Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Riesana napurin lapsi

Vierailija
09.07.2017 |

Naapurin tytöstä on tullut todellinen ongelma perheellemme. Kun tulemme väsyneinä päivän päätteeksi töistä ja koulusta, kaupasta, harrastuksista, lomalta...alle 5 minuuttia ja tyttö on oven takana.
Ei suinkaan hakemassa kavereita ulos, vaan linnoittautuskseen meille, tai seuratakseen perässä jopa harrastuksiin jos mahdollista. Aina siihen asti kunnes on aika käydä nukkumaan.

Tullessaan hän sanoo, että saa olla niin kauan kunnes kyllästymme ja heitämme hänet ulos! Kun on ollut ruoka-aika, hän on saanut syödäkseen. Nyt en enää halua häntä ruokapöytääni, ja olen ystävällisesti sanonut että ehkä hänen oma perheensä mielellään söisi hänen kanssaan. Monesti hän myös ilmoittaa heti tullessaan, että on nälkä tai että aikoo syödä meillä.

Mielestäni ei ole meidän vastuullamme lähettää lasta kotiin kun "kyllästymme". Ei myöskään kuskata häntä mukana lasten harrastuksissa, kaupassa tai ravintolassa. Eikä ruokkia tai hoitaa.

Tyttö myös kyseenalaistaa ihan kaiken...Miksi menette niin aikaisin nukkumaan? Miksi syötte tähän aikaan? Miksi pitää mennä kotiin? Miksi teette näin tai noin? Miksimiksimiksi...

Aloimme tulla kotiin toista kautta, ettei tyttö näkisi että olemme kotona. Pian lapset halusivat olla hiirenhiljaa kun ovikello soi...
Silloin aloin ajatella, että vika taitaa kyllä olla meissä...jos aikuiset ihmiset eivät saa hoidettua tällaista asiaa puhumalla.

Siispä keskustelemaan vanhempien kanssa. Kertaakaan emme olleet tavanneet heitä ennen tätä keskustelutuokiota, vaikka heidän lapsensa lähestulkoon asui meillä. Vanhemmat ihmettelivät mikä tässä on ongelma. Kerroimme heille, että kun tulemme väsyneinä töistä, emme kaipaa vieraita. Lasten läksyt jää tekemättä, he olisivat mieluiten lähtemättä harrastuksiin, meillä ei ole missään välissä mahdollisuutta vaihtaa rauhassa päivän kuulumisia jne. Tämä on aiheuttanut monta riitaa kotonamme. Heidän mielestään ongelma on meidän tavassamme kasvattaa laspsia jos em asiat ovat ongelma. He olivat sitä mieltä, että on pelkästään ok, että me päätämme, miten kauan lapsi saa meillä viipyä. Me ajattelemme, että he sysäävät päätöksen ja vastuun lapsensa kotiintuloajasta meille.
Nyt emme enää tiedä mitä tehdä. Pelkkä ovikellon ääni stressaa. Tiedän, voimme olla päästämättä häntä kotiimme, mutta on rasittavaa joka päivä torjua tunkeilijaa... Kyse on 8-vuotiaasta lapsesta. Onko muutto muualle ainoa keino päästä eroon tästä riesasta...

Kommentit (326)

Vierailija
81/326 |
09.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tytöllä on selkeesti tarve tulla teidän turvalliseen kotiinne. Yhteys lastensuojeluun että tsekkaavat lapsen kotiolot? Normaalisti vanhempia pitäisi kiinnostaa missä heidän lapsensa syö ja luuhaa päivät. Raukka on varmasti yksinäinen.

Vierailija
82/326 |
09.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo kuvauksesi selittää kaiken. Hän ei halua olla yksin kotona. Minusta hän on liian pieni olemaan kaikkia iltoja yksin kotona. Ehkä hän pelkää. Se olisi vanhempien vastuu ja velvollisuus hoitaa homma. Miksi he eivät tee sitä? Onko hevosharrastus tärkeämpi? Minä olisin yhteydessä johonkin. Eihän tuollainen vetele. Älä työnnä häntä väkisin pois. Pyydä jostakin apua tytölle, jotta hän voisi olla turvallisesti kotona illat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/326 |
09.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi ny. Lapsi luulee että tykkäätte seurasta. Ei olisi pitänyt ollenkaan päästää sisälle. Myöhäistä nyt enää.

En ainakaan itse päästä. Pihalla juttelen mukavia , mutta ovella "no niin nähdään taas, menen nyt sisälle".

Jotkut lapset osaavat ärsyttää, mutta itse ajattelen (itsekkäästi heh) itseäni lapsena, millaista oli. Kävin naapureissa. Apua, nyt tajuaa että eivät välttämättä tykänneet 😅

Omaa lasta oon jyrkästi kieltäny menemästä naapureihin. Ihan turvallisuussyistäkin. Ja siksi ettei muiden tarvitse harmistua siitä vaikka kiva poika onkin ❤😊

Jos tuosta sanoo niin voi naapuri ottaa nokkiin. Vähän hölmö idea mutta valehdelkaa. Menette saunaan/nukkumaan jne. Ja kun siitä kasvaa, niin ei oo varmaankaan enää tulossa.

Mutta miettikää, tyttö pitää teistä 😊 Olkaa vähän otettuja.

Vierailija
84/326 |
09.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano sille ettei ole enää tervetullut. Mun mutsi pisti aikanaan vastaavanlaisen kakaran ojoon, kyllä siinä hetki meni mutta kyllä se pikkuhiljaa meni perille kun sanottiin joka kerta "ei" ja ovi kiinni. Löysi sitten uuden "uhrin" naapurirapusta.

Vierailija
85/326 |
09.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon nro84 enkä huomannut ennen että tyttö on yksin kotona 😱 Voi ikävyys.

Vierailija
86/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmoitus lastensuojeluun, ei tuommonen oo normaalia. Lapsella selvästi ongelmia kotona

Sisältö jatkuu mainoksen alla
87/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasu - mistä? Siitä, että naapurin lapsi käy oven takana? Siitä, että tuon ikäinen on illalla yksin kotona? Ei tässä nyt oikein taida täyttyä minkäälaiset kriteerit..

Itse en päästäisi sisälle, vaan omat lapset saisivat leikkiä hänen kanssaan ulkona. Lapsi saisi odottaa kotonaan tai ulkona, kun omani ovat syöneet ja treffata sitten pihalla niinä päivinä kun meille sopisi. Välillä ehkä voisivat sisälläkin touhuta yhdessä, mutta sanoisin selvästi lapselle, että siihen ja siihen kellonaikaan lähtö kotiin, kun meillä alkaa iltatoimet.

Ehkä ilkeää mutta... Ei se lapsi teidän vastuullanne kuulu olla vaan omien vanhempiensa. Ärsyttäisi tuo minuakin.

Vierailija
88/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä myös naapurissa asuu tällainen riesa. Lapsi olisi meillä puolesta päivästä viiteen, sentään kutsutaan syömään silloin, mutta olisi tulossa ruan jälkeem vielä takaisinkin. Soittaa lapselleni ainakin kolmesti päivässä ja laittaa tekstarina leikkipyyntöä. Kaiken kukkuraksi jos lapseni ei vastaa, soittaa ja viestittää lapsen äiti minulle lapsensa puolesta ja kysyy voiko lapset leikkiä keskenään. Lisäksi äiti on pyytänyt, että kyydittäisin hänen lastaa aamuisin kouluun, lapsi itse oli kuulemma vaatinut soittamaan ja pyytämään kyyditystä. Tässä perheessä on muutoinkin useita omituisia piirteitä ja itselläni on aina kummallinen olo, kun olen perheen äidin kanssa jutellut. En vain oikein osaa jäsentää, mistä tuo kummallinen vastatunne tulee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei ehkä kuitenkaan perusteita lasuun!?

Nyt olet (te) tyhmä aikuinen ja reilusti sanot ettei sovi tulla nyt.Päättäväisesti. Kuten useampi jo ennen minua on ehdottanut.

Lapset osaavat manipuloida ja vanhemmillehan on loisto tilanne, lapsi jo syönyt jne.

Loppua tuohon ei muuten tule,ellet tee loppua.Ei tarvitse selitellä teidän menojanne.Voitte myös sen päivän sopia milloin voi tulla.

Muistan aikoinaan naapuruston yh äidin tytär meni koulusta suoraan naapurin vanhemman tädin luo kuin kotiinsa.Alussa oli päässyt tulemaan ns.kylään,mutta otti ohjat omiin käsiin eikä tädiltä kyselty,voiko tulla. Äidin suhtautuminen oli et olen sanonut ettei saa mennä,tyttö kertoi tädille äidin luvanneen että voit mennä tädin luo.

