Olenko kauhea ihminen, kun nautin siitä, että lapsuudenystäväni, joka vaikutti itsetuntooni alentavasti, seurustelee keskiverron näköisen miehen kanssa
Kun taas itse seurustelen mallikuvauksissakin olleen miehen kanssa, joka on komeakasvoinen, pitkä ja isokokoinen.
Lapsuudenystäväni kritisoi minua jatkuvasti, piti itseään kauniimpana ja kertoi aina, kun joku oli kehunut häntä (minuakin kehuttiin, mutta en koskaan huudellut asiasta hänelle enkä kyllä kenellekään muullekaan), menestyi koulussa ja oli muutenkin pidetty, en tosin ymmärrä miksi, sillä hän oli kiero, itserakas ja hänelle oli tärkeää, että hänellä oli paljon kavereita. Minulle hän oli tärkeä ystävä, sillä olimme tunteneet hiekkalaatikolta asti.
Olen h*lvetin kiitollinen, että vähän päälle parikymppisenä tuli sen verran järkeä päähän, että tajusin katkaista välini häneen. En aiemmin edes ymmärtänyt, kuinka pohjamutiin hän itsetuntoni sai.
En ehkä ole yhtä kouluttautunut kuin hän, mutta instagramiaan katseltuani voin todeta, että on minulla ainakin mljoona kertaa komeampi ja kuumempi mies kuin hänellä. Ehkä tämä on lapsellista, en oikeasti edes ole materian ja statuksen perään, mutta jostain se ilo on revittävä, kun vaan suinkin mahdollista. Olen myös iloinen siitä, että minun ei tarvitse kerjätä hyväksyntää ja kehuja instagramissa, kuten hän tekee. En siis itse ole instagramissa ja vaikka olisin, en sinne mitään selfieitä laittelisi.
Tiedän, minun täytyisi olla paljon viisaampi, jotta en myhäilisi tyytyväisenä tällaisessa tilanteessa ja tiedän myöskin, että kuulostan katkeralta, mutta onhan se tottakin. Harvinaisempaa se kai olisi, jos en olisi katkera.
Monia asioita olen pystynyt antamaan anteeksi, itse asiassa suurimman osan muiden aiheuttamista vastoinkäymisistä, mutta uskon, että tämä on asia, josta tulen olemaan aina katkera, mutta enää en anna sen häiritä itseäni. Pystyn käsittelemään katkeruuttani jo niin, että se ei vaikuta minuun kuin joinain tällaisina hetkinä, kun istun yksin kotona pöytäkoneella selaillen av-palstaa.
Ja onhan tämä avautuminen tänne ehkä ihan hyväkin tapa käsitellä aihetta.
Heräsikö teille kysymyksiä tai ajatuksia aiheesta? :)
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
No aika ihmeellistä, että väität ettet ole ulkonäkökeskeinen vaan tärkeintä on aitous, mutta kuitenkin pääsi sisällä kisailet siitä, kenen mies on komein kun parisuhteessa on ainakin sata tärkeämpää asiaa.
Kannattaa päästää irti menneistä.
En olekaan, mutta kai se on jokin kostomoodi, joka menee päälle, vaikka arvomaailma ei suosisikaan moista ajatusmaailmaa tilanteissa, joissa ei ole samanlaista tunnelatausta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei tällä palstalla uskalleta puhua todellisista tuntemuksistaan niiden oikeilla nimillä, koska pelätään ihmisten sanovan kuinka kateellinen, katkera, heikkoitsetuntoinen, elämäänsä tyytymätön ja lapsellinen oletkaan.
Minä sanoin jo aloitusviestissä, että olen lapsellinen ja katkera. Heikosta itsetunnosta tuskin tarvitsi erikseen mainitakaan, se varmasti selvisi jo aloitusviestistäkin.
Sitä minä vain en ymmärrä, miksi teillä on niin hyökkäävä asenne sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka uskaltavat olla omia itsejään ja tuoda esille myös heikkouksiaan ja ikäviä luonteenpiirteitään.
Ap
Ei ole vain oikea paikka. Kyllä fiksummat ihmiset arvostavat oikeasti heikkouksien esiin tuomista.
Puhu ystäville tästä. En suosittele täällä avautumista kenellekään.
Tällä palstallahan haukutaan keskiverron näköisiä miehiä ja sanotaan aina, että kyllä nainenkin on visuaalinen ja arvostaa miehessä komeaa ulkonäköä. Sitten tulee ap ja kertoo, että hänellä on keskivertoa komeampi mies ja kehtaa vielä olla siitä iloinen, vähänkö hei pinnallista!
Jotenkin ristiriidassa tämän ketjun viestit niihin aiempiin "kyllä nainenkin miehen komeutta arvostaa!" -aloituksiin ja kommentteihin.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei tällä palstalla uskalleta puhua todellisista tuntemuksistaan niiden oikeilla nimillä, koska pelätään ihmisten sanovan kuinka kateellinen, katkera, heikkoitsetuntoinen, elämäänsä tyytymätön ja lapsellinen oletkaan.
Minä sanoin jo aloitusviestissä, että olen lapsellinen ja katkera. Heikosta itsetunnosta tuskin tarvitsi erikseen mainitakaan, se varmasti selvisi jo aloitusviestistäkin.
Sitä minä vain en ymmärrä, miksi teillä on niin hyökkäävä asenne sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka uskaltavat olla omia itsejään ja tuoda esille myös heikkouksiaan ja ikäviä luonteenpiirteitään.
Ap
Kysyt mielipidettä ja nyt kun saat mielipiteen, valitat.
Ikävää että et ole edelleenkään päässyt tuon pidemmälle oman kateutesi suhteen. Lähinnä siis säälin sinua, itse en ainakaan muistele mitään teiniaikojen kinoja. Ehkä sinun pitäisi käsitellä asioitasi ammattilaisen kanssa.
Keskiverron näkoinen mies naisten mielestä, on 8/10 mies. Koska naiset rankkaavat 80% miehistä alle keskiverron.
On se vähän lapsellista, mutta ei siinä ole mitään pahaa! Nauti hetki ja siirry sitten eteenpäin elämässä. Itsellä oli samanlainen hetki kiusaajani kanssa, ammatinvalintoihin ja uraan liittyen. Tuntui hyvältä sen hetken mutta en jäänyt piehtaroimaan siinä tunteessa.
Pitäisikö tässä alkaa tuntea alemmuutta ja kateutta kun oma mies ei ole mikään komistus? Vähän sellainen käsitys ap:n tekstistä tulee. Jos on ruma mies, pitäisi olla vähintään kateellinen niille joilla mies on komea.
Ei, en ole ap:n ystävä.
En nyt oikein ymmärrä, mikä saavutus mies tai miehen ulkonäkö (tai muutkaan ominaisuudet) on. Ymmärtäisin, jos olisit tyytyväinen jos olisit itse upeannäköinen ja hoikka ja entinen ystäväsi epäviehättävä plösö. Tai jos olisit valmistunut yliopistosta ja ura hyvässä nousussa ja entinen ystäväsi tekisi hanttihommia. Siis OMISTA saavutuksistasi ylpeyden, mutta mies ja sen ulkonäkö (tai työ tai auto tai mikä tahansa) on jotenkin outoa - eihän se ole "sinua" eikä tee sen paremmaksi. Samoin kuin se ei tee itseä huonommaksi jos seukkaa ei-niin-komean miehen kanssa. Onnistunut, pitkä ja onnellinen parisuhde/avioliitto taas onkin jo asia, josta voi olla tyytyväinen, kumppanin ulkonäöstä riippumatta. Ja pitkällä tarkoitan kymmeniä vuosia.
Ja tuosta olen kyllä Mies29v:n kanssa samaa mieltä, että ei parimetrinen mies ole mitenkään "komeampi" kuin vaikkapa 170-senttinen, jos parimetrinen on hintelä ja huonoryhtinen honkkeli ja lyhyt mies lihaksikas salikarju. Ruumiinrakenne on aika tärkeä tuota komeutta (ja naisilla kauneutta) arvioitaessa.
Entä jos se entisen ystävän mies onkin todella mukava, heillä menee hyvin, mies yllättää tyttöystävänsä vähän väliä milloin kivalla lomalla milloin jollakin lahjalla, on uskollinen ja kaikin puolin parasta a-ryhmää miesystävänä? Silti oletat ja kuvittelet, että entinen ystäväsi on (tai olisi) jotenkin kateellinen sinulle miehestäsi tämän ulkonäön vuoksi? Oletko tullut ajatelleeksi, että a) entinen ystäväsi ei mieti sinua ja asioitasi ja mälvää jossakin menneissä vuosissa, joten häntä ei voisi vähempää kiinnostaa asiasi ja miehesi ja b) on ihmisiä, jotka arvottavat kumppaniaan muiden asioiden kautta kuin ulkonäön, jolloin komea miehesi ei aiheuta katkeruutta?
Ajattelin ensin, että ihan normaalia tuntea niin henkilöä kohtaan, joka on ollut sinulle ilkeä. Tällä tarkoitan siis sellaista "tyytyväisyydentunnetta", kun tajuat että sinulle menee paremmin kuin jollakin kiusaajallasi. Mutta eri asia jäädä vellomaan katkeruuden tunteeseen. Riippuu myös minkä ikäinen olet, jos lähestyt kolmeakymmentä niin kuulostaa jo aikamoiselta katkeruudelta.
Todennäköisesti sen keskinkertaisen ulkonäön takan on sellaisia kvaliteetteja, joista sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä, koska tuijotat vain pelkkää kuorta. Eli tyhmä olet.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ensin, että ihan normaalia tuntea niin henkilöä kohtaan, joka on ollut sinulle ilkeä. Tällä tarkoitan siis sellaista "tyytyväisyydentunnetta", kun tajuat että sinulle menee paremmin kuin jollakin kiusaajallasi. Mutta eri asia jäädä vellomaan katkeruuden tunteeseen. Riippuu myös minkä ikäinen olet, jos lähestyt kolmeakymmentä niin kuulostaa jo aikamoiselta katkeruudelta.
Menee paremmin = seukkaa komeamman miehen kanssa.
Aha.
Tuossa jokunen päivä sitten oli Iltalehdessä juttua jostain (italialaisesat?) muotinäytöksestä, joissa oli peräti kolme(!) suomalaista miesmallia. Eivät tosiaan olleet minun miesmakuuni, joten se normisuomimies istuisi varmaan itselleni paremmin. Mutta varmasti joku heistäkin tykkää :)