Voidaanko puhua uskonnoista?

Vierailija kirjoitti:

Usko Jumalaan on henkilökohtainen. Eri uskonnoilla on erilaisia ohjeita elämään. Ateismi on ismi. Sen mukaan Jumalia ei ole. Siksi se on paras valtiollisen järjestelmän perusta. Jokainen voi sitten sen perustan lisäksi uskoa omassa elämässään mitä haluaa. Miksi valtio pitäisi perustaa uskon varaan? Miksei sitä voi perustaa ilman uskontoa ja sen uskonasian hoitaa kirkot, moskeijat , synagoogat, temppelit ja mitä niitä nyt onkaan.

Koska moraalin, jolle laki perustuu, on tultava jostakin. Jos yhteiskunnan moraali muodostuu vain ihmisten mielipiteistä, voidaan mennä pahasti päin mäntyä. (Pohjois-Korea)

Vierailija kirjoitti:

Ateisti tietää olevansa vastuussa omista teoistaan. Hän ei voi vierittää vastuuta kenellekään muulle. The Buck Stops Here ja sillai. Uskovaisella on aina mahdollisuus siirtää vastuuta joko jumaluudelle tai kiusaajalle.

Uskovainen tietää voivansa pyytää anteeksiantoa jumaluudeltaan ja myös sen saavansa, ainakin kristinuskossa. Uskovainen voi siis rikkoa lakia ja saada anteeksi. Ateistille ei kukaan anna rikosta anteeksi.

Stalin oli vastuussa vain itselleen, ja millaisia teot olivat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko Jumalaan on henkilökohtainen. Eri uskonnoilla on erilaisia ohjeita elämään. Ateismi on ismi. Sen mukaan Jumalia ei ole. Siksi se on paras valtiollisen järjestelmän perusta. Jokainen voi sitten sen perustan lisäksi uskoa omassa elämässään mitä haluaa. Miksi valtio pitäisi perustaa uskon varaan? Miksei sitä voi perustaa ilman uskontoa ja sen uskonasian hoitaa kirkot, moskeijat , synagoogat, temppelit ja mitä niitä nyt onkaan.

Koska moraalin, jolle laki perustuu, on tultava jostakin. Jos yhteiskunnan moraali muodostuu vain ihmisten mielipiteistä, voidaan mennä pahasti päin mäntyä. (Pohjois-Korea)

Uskoon perustuvan moraalin tiedetään menneen useasti todella pahasti pieleen. Uskontoa on perinteisesti käytetty kansan hallitsemisen työkaluna ja sitä käyttäen on perusteltu useita käsittämättömiä julmuuksia.

Uskonnosta lähtöisin oleva moraali on ongelmallinen siksi, että siinä edellytetään ihmisen jättävän ison osan päätöksenteosta muiden vastuulle. Uskonnoton joutuu itse miettimään miksi joku teko on väärin tai oikein lähtien kyseisten tekojen seurauksista. Rinnastaisin tässä voimakkaan ideologian uskontoihin.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoille ei myöskään saa tulevaisuudessa antaa yhtään enempää jalansijaa.

Eikä uskontopohjaisille lakijärjestelmille.

Sellaiset pitäisi oikeastaan kieltää perustuslaissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko Jumalaan on henkilökohtainen. Eri uskonnoilla on erilaisia ohjeita elämään. Ateismi on ismi. Sen mukaan Jumalia ei ole. Siksi se on paras valtiollisen järjestelmän perusta. Jokainen voi sitten sen perustan lisäksi uskoa omassa elämässään mitä haluaa. Miksi valtio pitäisi perustaa uskon varaan? Miksei sitä voi perustaa ilman uskontoa ja sen uskonasian hoitaa kirkot, moskeijat , synagoogat, temppelit ja mitä niitä nyt onkaan.

Koska moraalin, jolle laki perustuu, on tultava jostakin. Jos yhteiskunnan moraali muodostuu vain ihmisten mielipiteistä, voidaan mennä pahasti päin mäntyä. (Pohjois-Korea)

Uskoon perustuvan moraalin tiedetään menneen useasti todella pahasti pieleen. Uskontoa on perinteisesti käytetty kansan hallitsemisen työkaluna ja sitä käyttäen on perusteltu useita käsittämättömiä julmuuksia.

Uskonnosta lähtöisin oleva moraali on ongelmallinen siksi, että siinä edellytetään ihmisen jättävän ison osan päätöksenteosta muiden vastuulle. Uskonnoton joutuu itse miettimään miksi joku teko on väärin tai oikein lähtien kyseisten tekojen seurauksista. Rinnastaisin tässä voimakkaan ideologian uskontoihin.

Moni uskonnoton haluaa esim. seksuaalista vapautta silläkin uhalla, että sen seurauksena yhteiskunnan hyvinvoinnin voidaan olettaa vähenevän. Ei siinä paljon seurauksia mietitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoille ei myöskään saa tulevaisuudessa antaa yhtään enempää jalansijaa.

Eikä uskontopohjaisille lakijärjestelmille.

Sellaiset pitäisi oikeastaan kieltää perustuslaissa.

Samaan aikaan joku Puola on yrittämässä saada uskontoon perustuvia pykäliä EU:n perustuslakiin. Ei todellakaan hyvä asia. Uskonnon ja valtion erottaminen on ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia.

Kun uskonto ei ole osa valtiota niin uskonnon ei tarvitse tehdä yhtä pahasti kompromisseja sakramenttiensa suhteen. Esimerkiksi monilla kristityillä on nyt ongelma avioliittolain kanssa. Jos vihkiminen olisi pelkkä kirkollinen toimitus ja avioliiton vahvistaminen tapahtuisi aina maistraatin kautta niin kristityt olisivat vapaasti voineet päättää siitä, haluavatko tasa-arvoisen lain kirkkovihkimisen osalta vai eivät. Nyt tehtiin kompromisseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko Jumalaan on henkilökohtainen. Eri uskonnoilla on erilaisia ohjeita elämään. Ateismi on ismi. Sen mukaan Jumalia ei ole. Siksi se on paras valtiollisen järjestelmän perusta. Jokainen voi sitten sen perustan lisäksi uskoa omassa elämässään mitä haluaa. Miksi valtio pitäisi perustaa uskon varaan? Miksei sitä voi perustaa ilman uskontoa ja sen uskonasian hoitaa kirkot, moskeijat , synagoogat, temppelit ja mitä niitä nyt onkaan.

Koska moraalin, jolle laki perustuu, on tultava jostakin. Jos yhteiskunnan moraali muodostuu vain ihmisten mielipiteistä, voidaan mennä pahasti päin mäntyä. (Pohjois-Korea)

Uskoon perustuvan moraalin tiedetään menneen useasti todella pahasti pieleen. Uskontoa on perinteisesti käytetty kansan hallitsemisen työkaluna ja sitä käyttäen on perusteltu useita käsittämättömiä julmuuksia.

Uskonnosta lähtöisin oleva moraali on ongelmallinen siksi, että siinä edellytetään ihmisen jättävän ison osan päätöksenteosta muiden vastuulle. Uskonnoton joutuu itse miettimään miksi joku teko on väärin tai oikein lähtien kyseisten tekojen seurauksista. Rinnastaisin tässä voimakkaan ideologian uskontoihin.

Moni uskonnoton haluaa esim. seksuaalista vapautta silläkin uhalla, että sen seurauksena yhteiskunnan hyvinvoinnin voidaan olettaa vähenevän. Ei siinä paljon seurauksia mietitä.

Mielensäpahoittaminen on mielensä pahoittavan oma valinta. Kun puhuin tekojen haitallisista seurauksista tarkoitin konkreettisia haitallisia seurauksia. Aina löytyy sellaisia, joiden mielestä joku teko on väärin siksi, että oman kasvatuksen, kulttuurin, uskonnon tai moraalin mukaan sitä ei saa tehdä.

Jos sallittua olisi vain se, mikä ei jonkun uskonnon mukaan ole kiellettyä niin poliittinen korrektisuus mädättäisi aivomme, kuten USA:ssa asuville on jo tapahtunut. Hyvää joulua ei saisi toivottaa vaan toivottaisimme Onnellisia lomapäiviä (Happy holidays!) jne.

Moni asia on uskonnoissa kielletty vaikka nuo asiat eivät ole haitallisia muun kuin kyseisen uskonnon erityisten ja perustelemattomein vaatimusten vuoksi. Silloin kyse ei ole konkreettisista haitoista vaan keinosta hallita uskonnolla ihmisten elämää.

Vierailija kirjoitti:

No onhan ateismi myös uskoa. Mitään näyttöä jumalattomuudesta ei ole eikä sitä voida todistaa. Joten uskoon sekin perustuu. Joskaan ei niistä jumalistakaan minkäänlaista näyttöä ole. Itse en voisi olla niin ehdoton kuin ateisti, vaikka jumaluskontoja yleisesti puppuna pidänkin.

Olet ateisti. Et usko jonkun esittämää väittämää "jokin jumala on olemassa".

Ateistin ei tarvitse väittää tietävänsä ettei jumalaa ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoille ei myöskään saa tulevaisuudessa antaa yhtään enempää jalansijaa.