Siinä oli kaikenlaista kun tädillä oli sairauksia eikä millään olisi jaksanut ottaa tyttöä vastaan. Tilanne siinä kärjistyi tädin hermostuttua täysin perusteellisesti ja antoi tulla täydeltä laidalta. Äiti olisi voinut hoitaa tilanteen toisin,ottamalla vastuun lapsestaan. Tuolla tädillä oli rahaa hädin tuskin omaan ruokaan. Tuo oli erilainen tavallaan,mutta kannattaa hoitaa asia ettei tule kauheaa sotaa jota tuon ikäinen ei kuitenkaan vielä ymmärrä.

Eli reipas kielto vaan käyttöön!

Vierailija
90/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että lapsi yrittää manipuloida ja syyllistää. Olen jo niin kyllästynyt koko hommaan. Kesälomaa on viikko jäljellä, sitten paluu kaupunkiin...ei kai tässä kohta muu auta kuin kieltää vierailut kokonaan. Haluan olla reilu äiti, hyväksyä lasteni ystävät sellaisina kuin he ovat...ja olla hyvä esimerkki lapsilleni, joten en haluaisi omien lasteni kuullen kovin ääntäni korotaa, mutta mittani vaan on kertakaikkiaan täynnä 😡

Jos oikeasti haluat olla lapsillesi hyvä esimerkki, teet stopin tuo naapurin lapsen vierailuille. Nyt annat lapsillesi kynnysmaton esimerkin, luultavasti lapsiasi ahdistaa tilanne, kun porukalla pelkäätte tuon lapsen vierailuita. Jos tuo tyttö ei kerrasta opi, niin sitten vain toistat 'Meille ei nyt tulla'. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"En halua lähteä äidin ja sisarusten kanssa ratsastustallille vaan jään mielummin yksin kotiin" (on kuin unohdin lompakkoni pianon päälle kultakellon viereen, maksan huomenna). Tosiasiassa kotona on jotain pielessä. Äiti ja sisarukset ovat kyllä kotona, mutta tyttö ei siellä halua olla. Siinä epätodennäköisessä keississä että porukat lähti tallille ja jätti lapsen yksin, on myös jotain pielessä.

Ja lapsikin on taitava henkisessä judossa. Ottaa aikuisen haltuun. Pakko sanoa että pelottava juttu. Nurkan takaa on helppo huudella joten en ala moralisoimaan. Tunnistan tämmösen tapauksen omasta lapsuudesta. Tällaisesta lapsesta voi kasvaa iha mitä vaan. Kyse on kaikki tai ei mitään ihmisestä joka menee omaa tietään. Lapsi on jo 8 vuotiaana irtautumassa kodistaan ja vanhemmistaan.

Koittakaa ottaa etäisyyttä. Teillä on erittäin vähän voitettavaa. En muuta osaa sanoa.

Vierailija
92/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap. Sinulta puuttuu johdonmukaisuus ja jämeryys ja lapsi käyttää sitä hyväkseen. Unohda isi-kieli. Puhu täsmällisesti. Tänään et voi tulla meille (EI näin: nyt sun varmaan pitäisi mennä kotiin). Kahdeksanvuotiaan vaikka talutat ulos talosta. Voi olla kohtelias mutta osoita että sinä määräät teillä.

Joudut toistamaan asian useasti mutta lopulta huomaat että napakka käytös on auttanut. Tyttö etsii uuden "uhrin".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tytöllä ei selvästi ole kotiasiat kunnossa. Ajatelkaapa, kun tyttö on aikuinen, hän saattaa muistaa teitä ainoina ihmisinä jotka pelastivat hänen lapsuutensa.

Lapsen hyvinvointi ei voi perustua naapurien hyväntekeväisyyteen.

Ei periaatteessa juu.

Nykyään vaan ajatellaan juuri näin että muiden asiat ei mulle kuulu.

Ennen näitä Eerikoita pelasti ystävälliset naapurit ja muut sukulaiset.

Olemme ajautuneet kauas tästä välittämisestä.

Toitotetaan yhteisöllisyyden perään, mutta heti ku se kysyy minulta uhrauksia luovutamme itsekkyyttämme.

Kykymme empatiaan rajoittuu ihan läheisiimme (joilta toivomme vastavuoroisuutta).

