suurituloisilla ja pienituloisilla ei ole kovin suurta eroa nettoeuroissa, en tajua
Suomen parhaiten tienaavaan kymmenykseen pääsee muistaakseni noin 5500€/kk bruttotuloilla, tästä käteen jää päälle 3000€. Sitten taas pienituloisiksi määritellään jos vaikkapa yhden lapsen yh-vanhempi saa käteen 1800€ http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005279937.html
Tästä mun mielestä voi päätellä että suomessa on pienet tuloerot, nimenomaan nettotuloissa. Suurituloisella ei huomioida mitenkään lasten määrää rajoissa, toki tuo raja että kuuluu parhaiten ansaitseviin ei vaikuta mihinkään. Mutta tuokin että neljän hengen perheessä köyhyysraja on 2900€? Mitä tuo tarkoittaa? Hyvin ansaitsevalle ei paljoa enempää käteen jää, toki pari sataa saa lapsilisiä siihen kolmen tonnin netin päälle.
Kommentit (243)
Varmaan olisi parasta määritellä että vaikka sen lääkärin työn arvo on kolme tonnia kuussa ja siitä on jo etukäteen poistettu ne verot, niin ei tarvitse sitten valittaa, kun ei tiedä mikä summa siitä lähtee. Tukien varassa ei juuri kukaan elä vapaaehtoisesti, ja nekin jotka elää viettää tosi rikasta suuralkoholistin elämää että lakatkaa nyt uskottelemasta itsellenne että olette jotenkin työttömiä moraalisempia ihmisiä. Ihan tarpeeksi suuri se tuloero on jos ilmaista työtä tekevien eli työllisyystoimissa olevien ihmisten palkka on 500 euroa ja työssäkävijän ammatista riippuen 2000 - 5000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun näen liikenteessä vähän hienomman auton, käyn katsomassa netistä mitä vastaava maksaa uutena ja mitä käytettynä. Uutena yleensä vähintään 85,000 euroa, käytettynä ehkä 44,900 euroa.
Silloin tiedän, että olen pienituloinen, kun joku voi laittaa autoonsa saman verran kuin meikäläinen aikoinaan asuntoon. En käsitä miten ikinä pystyisin ajamaan tuollaisella autolla, vaikka olen vakiduunissa, akateemisesti koulutetussa ammatissa. Samaa makaroonia varmaan syödään kuin ns. rikkaatkin, mutta jokin ero meillä sentään tässäkin maassa on rikkaiden ja meidän muiden välillä.
No on tämä hiukan valinta ja asuinpaikkakysymyskin. Työkaverini ajelee Teslalla, minä halvalla Ranskalaisella, palkat suunnilleen sama. Tämä selittyy sillä että minun asuntoni maksaa tuplat hänen asuntonsa hinnasta. Paikkakuntakysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurituloinen brutto 5000e, netto 3000e.
Pienituloinen brutto 2000e ja netto 1500e (jos sitäkään).
Jää aikalailla enempi käyttörahaa edelleen suurituloiselle.
Jos taas yksinasuva saa nettona handuun 3000e niin kyllä sillä mukavasti elelee.
Kun taas pienituloisilla 2 vanhempaa tienaa molemmat nettona sen 1500e. Yhteensä 3000e. Ja siitä pitää elättää 2 lasta niin kyllä se tiukille tässä maassa, näillä hinnoilla menee. Ja huomautan että tässä tuloluokassa esim hoitomaksut ei todellakaan ole nollaluokkaa..
En ihan tajua mitä hait aloituksellasi takaa. Juu, Suomessa on progressiivinen verotus joka tasaa tuloeroja. Kyllä meillä tuloerot silti edelleen on, 1500 e nettopalkkaa on aika paljon enemmän. 50% enemmän kuin pienituloisella. (Vrt bruttotuloista 5000e vs 2000e)
Mutta jos perheessä on yksi suurituloinen joka saa tuon 3000€/kk käteen niin tämä perhe on suurituloinen? Jos perheessä on kaksi työssäkäyvää jotka saa yhteensä 3000€/kk käteen niin perhe on pienituloinen? Näinkö nämä määritelmät menee?
ap
Niinpä. Jos olisi kahden tienaavan vanhemman talous niin aika hyvin menisi ja saisi matkustellakin ihan huoletta. Mutta nyt yhden vanhemman taloudessa joutuu vähän jokaista penniä seurata. 3 lasta ja yhteishuoltajuus, eikä elareita saa kumpikaan. Lapsilisät kyllä tulee mulle, mutta mä sitten ostankin kaikki lasten vaatteet, harrastusjutut, kuukausirahat ja bussiliput... En kyllä valita. Onneksi tienaan näin hyvin. Pienemmillä tuloilla olisin totaalisen kusessa!
Laitan vaan tämän tähän.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/06/taalla-on-hyva-olla…
Jos tienaa nettona 1000e kuukaudessa enemmän kuin toinen, niin onhan siinä jo 12 000e ero. Kahdessa vuodessa 24 000e jne. Kymmenessä vuodessa 120 000e. Jos tuo ei merkitse jollekin mitään, niin ihmettelen kovasti. Itsellä jos palkka nousisi nettona tonnin, saisin koko summan säästöön joka kuukausi. Ei olisi huolta huomisesta sen jälkeen!
Vierailija kirjoitti:
Mutta muiden pitäisi tämä heille mahdollistaa?
Miksi minun, pitäisi haluttoman ihmisen perhettä osaltani elättää, jos hänen ei tarvitse tehdä kaikkea elättääkseen itsensä ja perheensä?
Nykyisessä työttömyystilanteessa on ihan riittävästi työttömiä kaikkien työpaikkojen lähistöllä, sanotaan nyt vaikka siinä 100km säteellä. Eli ei ole kyse niinkään siitä, suostuuko työtön muuttamaan, vaan pikemminkin siitä, suostuuko työnantaja palkkaamaan perheellisen ihmisen 500km päästä. Eiköhän hän ota jonkun siitä vähän lähempää, ettei tarvitse pelätä joutuvansa piankin hakemaan uutta työntekijää. Koko kysymys on ihan akateeminen.
Minä en työttömänä elätä perhettäni, kyllä se on mies joka elättää minut ja lapsen. Yhteiskunta osallistuu tähän palauttamalla 40% miehen maksamista veroista minulle taskurahaksi.
Kuinka kauas miehestäsi ja lapsistasi sinä olisit valmis muuttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos tienaa nettona 1000e kuukaudessa enemmän kuin toinen, niin onhan siinä jo 12 000e ero. Kahdessa vuodessa 24 000e jne. Kymmenessä vuodessa 120 000e. Jos tuo ei merkitse jollekin mitään, niin ihmettelen kovasti. Itsellä jos palkka nousisi nettona tonnin, saisin koko summan säästöön joka kuukausi. Ei olisi huolta huomisesta sen jälkeen!
Mutta mitäpä jos sinun pitäisikin vaihtaa polkupyöräsi autoon pidemmän työmatkan vuoksi? Tai palkata lapsillesi lastenhoitaja koulun jälkeen, koska työpäiväsi on niin pitkä?
Vierailija kirjoitti:
Laitan vaan tämän tähän.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/06/taalla-on-hyva-olla…
Kyllä noita sosiaalitukia pitäisi karsia rankasti ja mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Ei tässä hyvää voi seurata. Ja ei noi maahantulijoiden tuet eroa natiivien tuista. Paitsi ehkä tuo satasen lisä, en ole sen oikeellisuudesta varma.
Minun pienituloinen veljeni ei tajua, että meidän tulojemme ero on todella pieni. Hän valitti, että asunnon maksun jälkeen käteen jää vain 1000 euroa. No niin minullakin, vaikka olen esimiesasemassa. Veljeni käy lähes joka päivä syömässä vanhemmillamme, ostattaa heillä isot hankintansa, kun on niiiiiiin köyhä. Minä maksan Helsingissä ökykallista asuntoani ja kituutan. En todellakaan kerjää vanhemmilta rahaa, vaan elän tulojeni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi tarkoitus että samat työt jaetaan useammille, miksi kikyssä lisättiin työaikaa niille samoille?
Kysy Sipilältä. Minun järkeeni ei mahdu.
Sipilähän ei tutkimustiedosta piittaa, joten ei välittänyt siitäkään tiedosta, että työajan pidentyessä työteho aikayksikköä kohden laskee. Kuvitteli, että se pysyisi samana.
Eikä ymmärtänyt kikyä proffavetoinen talouspolitiikan arviointineuvostokaan: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005058556.html
.
Jyrkkä progressiivinen verotus on hyvinvointivaltion kivijalka. Se mahdollistaa pienet tuloerot, alhaiset hyvinvointierot, toimivat julkiset palvelut ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua tulotasosta riippumatta.
Tässä ketjussa ongelmana ihmisillä on ajatusmaailmallisesti se, että oletetaan kaiken muun pysyvän ennallaan vaikka höllennettäisi progressiota tasaveron suuntaan. Ei, sille on aina vaihtoehtoiskustannukset eli se on pois jostain. Loppujen lopuksi yksityistetään kaikki ja ihmiset joutuvat maksamaan kovia summia terveydenhuollosta ja koulutuksesta samalla rikastuttaen joitain harvoja suuryhtiöitä.
Tasavero, esim. 20% tarkoittaisi että köyhä maksaisi pienestä palkastaan hänelle merkittävän osuuden veroja, jotka oltaisi voitu käyttääelämiseen, korkeampaan eli tasoon ja ostovoiman parantamiseen. Suurituloiselle viidesosa veroihinsen sijaan ei tuntuisi missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta muiden pitäisi tämä heille mahdollistaa?
Miksi minun, pitäisi haluttoman ihmisen perhettä osaltani elättää, jos hänen ei tarvitse tehdä kaikkea elättääkseen itsensä ja perheensä?
Nykyisessä työttömyystilanteessa on ihan riittävästi työttömiä kaikkien työpaikkojen lähistöllä, sanotaan nyt vaikka siinä 100km säteellä. Eli ei ole kyse niinkään siitä, suostuuko työtön muuttamaan, vaan pikemminkin siitä, suostuuko työnantaja palkkaamaan perheellisen ihmisen 500km päästä. Eiköhän hän ota jonkun siitä vähän lähempää, ettei tarvitse pelätä joutuvansa piankin hakemaan uutta työntekijää. Koko kysymys on ihan akateeminen.
Minä en työttömänä elätä perhettäni, kyllä se on mies joka elättää minut ja lapsen. Yhteiskunta osallistuu tähän palauttamalla 40% miehen maksamista veroista minulle taskurahaksi.
Kuinka kauas miehestäsi ja lapsistasi sinä olisit valmis muuttamaan?
Olen ottanut työn vastaan 800 kilometrin päästä perheestäni, Sitten järjesteltiin asioita ja käytännössä kävikin niin että erossa oltiin kuukausi kun perhe seurasi perässä, Alunperin puolisoni oli töissä 150 kilometrin päässä, kun minä olin työttömänä, Sain järjestettyä työn samalta paikkakunnalta. Ja taas kerran tällä hetkelläkin kumppanini on työssä 180 km päässä kotoa. Taloudellisesti pärjättäs paremmin jos puoliso olisi työtön. Siis lyhytnäköisesti ajateltuna. Toisin sanoen meidän perheessä on työtä otettu vastaan muualta kuin kotipaikalta tai lähistöltä 4 kertaa, Lisäksi olen ollut yksin erossa perheestäni expattina. Toisille itsensä elättäminen on tärkeää. Yksikään näistä muutoista/työn vastaanotoista ei ole ollut lyhytnäköisesti ajateltuna kannattava. Mutta kokonaisuutta kun ajattelee, ja miten on käynyt niin tuskin olisin edes töissä jos olisimme kotipaikkakunnalle jämähtäneet. Nyt tosiaan reilut tulot.
Vierailija kirjoitti:
Omalla alalla (sairaalassa erikoislääkäri) saisi tehdä töitä niin paljon kun rahkeita riittää, olisi jononpurkuna iltalisätöitä ja päivystyksiä niin paljon kuin jaksaa tehdä. Enpä jaksa tehdä kuin pakolliset päivystykset päivätyön lisäksi. Vähän vapaa-ajan huoraaminen ei hyödytä, koska verotus vie kaiken palkkahyödyn. Mitä järkeä myydä monta iltaa viikosta ja saatu hyöty on muutama satanen? No thanks. Arvostan perhettä ja omaa terveyttä enemmän.
No eipä siinä järkeä olekaan, että yksi ihminen haalii kolmen työt itselleen. Toivon, että kaikki ajattelevat samoin, silloin on pakko palkata lisää työvoimaa ja näin ainakin työttömyys vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tienaa nettona 1000e kuukaudessa enemmän kuin toinen, niin onhan siinä jo 12 000e ero. Kahdessa vuodessa 24 000e jne. Kymmenessä vuodessa 120 000e. Jos tuo ei merkitse jollekin mitään, niin ihmettelen kovasti. Itsellä jos palkka nousisi nettona tonnin, saisin koko summan säästöön joka kuukausi. Ei olisi huolta huomisesta sen jälkeen!
Mutta mitäpä jos sinun pitäisikin vaihtaa polkupyöräsi autoon pidemmän työmatkan vuoksi? Tai palkata lapsillesi lastenhoitaja koulun jälkeen, koska työpäiväsi on niin pitkä?
En omista polkupyörää. Kaksi autoa löytyy. Työpäivät matkoineen nyt jo 11h päivittäin. Ylityöt erikseen. Toimii ihan hyvin pienelläkin palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Jyrkkä progressiivinen verotus on hyvinvointivaltion kivijalka. Se mahdollistaa pienet tuloerot, alhaiset hyvinvointierot, toimivat julkiset palvelut ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua tulotasosta riippumatta.
Tässä ketjussa ongelmana ihmisillä on ajatusmaailmallisesti se, että oletetaan kaiken muun pysyvän ennallaan vaikka höllennettäisi progressiota tasaveron suuntaan. Ei, sille on aina vaihtoehtoiskustannukset eli se on pois jostain. Loppujen lopuksi yksityistetään kaikki ja ihmiset joutuvat maksamaan kovia summia terveydenhuollosta ja koulutuksesta samalla rikastuttaen joitain harvoja suuryhtiöitä.
Tasavero, esim. 20% tarkoittaisi että köyhä maksaisi pienestä palkastaan hänelle merkittävän osuuden veroja, jotka oltaisi voitu käyttääelämiseen, korkeampaan eli tasoon ja ostovoiman parantamiseen. Suurituloiselle viidesosa veroihinsen sijaan ei tuntuisi missään.
Eikös 20% ole yhtä merkittävä osa tuloista pienituloiselle kuin isotuloiselle? Lisäksi pitäisikin karsia niitä menoja ja rankalla kädellä ettei tarvitsisi niin isoa siivoa ottaa kenenkään palkasta. Dynaamiset vaikutukset voisivat yllättää kun esim hyvätuloiset alkaisivat käyttämään enemmän palveluita. Palveluita mitä minä hyväosaisena olen käyttänyt ovat tasan tarkkaan parturi 4 kertaa vuodessa ja nyt hieronnassa kerran käynyt 5 vuoden aikana. Ei vain kertakaikkiaan ole mahdollista useammin tai menee pihistelyksi esim ruokakaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Tää verokiila onkin tässä pahin. Itse tienaan brt 6-7e/kk ja välttelen monenlaisten palveluiden hankkimista koska tuntuu että ne ovat hirveän kalliita: esim. remontointi, siivous, kahvilat. Teen mieluummin itse. Kysymys onkin kenellä niihin palveluihin on varaa? Raha ei kierrä vaan menee vain veroihin.
Piti varmaan olla 6 - 7 kE/kk.
Mulla on kyllä ollut aina töissä ollessa varaa hommata palveluita, matkustella (myös kotimaassa), käydä ravintoloissa, vaikka ikinä ei ole ollut noin hyvää palkkaa. Veroprosenttini on toki ollut pienempi, mutta aina on ollut progressiivisesta verotuksesta huolimatta niin, että mitä enemmän olen tienannut, sitä enemmän on jäänyt käteen.
Joten en nyt oikein ymmärrä hyvätuloisten marinaa verokiiloistaan. Olisiko omissa taloustaidoissa vikaa, jos ei saa useamman tonnin nettopalkkaa riittämään pikku ylellisyyksiin välillä?
On tosiaan täysin sairasta, että Suomessa joku siivooja voi saada puolet siitä mitä DI. USA:ssa on asia oikein, eli hanttihommista saa hanttihomman palkan. Suomi on kommunistinen valtio.
Paljonko te isotuloiset "köyhät" maksettu asuntolainaa kuukaudessa? Paljonko sitä on? 300 000e ja 3 000e lyhennykset? Eikös nuo ole valintoja...
Muuten en käsitä mihin ihminen kuluttaa useita tuhansia euroja kuukaudesta toiseen ja rahat ei riitä siltikään.
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan täysin sairasta, että Suomessa joku siivooja voi saada puolet siitä mitä DI. USA:ssa on asia oikein, eli hanttihommista saa hanttihomman palkan. Suomi on kommunistinen valtio.
Minusta palkkaero voisi olla pienempikin. Eikös sen niin mm. Kokoomuksen sloganin mukaan pitänyt olla, että kaikki työ on arvokasta?
Dippainssin työ on niin paljon mielenkiintoisempaa. Itse en ole DI vaan maisteri, mutta samoja hommia teen kuin DI-työkaverit. Ei tässä mitään niin ihmeellisen vaativaa ole, että kovin paljon tarvitsisi maksaa. Siisti sisätyö jossa saa käyttää aivojaan, kokoukset nyt vähän välillä rasittavat. Vallitsin ammattini nimenomaan työn sisällön takia, en rahankiilto silmissäni. Eikö parasta olisikin, että töitä tehdään kutsumuksen takia eikä ahneuksissa? Tulisivat paremmin hoidetuksi sillä tavoin, ilman mitään lusmuiluja ja asiakkaan linssiin viilausta.
Hyvin harvaat ostaa palkkatuloilla 85'000 € autoja.