 

Eikä uskontopohjaisille lakijärjestelmille.

Sellaiset pitäisi oikeastaan kieltää perustuslaissa.

Niinpä. Surullista, että Suomessakin on uskomuksiin perustuva järjestelmä tiiviisti kytkettynä yhteiskuntaan. Kirkko pitäisi erottaa valtiosta.

 Joo, aloitetaan vaikka ateismista..

Vierailija kirjoitti:

 Joo, aloitetaan vaikka ateismista..

Äläpä luulevainen yritä.

Harva sellainen, jota ateistiksi kutsutte, on oikeastaan sellainen. Iise en ainakaan. Ateismi on varmaa tietoa. Agnostkko sanoo, ettei varmasti tiedä, onko Jumalaa. Ei se mikään uskontoon verrattava ajatus ole. 

Yhteiskuntaa ei pidä perustaa uskonnolle. Millekään uskonnolle. 

Vierailija kirjoitti:

Harva sellainen, jota ateistiksi kutsutte, on oikeastaan sellainen. Iise en ainakaan. Ateismi on varmaa tietoa. Agnostkko sanoo, ettei varmasti tiedä, onko Jumalaa. Ei se mikään uskontoon verrattava ajatus ole. 

Yhteiskuntaa ei pidä perustaa uskonnolle. Millekään uskonnolle. 

Ei ateismi ole varmaa tietoa, se on jumaluskon puutetta. Itse olen agnostinen ateisti. En siis tiedä, onko jumalaa vai ei, en vaan usko siihen. Joku toki voi väittää tieteävänsä, ettei jumalaa ole. Hän on silloin gnostinen ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kaikilta uskonnoilta pitäisi poistaa oikeus vaikuttaa lakiin. Ei me voida enää vuonna 2017 elää satuolentojen tahtiin. 

Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia.

Uskonto ei ole jokaisen henk koht asia, koska uskontojen kautta saadaan paljon pahaa aikaan. Usko on ihmisen henkilökohtainen asia, mutta siihen tarvitaan ohjeistusta. Miten se tulisi nykyaikana tehdä, ettei kukaan eksyisi ja uskoisi vääriä profeettoja? Missä oikeat uskonpuhdistajat ovat?

Ateismi tarkoittaa useampaa asiaa. Yleensä sillä tarkoitetaan ihmistä, joka ei tunnusta mitään tiettyä. Jokainen yleensä uskoo johonkin itsensä ulkopuolella, mutta ateistilla tämä on määrittelemätön asia tai merkityksetön. Minä tulkitsen ateismin niin, että ei tarvitse tulla tuputtamaan uskontoa. Ateistilla voi olla omia juttuja tai sitten ei. 

 

Jokainen ihminen on jossain suhteessa ateisti. Kukaan ei usko kaikkeen. Ihmisen tekemiä Jumalia on niin paljon, Ahdit, Odinit, Zeukset sun muut, lista on pitkä.

Kaikki uskonnot ovat epäjumalia. Uskontojen hedelmät ovat mätiä.

Vierailija kirjoitti:

Usko Jumalaan on henkilökohtainen. Eri uskonnoilla on erilaisia ohjeita elämään. Ateismi on ismi. Sen mukaan Jumalia ei ole. Siksi se on paras valtiollisen järjestelmän perusta. Jokainen voi sitten sen perustan lisäksi uskoa omassa elämässään mitä haluaa. Miksi valtio pitäisi perustaa uskon varaan? Miksei sitä voi perustaa ilman uskontoa ja sen uskonasian hoitaa kirkot, moskeijat , synagoogat, temppelit ja mitä niitä nyt onkaan.

Moni perustaa ateisminsa Karl Marxin oppeihin, mutta hän ei ollut oikeasti ateisti. Hän oli sapattilais-frankisti. En muista tähän hätään, ketä sapattilaiset palvovat, mutta frankistit palvovat sellaista henkilöä kuin Frank Jakob, tämä suuntaus vaikuttaa lähinnä idässä.

Uskominen on henkilökohtainen sia. Eikä politiikkaa ja uskontoa pitäisi kuulua samaan pakettiin Suomessakaan, Puhumattakaan noista lähi-idän paista, joissa Jumalan käskystä oletaan "silmä silmästä".

Uskon heti Jumalaan kunhan se pistää muutaman miljoonan tililleni..uskon oitis..

Uskonnoista keskusteleminen on mielipiteistä keskustelemista. Ainakin sillä tasolla, millä se on tällaisilla avoimilla keskustelupalstoilla mahdollista.