Katukoirat Kyproksella saavat killinkimme eivät naapurin lapset.

Järkyttävää.

Enkä tarkoita että ap:n pitäisi alkaa sijaisäidiksi tälle, mutta näitä kylmiä kommentteja ihmettelen.

Vierailija
94/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä ainakin soittaisin lastensuojeluun ja kysyisin neuvoa. He siellä sitten päättävät pitääkö asiaan puuttua. Eihän se nyt oo ihan normaalia että 8v on kaiket päivät yksin (jos on oikeasti) ja jos taas valehtelee niin tuo vanhempien välinpitämättömyyskään ei oo normaalia. Jos perhe on tosiaan lessuja niin paras tapa päästä lapsesta eroon on että kerrot olevanne helluntailaisia tai jehovia. Mene kysymään perheen äidiltä saako lapsi lähteä mukaanne jakamaan vartiotornia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on yltiösosiaalinen. Niin sosiaalinen, että oma perhe on huojentunut kun tulee teille.

Tietysti voitte osoittaa jossain vaiheessa lapselle mitä tarkoittaa siltojen polttaminen tjms. Kai sitä nyt kahdeksanvuotiaankin saa jotenkin ymmärtämään että ei ole tervetullut.

Oliko joku teidän lapsista tämän lapsen luokkakaveri tjms.? Jäi epäselväksi.

Jaksamista.

Vierailija
96/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap täällä taas.

Monta hyvää neuvoa jämäkkyydestä, päättäväisyydestä ja suoraan sanomisesta näissä viesteissä. Asia, mikä tässä juuri ahdistaa, on se, että näitä on jo kokeiltu. Joku kirjoitti kynnysmattona olemisesta. En koe olevani sellainenkaan. Tukastako pitäisi kiroillen raahata lapsi ulos, vai mitä...

Tuntuu ettei M-I-K-Ä-Ä-N tehoa. Tyttö on kohta taas bumerangina takaisin ovellamme. Vanhemmilla tuntuu olevan sellainen asenne, että vihaamme lapsia. Perusteita lasulle tässä ei todellakaan ole. Jos joku aikuinen käyttäytyisi näin, olisin soittanut poliisille jo kuukausia sitten. Voiko lapsesta tehdä ilmoituksen esim kotirauhan rikkomisesta? Ihmiset, joille olen tästä puhunut, suhtautuvat tähän huvittineesti ja ehdottavat ratkaisuksi juuri tuon päättäväisesti sanomisen ja oven kiinni vetämisen. Mutta kun se ei auta!

Koen, että tämä pikku terroristi tuhoaa ison osan vapaa-ajastamme. Vaikka hän ei juuri nyt olisi tunkeutunut kotiimme, tiedämme kaikki, että ovikello kohta soi. Se kieltäminen ja väittely on ihan jokapäiväistä.

Vierailija
97/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmoitus tehdään nimenomaan lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi. Sen siis päättää ne ammattilaiset, onko suojelulle tarvetta, ja ihan kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen, jos epäilee, ettei hommat ole kunnossa. Palstan ei siis tarvitse päättää, onko ilmoitukselle perusteita. Perusteet on, jos huolta on, ja lastensuojelu sitten selvittää millaista apua siellä tarvitaan vai tarvitaanko lainkaan. Ja tässähän on huolta, kun vanhempien kanssa keskustelukaan ei ole tuonut tulosta, vaan he ovat suorastaan ilmaisseet että oma välinpitämättömyys on ihan perusteltua. Lapsen omat vanhemmat eivät ole halukkaita asettamaan lapselleen rajoja eivätkä ilmeisesti ole kiinnostuneita siitä saako lapsi missään syödäkseen jne. Ja jos lapsi sanoo toistuvasti olevansa yksin iltakahdeksaan saakka, hän on selvästikin lastensuojelua vailla.

Toisaalta jos vanhempien mielestä naapurit saavat päättää kuinka pitkään lapsi heillä on, tehän voitte suoraan ovella sanoa, että saat jäädä vaikka yöksi ja petaatte illalla sängyn valmiiksi. Katsokaa sitten alkaako kukaan missään vaiheessa kaivata tyttöä kotiin.

Vierailija
98/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä symppaan aloittajaa. Kun poikani olivat pieniä niin naapurin samanikäinen tyttö tuli soittamaan ovikello joskus ennen klo 9 viikonloppuisin. Sain sanottua äidilleen, että meille ei tultaisi ovikelloa soittamaan ennen klo 10, haluamme rauhallisen aamun. Toimi, kumma kyllä.

Muutama vuosi tämän jälkeen kun olivat nuo muuttaneet pois, alkoi nuorempaa poikaani pari vuotta nuorempi poika rallin meidän ovelle. Muistan, miten mulla riipi hermoja se ovikellon pimputus, kun jo tiesin kuka taas on tulossa. En useinkaan antanut tulla meille, vaan saivat mennä pihalle.

Kun tällä pikkukundilla alkoi koulu - sieltähän pääsee jo puoliltapäivin - vanhempansa jotenkin vuorottelivat hänen takiaan ensin. Sitten isänsä huomasi, että jos hän päästää nuoremman poikani oman poikansa kanssa heille pelaamaan jotain, niin hänhän voikin itse häipyä autolla kauppaan tai minne lie. Kun huomasin tämän, olin todella typertynyt. Muutamia kertoja tämä siis oli jo toiminut, että poikani olikin beibisitterinä, ilman että tiesin että pojat olivat kahdestaan (alle 10 kummatkin). Sitten sanoin omalleni, että et saa mennä heille noin vaan. Joutuivat sitten pyörimään pihalla ja tämä isä silloin tällöin edelleen lähti autolla jonnekin. Minä en virallisesti tiennyt tästä järjestelystä mitään,

Vierailija
99/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttö ei ole lasten luokkakaveri. Vanhempi lapsistani on saman ikäinen, toinen vuotta nuorempi. Muutimme toisesta kaupunginosasta vuosi sitten, ja lapset jäivät vanhaan kouluunsa. Se tästä vielä puuttuisi, että he eivät saisi koulussakaan rauhaa tältä pikku terroristilta.

Aluksi lapset olivat iloisia uudesta ystävästä. Pian tyttö alkoi olla odottamassa nurkan takana esim harrastuksista tultaessa, ja tuli vaikka oli muita kavereita tai sukulaisia kylässä, oli arki tai juhla. Silloin huomasin, että lapset väsyivät ja alkoivat kartella ja peläten odottaa koska hän taas ilmestyy. En haluaisi näyttää lapsille mallia rumasti sanomisesta, mutta se hetki kyllä vääjäämättä lähestyy.

ap

Vierailija
100/326 |
10.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä taas.

Monta hyvää neuvoa jämäkkyydestä, päättäväisyydestä ja suoraan sanomisesta näissä viesteissä. Asia, mikä tässä juuri ahdistaa, on se, että näitä on jo kokeiltu. Joku kirjoitti kynnysmattona olemisesta. En koe olevani sellainenkaan. Tukastako pitäisi kiroillen raahata lapsi ulos, vai mitä...

Tuntuu ettei M-I-K-Ä-Ä-N tehoa. Tyttö on kohta taas bumerangina takaisin ovellamme. Vanhemmilla tuntuu olevan sellainen asenne, että vihaamme lapsia. Perusteita lasulle tässä ei todellakaan ole. Jos joku aikuinen käyttäytyisi näin, olisin soittanut poliisille jo kuukausia sitten. Voiko lapsesta tehdä ilmoituksen esim kotirauhan rikkomisesta? Ihmiset, joille olen tästä puhunut, suhtautuvat tähän huvittineesti ja ehdottavat ratkaisuksi juuri tuon päättäväisesti sanomisen ja oven kiinni vetämisen. Mutta kun se ei auta!

Koen, että tämä pikku terroristi tuhoaa ison osan vapaa-ajastamme. Vaikka hän ei juuri nyt olisi tunkeutunut kotiimme, tiedämme kaikki, että ovikello kohta soi. Se kieltäminen ja väittely on ihan jokapäiväistä.

Ap, kyllä sinä olet kynnysmatto. Oletteko antaneet periksi kun lapsi ei olekaan totellut poistumispyyntöä? Eli lapsi on oppinut, ettei teidän sanomisistanne tarvitse välittää, hän pääsee teille kun vain on tarpeeksi sitkeä. 

Ap, olen huolissani lapsistasi. Omat vanhempani olivat tuollaisia lapasia ja minua ahdistivat tilanteet, joissa he eivät osanneet olla jämäköitä ja puolustaa perhettään. Lapsena koin, että tilanne oli minun syytäni.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan kahdeksan