata päätöstäsi liikaa. Kuuntele omaa sydäntäsi ja järkeäsi ja toimi sen mukaan.

  • ylös 30
  • alas 0
Vierailija

Ei ainakaan kannata palata miehen kanssa yhteen. Yksi vaihtoehto on sekin, ettet kerro exälle että odotat lasta ja myöhemmin sanot että lapsi on jonkun toisen miehen. Tällä vältät sen, että olet sidottu exään 18 vuoden ajan. Siis jos haluat pitää lapsen.

Abortti on yksi vaihtoehto, mutta jos sinusta yhtään tuntuu että haluaisit pitää lapsen, niin en suosittele sitä. Abortti saattaa jäädä kaduttamaan.

  • ylös 26
  • alas 2
Vierailija

Mitä tahansa teet, älä tee sitä tämän mielipuolisen palstan neuvojen perusteella. Puhu asiasta vanhempiesi kanssa. Ja ennen kaikkea kuuntele omaa sisintäsi. Sinulla on edessäsi todella suuri päätös. Kirjoituksesi perusteella harkitset asiaa joka kannalta, kuten pitääkin. Mutta ainoastaan sinä tiedät, mille kannalle sisimmässäsi päädyt.

  • ylös 19
  • alas 3
Vierailija

Selkeästi provo. Miksi kukaan seurustelisi henkilön kanssa, joka on "lapsellinen, käyttää runsaasti alkoholia ja juhlii viikottain, pettänyt monta kertaa, mustasukkainen, itsekäs ja suutuessaan arvaamaton, myös työtön(ei myöskään mitään koulutusta).
Seurustelu aikanamme minä periaatteessa elätin miehenkin. Mies ryyppäsi rahansa/laittoi baari velkoihin jo heti alkukuusta ja minä hoidin ruuat, laskut ym tarpeet..."

Ei ole läheskään uskottava provo. 0/5

  • ylös 6
  • alas 31
Vierailija

Olin kanssasi identtisessä tilanteessa, paitsi että olin sinua 2 v. vanhempi ja olimme seurustelleet miehen kanssa vain pari kuukautta ennen tietoa raskaudesta. Päätin pitää lapsen (päätös oli vaikea, mies halusi pitää lapsen) ja miehen ja edelleen mies juo liikaa, on vastuuton ja epävakaa. Minä olen se aikuinen tässä, hän on silloin kun hänelle itselleen sopii.

Pohtiessani vielä lapsen pitämistä minulle sanottiin, että "mihin ikinä ratkaisuun päädytkin, se on se oikea ratkaisu" ja ihmettelin, että tuohan nyt ei helvetti soikoon auta mitään. Nyt olen tajunnut sen; tähän ei ole oikeaa eikä edes kovin hyvää ratkaisua. Lapsi on maailman rakkain, ihanin ja täydellisin, olisi ollut väärin ettei hän olisi saanut elää, mutta samalla painaa valtava syyllisyys vastuuttoman isän takia ja sen takia, etten itsekään koe olevani tarpeeksi hyvä äiti. Teen parhaani, mutta tuntuu kuin käsissäni olisi mittaamattoman arvokas Ming-dynastian aikainen vaasi...

Kadun kuitenkin enimmäkseen päätöstä pysyä yhdessä miehen kanssa ja muuttoa yhteen. Aborttia en onneksi tehnyt, mutta kaduttaa etten huolehtinut ehkäisystä paremmin. Nyt tekisin itse niin, että pitäisin lapsen mutten miestä.

  • ylös 17
  • alas 1

Olin myös melko samankaltaisesta tilanteessa. Eli olin 24v opiskelija ja tulin vahingossa raskaaksi miehelle, joka ei pysty kantamaan vastuuta (päihteitä runsaasti käyttävä). Mies olisi halunnut pitää lapsen. Välini häneen olivat hyvät ja ovat yhä.

Tiesin, että lapsi olisi jäänyt lopulta minun hoidettavakseni. Koin, etten ollut vielä valmis äidiksi ainakaan niin, että olisin yksin vastannut lapsesta. Toisaalta abortti ahdisti ja pelkäsin, että katuisin aborttia. Päädyin silti aborttiin.

En ole katunut. Olen kyllä vasta 26-v ja olen miettinyt, kadunko joskus aikanaan, mikäli en saakaan lapsia... mutta ratkaisu oli silloin pari vuotta sitten aivan oikea. Olen saanut opiskella rrauhassa ja aloittaa työt ja joskus aikanaan voin hankkia uuden parisuhteen ja lapsia, jos niitä tulee.

Neuvolasta sain aborttini aikaan siihen liittyvää kirjallista materiaalia, jonka mukaan abortin tehnyt ei sitä yleensä jälkeenpäin kadu. Varmasti moni pelkää etukäteen, että mitä jos katuu.

Ehkä ihmiset eivät lopulta kadu kumpaankaan päätöstä sen todennäköisemmin, kun se päätös omalle kohdalle osuu. Päätökseen sopeutuu, oli se sitten mikä tahansa. Ennen päätöstä ahdistaa kyllä varmasti.

  • ylös 19
  • alas 2

Edellisen viestin kirjoittaja jatkaa: Tuollaista aborttia miettivälle sanotaan varmaan yleensä, että "kadut, jos teet abortin" ja toisaalta, että "pilaat elämäsi, jos et tee" tms. Aika mustavalkoisesti sanottua kumpikin. Kumpikin ratkaisu on varmasti hyvä ja onneksi raskaana oleva saa itse tehdä päätöksensä.

  • ylös 10
  • alas 0
Vierailija

Jos pidät lapsen, olet seuraavat 18 vuotta sidottu tähän vastuuttomaan renttuun, vaikkette yhdessä olekaan. Hirveä taakka sinulle.

  • ylös 12
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos pidät lapsen, olet seuraavat 18 vuotta sidottu tähän vastuuttomaan renttuun, vaikkette yhdessä olekaan. Hirveä taakka sinulle.
Juurikin näin! Tätä ap ei tajua, on sen verran kokematon ja nuori. Jos haluat lapsen, tee se jonkun kunnollisen ihmisen kanssa. Jos NYT haluat lapsen, pidä lapsi mutta älä kerro miehelle kenen se on, joudut taistelemaan vielä uskomattomat taistelut jos siihen lähdet. Mies saattaa vaatia tapaamisia vauvan kanssa, tulet aina olemaan huolissasi voiko lasta jättää hetkeksikään miehen kanssa kaksin, et voi luottaa mieheen, myös miehen geenit ja addiktiot voivat periytyä jne jne. Lapsi sitoo sinua myös emotionaalisesti tuohon mieheen, teillä olisi loppuelämän linkki tuon lapsen kanssa. Sitäkö haluat??? Et oikeasti ymmärrä miten vakavan asian kanssa olet tekemisissä. Jos et tähän elämäntilanteeseen halua lasta, teet nyt abortin. Ehdit vielä tässä elämässä löytää 10 parempaa miesehdokasta lapsen isäksi! Jos et todella halua tehdä aborttia, sitten pidät lapset ja olet alusta asti yksinhuoltaja, sekin on ihan mahdollista. Mutta älä anna tuollaisen renttu miehen pilata sinun loppuelämääsi! Tuollaisen kanssa yhteinen lapsi on suorastaan yhtä helvettiä. Tiedän koska olen sivusta seuranneet kun kaverit ovat tehneet lapsia mielenterveyden kanssa ja päihdeongelmien kanssa taistelevien miesten kanssa. Se vaikuttaa lapsen kasvatukseen!

  • ylös 12
  • alas 1

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla