Nykynuoret tuntuvat ihan pyhäkoululapsilta aiempiin sukupolviin verrattuna. Eivät tupakoi, eivät juo, eivät juurikaan edes kiroile

Olen työni puolesta nuorten kanssa tekemisissä ja kyllä näistä nuorista suurin osa juo ja polttaa. Tosin dokaavat vähemmän kuin, mitä omassa nuoruudessani mutta tämä vain siksi, että polttavat mieluummin pilveä kuin vetävät viinaa.

Näin siis pääkaupunkiseudulla ja näistä nuorista suurin osa on ns normaaleja nuoria (ei siis "ongelmatapauksia").

Itsensä viiltely tuntuu lisääntyneen. Oli ihan tuntematon tapa omassa nuoruudessani 80-luvulla.

Äh. Nykyteinit ovat pinnallisia materialisteja, itseään tälläävät loputtomiin, kuvaavat, odottavat kehuja. Rahaa kuluu, vanhemmat venyttävät penniä, jotta teinille saadaan statusesineet.

Vierailija kirjoitti:

Olen työni puolesta nuorten kanssa tekemisissä ja kyllä näistä nuorista suurin osa juo ja polttaa. Tosin dokaavat vähemmän kuin, mitä omassa nuoruudessani mutta tämä vain siksi, että polttavat mieluummin pilveä kuin vetävät viinaa.

Näin siis pääkaupunkiseudulla ja näistä nuorista suurin osa on ns normaaleja nuoria (ei siis "ongelmatapauksia").

Työskenteletkö kaupungin nuorisotiloissa, siellä eivät kaikki nuoret käy. Tuntuvat kovin levotomilta paikoilta.

Mun lapset ovat juuri tuollaisia:) 3/4 jo aikuisia ja nuorinkin teini mutta ihan toiselta planeetalta kuin minä.

Omat "juureni" on vahvasti stadissa duunariperheessä. Hyvä perhe - ei alkoa, ei väkivaltaa tms mutta stadi oli siihen aikaan 70 luvulla ihan erilainen.

Aineita käytti vain pieni osa kaveriporukasta (näistä lapsuuden porukoist on kirjoitettu kirjakin, muistaakseni nimi oli Kujakatit tms) mutta me nuorimmat 11-15v roikuimme mukana ja saimme joskus huikan huonolaatuista viiniä tai röökin jämät. Nuoret linnakundit pääsi Sörkasta viikonloppulomille ja tulivat vielä sotkemaan porukkaa entisestään.

14v:nä olin yksi "kadonneista lapsista". 2,5kk olin hukassa kavereiden mökillä, mielettömän hauskaa. Äiti tosin meinasi saada sydärin ainokaistaan etsiessään. Kun tulin kotiin sain elämäni viimeisen selkäsaunan ja asiasta ei koskaan enää puhuttu.

Silti, omasta ystäväpiiristäni vain 1 jäi koukkuun ja kuolikin nuorena. Meistä tuli keskiluokkaisia perheenäitejä ja -isejä jotka edelleenkin raataa täyttä päivää suht hyvissä työpaikoissa eläkettä odotellen.

Itse pääsin työn ja sitkeyden avulla keskiluokkaiseen elämään. Lapset kasvatettiin rakastavalla kurilla ja esimerkillä. Mitään ylimääräistä ei ollut, elämä oli vaatimatonta vielä 80 ja 90 luvuilla. Mutta ikinä ei tarvinnut pelätä lasten takia. En ole koskaan kuullut heidän kiroilevan kotona, ei huudettu päin naamaa, ei tultu räkä poskella kotiin. Toki sellaista varmaan tehtiin mutta kaverien kesken. Lasten ystävätkin viihtyivät meillä ja olivat aina tervetulleita (tulevat yhä vaikka ovat jo yli 30!). Kun joku täysi-ikäistyttyään oli bilettämässä joku toinen sisaruksista tarkisti yöllä että oli päässyt turvallisesti kotiin. Vain 1/4 lapsista tupakoi ja alkoa otetaan ruuan kanssa, ei humaltumiseen. Ehkä joku ottaa joskus kalsarikännit kotona, en tiedä?

Todellakin, heidän maailmansa on ollut ihan erilainen kuin minun.

Luulisin, että nuorissa näkyy samat suuntaukset kuin koko yhteiskunnassa, ääripäät korostuvat. Jotkut ovat suunnitellisempia ja järkevämpiä kuin koskaan ja toisilla ei ole minkäänlaisia elämänhallinnan taitoja. Kodin vaikutus tai sen täysi puute näkyy vahvasti.

Itse olin esimerkillinen teini ja samaa näytti olevan lapsikin.

Vierailija kirjoitti:

Olen työni puolesta nuorten kanssa tekemisissä ja kyllä näistä nuorista suurin osa juo ja polttaa. Tosin dokaavat vähemmän kuin, mitä omassa nuoruudessani mutta tämä vain siksi, että polttavat mieluummin pilveä kuin vetävät viinaa.

Näin siis pääkaupunkiseudulla ja näistä nuorista suurin osa on ns normaaleja nuoria (ei siis "ongelmatapauksia").

Samaa mieltä ja tämä myös tullut työni kautta tutuksi. Pilven polttelu on yleistynyt, nuoret eivät suhtaudu siihen niin kielteisesti kuin aiemmin, kynnys kokeiluihin ja käyttöön  on madaltunut. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset ovat juuri tuollaisia:) 3/4 jo aikuisia ja nuorinkin teini mutta ihan toiselta planeetalta kuin minä.

Omat "juureni" on vahvasti stadissa duunariperheessä. Hyvä perhe - ei alkoa, ei väkivaltaa tms mutta stadi oli siihen aikaan 70 luvulla ihan erilainen.

Aineita käytti vain pieni osa kaveriporukasta (näistä lapsuuden porukoist on kirjoitettu kirjakin, muistaakseni nimi oli Kujakatit tms) mutta me nuorimmat 11-15v roikuimme mukana ja saimme joskus huikan huonolaatuista viiniä tai röökin jämät. Nuoret linnakundit pääsi Sörkasta viikonloppulomille ja tulivat vielä sotkemaan porukkaa entisestään.

14v:nä olin yksi "kadonneista lapsista". 2,5kk olin hukassa kavereiden mökillä, mielettömän hauskaa. Äiti tosin meinasi saada sydärin ainokaistaan etsiessään. Kun tulin kotiin sain elämäni viimeisen selkäsaunan ja asiasta ei koskaan enää puhuttu.

Silti, omasta ystäväpiiristäni vain 1 jäi koukkuun ja kuolikin nuorena. Meistä tuli keskiluokkaisia perheenäitejä ja -isejä jotka edelleenkin raataa täyttä päivää suht hyvissä työpaikoissa eläkettä odotellen.

Itse pääsin työn ja sitkeyden avulla keskiluokkaiseen elämään. Lapset kasvatettiin rakastavalla kurilla ja esimerkillä. Mitään ylimääräistä ei ollut, elämä oli vaatimatonta vielä 80 ja 90 luvuilla. Mutta ikinä ei tarvinnut pelätä lasten takia. En ole koskaan kuullut heidän kiroilevan kotona, ei huudettu päin naamaa, ei tultu räkä poskella kotiin. Toki sellaista varmaan tehtiin mutta kaverien kesken. Lasten ystävätkin viihtyivät meillä ja olivat aina tervetulleita (tulevat yhä vaikka ovat jo yli 30!). Kun joku täysi-ikäistyttyään oli bilettämässä joku toinen sisaruksista tarkisti yöllä että oli päässyt turvallisesti kotiin. Vain 1/4 lapsista tupakoi ja alkoa otetaan ruuan kanssa, ei humaltumiseen. Ehkä joku ottaa joskus kalsarikännit kotona, en tiedä?

Todellakin, heidän maailmansa on ollut ihan erilainen kuin minun.

Jatkan vielä - kuopuksesta:

15v on toki pinnallinen, eilen juuri nauratti kun hän kertoi minulle primereistä ja highlightereista yms joista en todellakaan ymmärrä mitään. Esitteli reissusta ostamiaan paria ihan fiksua vaatetta, oli tyytyväinen kun alennusmyynnistä oli löytynyt puoleen hintaan. Hänellä on enemmän rahaa käytössään kuin isommilla aikoinaan mutta isommat pitävät kyllä huolen että oppii tarkan rahankäytön, meidän ohjeet menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.

Toisaalta kuitenkin tiedostava (jo terveytensäkin takia) monissa asioissa, huolehtii kunnostaan, arvostaa hyvää ruokaa ja pitää huolta ystävistään. Todella avoin ja helposti lähestyttävä. Panostaa kouluun "koska kaikki tekee niin" (fiksu trendi!) ja tietää jo että koulun jälkeen mennään opiskelemaan ja töihin. Suomeen tai maailmalle, mihin tie vie - maailmahan on häntä varten.

Hän irtisanoutui muutamista ystävistään viimetalvena, nämä ovat jo siirtyneet pussikaljaan ja lievempiin aineisiin. Kertoi meille kotona ja sanoi että kaikki tietävät asiasta ja jokainen tekee oman valintansa. Tämä on hänen vaikka elinikäisen ystävyyden menetys kirpaiseekin.

Mun mielestä aika tasapainoisesti pinnallinen ja harkitseva, niinhän teinin kuuluukin olla. Välillä "näkyy ja kuuluu" täällä kotona kun me ärsytämme häntä pelkällä olemassaolollamme ja kohta taas näyttämässä jotain hauskaa YouTube videota.

Eiköhän tuosta tule eläjää kuten isommistakin

Yläasteen opena totean omalta työpaikalta, että tupakointi on oikeasti vähentynyt dramaattisesti. Päivittäin polttavia ei montaa ole. Valitettavasti nuuskan käyttö on runsasta.

Tuosta nuorten tupakan poltosta julkaistiin hiljattain tutkimus. Enää 10% polttaa kun se omassa nuoruudessa oli noin 30%. Voinut olla enemmänkin. Valistus tämän suhteen on tehonnut, ja on purrut myös aikuisiin. Esim viimeisen 10 vuoden aikana ihan kaikki työkaverini ovat lopettaneet polttamisen. Kasarilla tupakan vaarat sivuutettiin.

Omassa teini-iässä alkoholia kului paljon ja se näkyi katukuvassa. Nyt kun käy iltaisin kaupungilla, ei kadut ole enää täynnä humalaisia teinejä. En millään usko että ne kaikki ovat kotibileissä kiskomassa alkoholia. Naapurustomme teinit eivät ainakaan. Ehkä sitten roikkuvat netissä. Tästäkin oli hiljattain juttu kuinka alaikäisten alkoholin käyttö on vähentynyt, ja alkaa usein vasta 18v kun ravintolan ovet aukeaa.

Kasarilla Kapinointiin myös räikeillä meikeillä, pukeutumisella ja musiikilla. Tämän päivän teinit meikkaavat suurin osa tosi nätisti, ja hurjia vaatevirityksiä näkyy vähemmän. Hiukset ovat tytöillä usein pitkät ja luonnolliset ja tyyli sporttinen. Ehkä olen kalkkis, mutta tuo sporttimuotisopulimeno vaikuttaa itsestä pinnalliselta ja tylsältä. Musiikki tuntuu kertakäyttötavaralta.

Omat teinini ovat kilttejä. En edes kehtaa kertoa heille miten kohelsin teininä, ja kuinka 15 vuotiaina oli normaalia ottaa alkoholia kadulla viikonloppuisin. Totta kai on poikkeuksia, huumeita ja surullisia tarinoita, mutta oma yleinen fiilis ympärille katsellessa on tämä. Tämä siitä huolimatta, että nuoruudessani tulevaisuus näytti hyvältä ilman tämän päivän työttömyyttä, levottomuuksia, näin räikeää eriarvoisuutta, ja yleistä negatiivista ilmapiiriä. Saisivatkin kapinoida.

Hiljattain kävin katsomssa bändiä. Sukupolveni edustajat olivat ympäripäissään ja sammuilivat. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Upeaa jos nuoremme osaavat käyttää alkoholia vähemmän suomalaisittain. Saadaan ehkä joskus ne viinit kauppoihin.

Nykynuorilla on enemmän henkistä väkivaltaa. Vielä 90 luvulla tapeltiin ja se kumpi voitti, voitti ja sit oltiin sovussa. Nykyajan kiusaaminen on ihan omaa luokkaansa, kun kuka tahansa osaa muokkaa kuvia toisesta vaikka aikuisviihdemateriaaliin ja tulostaa niitä pitkin kylää. Myös tää livekamera on kovassa käytössä kokoaika. Joo ei tupakoi, mut niiden tilalla on tää sähkörööki viritelmä.

Nykyään tupakka = nuuska.

Alkoholi = kannabis.

Rehellinen nyrkkitappelu = henkinen väkivalta.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta nuorten tupakan poltosta julkaistiin hiljattain tutkimus. Enää 10% polttaa kun se omassa nuoruudessa oli noin 30%. Voinut olla enemmänkin. Valistus tämän suhteen on tehonnut, ja on purrut myös aikuisiin. Esim viimeisen 10 vuoden aikana ihan kaikki työkaverini ovat lopettaneet polttamisen. Kasarilla tupakan vaarat sivuutettiin.

Omassa teini-iässä alkoholia kului paljon ja se näkyi katukuvassa. Nyt kun käy iltaisin kaupungilla, ei kadut ole enää täynnä humalaisia teinejä. En millään usko että ne kaikki ovat kotibileissä kiskomassa alkoholia. Naapurustomme teinit eivät ainakaan. Ehkä sitten roikkuvat netissä. Tästäkin oli hiljattain juttu kuinka alaikäisten alkoholin käyttö on vähentynyt, ja alkaa usein vasta 18v kun ravintolan ovet aukeaa.

Kasarilla Kapinointiin myös räikeillä meikeillä, pukeutumisella ja musiikilla. Tämän päivän teinit meikkaavat suurin osa tosi nätisti, ja hurjia vaatevirityksiä näkyy vähemmän. Hiukset ovat tytöillä usein pitkät ja luonnolliset ja tyyli sporttinen. Ehkä olen kalkkis, mutta tuo sporttimuotisopulimeno vaikuttaa itsestä pinnalliselta ja tylsältä. Musiikki tuntuu kertakäyttötavaralta.

Omat teinini ovat kilttejä. En edes kehtaa kertoa heille miten kohelsin teininä, ja kuinka 15 vuotiaina oli normaalia ottaa alkoholia kadulla viikonloppuisin. Totta kai on poikkeuksia, huumeita ja surullisia tarinoita, mutta oma yleinen fiilis ympärille katsellessa on tämä. Tämä siitä huolimatta, että nuoruudessani tulevaisuus näytti hyvältä ilman tämän päivän työttömyyttä, levottomuuksia, näin räikeää eriarvoisuutta, ja yleistä negatiivista ilmapiiriä. Saisivatkin kapinoida.

Hiljattain kävin katsomssa bändiä. Sukupolveni edustajat olivat ympäripäissään ja sammuilivat. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Upeaa jos nuoremme osaavat käyttää alkoholia vähemmän suomalaisittain. Saadaan ehkä joskus ne viinit kauppoihin.

