Mitä mieltä olette (toisista nimistä) tyyliin Pekanpoika, Juhontytär?
Mitä mieltä olette (toisista nimistä) tyyliin Pekanpoika, Juhontytär?
klo 11:12 | 10.7.2017
Minusta ne ovat viehättävän vanhanaikaisia, tyyliin " Wilhelmiina Juhanintytär" :) ! Tulee mieleen niityllä hyräillen kukkia keräävä paljasjalkainen pikkutyttö olkihattu päässä tai metsätiellä koiran perässä polvihousuissa juokseva pellavapäinen pikkupoika.
Sivut
Meidän pojan kolmas nimi on *isänpoikaa*. Nyt kun isä on kuollut, tuntuu nimi entistä arvokkaammalta.
Ei ole minun makuun, mutta ei nyt hirveästi kannata muiden mielipiteistä välittää, etenkin kun toisia ja kolmansia nimiä niin harvoin edes käytetään.
Narsistista. Kuten sekin, että vanhimmalle pojalle annetaan isän nimi.
Joo, ja sitten siitä "Wilhelmina Juhantyttärestä" tulee adhd-pissaliisa rööki suussa ja napapaidassa, kirjautumassa instagramiin käyttäjätunnuksella "Wiltsuu"
Vanhanaikaista, mutta tähän päivään sopivaa varsinkin nyt kun ns vanhat nimet on muotia. Mun mielestä tosi arvokkaita nimiä ja tykkään :)
Kamalaa, mautonta. Yök.
Pojilla tykkään enemmän kuin tytöillä. Vielä jos on yhdistetty vanhahtavaan, nyt muodissa olevaan nimeen, esim. Eliel Matinpoika, kuulostaa kivalta
Meillä on Loviisa Mikontytär :) Terkut tutuille!
Arvostan!
En tykkää patronyymeistä tai matronyymeistä, tosin eihän se äidin nimestä johdettu taida kellekään kelvatakaan.
Kaverin mies on kiinasta ja tyttö, joka ei näytä tippaakaan suomalaiselta, on Maija Aino Päivintytär.. Hölmöä mielestäni, mutta eipähän ole oma lapsi !
No eipä siinä vauvan mielipidettä pahemmin kysytä.
Äidistä ei ole epäselvyyttä ikinä?
Mikä ettei.. jos vaikka ei halua mennä naimisiin, niin annettaanko lapselle äidin sukunimi ja toinen nimi isältä.
En tykkää. Annettakoon ihmisille oikeita nimiä, sillä ei tuollaista nimeä voi oikeasti käyttää, vaan se on ylimääräinen turha lisä nimessä. Jos kolmantena nimenä on isän oikea nimi esim. Juhani, niin sitä voi oikeasti käyttää nimenä jos haluaa. Juhaninpoika ei ole nimi ollenkaan eikä sitä voi ottaa käyttöön.
Sellaista se elämä on
Mun mielestä ihania.
Onko nuo suomennoksia bin, von yms. liitteistä?
Ihan kamalia nimiä.
Mietin aina Hesarista lukiessani että kuka tämmöisiä antaa lapselle kannettavaksi? Vähän niinkuin oman egon pönkitystä, Juhanintytär. Että mun on, ei syrjähyppy.
Mutta ilmeisesti näille on oma kannattajaporukkansa.
Sukututkimusta harrastaneena patronyymin antaminen nimenä tuntuu hieman hassulta. Eihän sitä erikseen tarvitse antaa, Pekanpoika on Pekan poika tai toisinpäin ihan automaattisesti. Toisaalta kyseessä ei ole oikeastaan suomenkielinen traditio lainkaan: jos olisi ollut, meille olisi syntynyt 1800-1900-luvun vaihteessa huomattavasti yleisemmin patronyymipohjaisia sukunimiä (vrt. ruotsinkielisten Andersson, Johnsson ym.). Kirkonkirjoihin ja muihin virallisiin dokumentteihin patronyymit merkittiin vain skandinaavisen mallin mukaisesti, etenkin kun Länsi-Suomessa sukunimiä ei ollut käytettävissäkään. Mistä päästäänkin siihen, ettei patronyymi rinnastu etunimeen vaan sukunimeen.
Muuten olen sitä mieltä, että kukin nimetköön lapsensa miten lystää.
Sivut