Muuten samoilla linjoilla, mutta mielestäni nykyteinit eivät meikkaa kauniisti. Toki omassa nuoruudessa oli kaikkia ihan karseita virityksiä, mutta tosi paljon myös hillityn luonnollista lookkia. Nykyään useimmilla on muka-luonnollinen paksu pakkeli, luonnottomat kulmakarvat, monilla homssuiset pidennykset ja muovinen look. Jos näen luonnollisen meikin tehneen nuoren, tulee hyvä mieli, että nuori ihminen kauneimmillaan oikeasti antaa itsensä olla kaunis.

Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeää pitää yllä pr-kulissia.

Kun ne on kävelleet koko ikänsä kypärä päässä ja mammat ovat kännykän päässä. Ei mitään yksityisyyttä enää. Näistä tulee nöyriä työntekijöitä yhteiskunnalle. Toisin oli ennen, those were the days.

Nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt, koska nykyään vietetään huomattavasti enemmän aikaa somessa. Jos somea ei olisi, ihmiset olisivat enemmän ulkona hillumassa ja päihteitäkin kuluisi enemmän.

Toinen, hieman surullisempi seuraus somen yleistymisestä on, että kiusaaminen on paljolti siirtynyt someen, myös koulukiusaaminen. Nyt opettajien on joko erittäin hankala tai mahdoton puuttua kiusaamiseen, jos sitä ei vain näe. Onhan niitä tapauksia vaikka kuinka, että perustetaan vaikka joku facebook-ryhmä jonkun kiusatun tyypin pilkkaamiseen.

Sitten naiivit opettajat kuvittelevat, että onpas kilttejä lapsia, eivät edes kiusaa ketään. 

Maailma on muuttunut paremmaksi. Oma teini 15v. räyhää kotona, mut tulee kiltisti kotiin silloin kun sovitaan. Asutaan omakotitaloalueella, jossa kaverit ja niiden perheet on tuttuja. Ei polta eikä juo, päihteet on kuulema luusereille. Notkuu netissä kyllä, mutta silloin katselee Yotube-videoita ja viestii kavereiden kans. Oma nuoruus oli eri toista. Olen ollut yläkoulun opena 20 vuotta ja sinä aikana ovat asiat parantuneet huimasti. Niille, jotka haikailevat aikaa parempaa, suosittelen kirjaa nimeltä Ei onnistu. Siitä käy ilmi muun muassa se, että nuorisoa on paheksuttu ainakin 2000 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt, koska nykyään vietetään huomattavasti enemmän aikaa somessa. Jos somea ei olisi, ihmiset olisivat enemmän ulkona hillumassa ja päihteitäkin kuluisi enemmän.

Toinen, hieman surullisempi seuraus somen yleistymisestä on, että kiusaaminen on paljolti siirtynyt someen, myös koulukiusaaminen. Nyt opettajien on joko erittäin hankala tai mahdoton puuttua kiusaamiseen, jos sitä ei vain näe. Onhan niitä tapauksia vaikka kuinka, että perustetaan vaikka joku facebook-ryhmä jonkun kiusatun tyypin pilkkaamiseen.

Sitten naiivit opettajat kuvittelevat, että onpas kilttejä lapsia, eivät edes kiusaa ketään. 

Kiusaaminen on vähentynyt. Siitä puhutaan. Siihen on lupa puuttua. 80-luvulla minua kiusattiin koko kouluaika. Olin läski, tankkeri, hikari ja haisin. Se oli normaalia, ei siihen kukaan katsonut aiheellisiksi puuttua.

Aikuiset ovat usein hyvin sokeita omille tenavilleen. Nykyään on helppo saada asunto jopa ennen täysi-ikäisyyttä, niin siellä ne nuoremmatkin hengaa dokaamassa. Turustakin loppui viina alkosta, kun raitishenkinen nuoriso ilakoi ruisseilla. Se taitaa pitää paikkansa, että harvempi polttaa tupakkaa, mikä on tietty hyvä juttu.