Taaperoimetyksestä;

- on muistaakseni suositus osittaisimettää 2-vuotiaaksi (siis ns. teollisuusmaista). Äidinmaidossa on mm. vasta-aineita, joista hyötyy vasrmasti taaperokin. Muistelen lukeneeni, että noin 3-vuotiaaksi lapsen oma vastustuskyky on vielä puutteellinen, jolloin äm:n tämä ominaisuus on lapselle eduksi. (Eihän äm tietenkään mikään ihmelääke ole, eli ei sen olemassaolo lapsen ruokavaliossa kaikkea sairastamista voi tietenkään estää).

BTW: Oma isoäitini (nyt 90 v) muistaa itse ilmoittaneensa, että ei halua enää imeä, kun oli jotain 3 v vanha. Eli kyllä sitä ennenkin on taaperoimetetty. Silloin se tosin oli osa ihan tavallista lastenhoitoa, eikä sillä ollut mitään erillistä nimeä.



--



Niinpä - esimerkiksi eräässä vanhemmassa lastenohoito-oppaassa käytettiin 0-3-vuotiaista lapsista sanaa " imeväiset" .

Uskon, että lapsen kehityksen kannalta ei ole järkevää imettää edes kahta vuotta. Suositusta ei suositella neuvolassakaan, lääkäritkään, päivähoitohenkilöstökään kuin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Joten antaa olla. Sen on keksinyt joku hieman elämästä vieraantunut yksilö.

Ei kai niillä nyt ole tekemistä toistensa kanssa - mutten kuin ilmeisesti ap:n päässä...



Vastauksena jonkun kysymykseen: itse olen vieroittanut tietoisesti noin 1,5-vuotiaat. Sitä pienempänä ovat selvästi olleet vielä rintalapsi-iässä, sitten selvästi on tuntunut, että nyt on aika lopettaa. Protesteja on tullut, samoin kuin monesta muustakin arkisesta rajanvedosta, mutta sehän on normaalia elämää.

ja minähän en mielipidettäni muuta ENenEN en vaikka kaikki maailman asiantuntijat sanois muuta niin EN!!

Vaikutat ihan helvetin fiksulta ihmiseltä:DDD

herkkyyttä lapsen tarpeille. Olen muutenkin ns. vaistovanhemmuuden kannattaja, eli minusta on tärkeää kuunnella lapsen ja omia tarpeita ja vaistoja ja toimia niiden mukaan, eikä minkään ikärajojen ja suositusten ja sukulaistätien neuvojen. Minun kaksivuotias taaperoni ei ole missään vaiheessa halunnut lopettaa imemistä ja edelleen, vaikka imee vain iltaisin, hykertelee tyytyväisyydestä päästessään tissille. Itse alan olla jo vähän kyllästynyt koko touhuun, mutta katson pääseväni helpommalla antamalla lapsen imeä, kuin ryhtymällä mihinkään vieroitukseen. Miksi ihmeessä evätä lapselta jotain, joka on hänelle niin silminnähden tärkeää ja mieluista?

Nykyäideistä(kin) on niin moni hyvinkin vieraantunut ihmisen biologiasta ja luonnonmukaisuudesta ja on niin kova kiire itsenäistää lapsi ja pitää häntä jotenkin " isona" ja osaavana, iso lapsi joka ei ainakaan sitä imetyshetkeä kaipaa.

Unohdettu täysin se että lapsi on lapsi pitkään, hänelle on luontaista olla ja viihtyä rinnalla kauemminkin kuin max se 1v ja että hän on poikanen.

Se onkin juuri ideaalein ratkaisu ja tilanne että lapsi saisi vierottautua omaan tahtiinsa ja onhan siitäkin tutkimuksia tehty ja todettu että kaikessa rauhassa lapsia olleet ja ilman " iso poika/iso tyttö vaateita, olettamuksia ja odotuksia ja pitkään imetyshetkistä nauttineet lapset ovat myöhemmin niitä psyykkisesti tasapainoisempia lapsia.

Vierailija:

Miksi ihmeessä evätä lapselta jotain, joka on hänelle niin silminnähden tärkeää ja mieluista?

Että lapsi oppii kohtaamaan pettymyksiä ja ymmärtää, että aina ei voi asiat tapahtua hänen mielensä mukaan. Hän huomaa, että elämä jatkuu, vaikka hän nyt pettyikin eikä saanut omaa tahtoaa läpi. Sitä se vanhemmuus on. Nykyään vain näyttää olevan se trendi, ettei tahdota opettaa mitään negatiivisten tunteiden käsittelyä lapselle. No, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Enemmin tai myöhemmin olet ongelmissa tämän asian kanssa.

Sinä puhut nyt ns curling-vanhemmuudesta, sillä asialla ei ole minkään valtakunnan tekemistä imetyksen kanssa.

Tsyykkeli sentään miten eksyksissä ihmiset voikaan olla:O

Kyllä lapsella pettymyksiä riittää vaikka saisi tissiäkin. Samalla periaatteella aikanaan kiellettiin pitämästä pieniä vauvoja liikaa sylissä.

Pusituuteri2n:

Sinä puhut nyt ns curling-vanhemmuudesta, sillä asialla ei ole minkään valtakunnan tekemistä imetyksen kanssa.

Tsyykkeli sentään miten eksyksissä ihmiset voikaan olla:O

mutta en ymmärrä, mitä ihmettä tarkoitat curling-vanhemmuudella?

Kai sinä kun et ilmeisestikään ole pahemmin imettänyt, vieroitit lapsesi viim 1v päivänä tutista ja tuttipullosta? Kun ei se lapsi oikeastikaan sen pikkuvauvavaiheen ja voimakkaan imemisreflektivaiheen jälkeen tarvitse lainkaan sitä tuttia eikäö ½v iän jälkeen ainakaan sitä tuttipulloa. Ne vaurioittavat purukalustoa ja hammasrivistön tasaisena puhkeamista, hidastavat puheen kehitystä jne.

Toisin kuin imetys 1v iänkin jälkeen.

Imettäisitkö esimerkiksi koululaista? Milloin alkaisit vieroittaa, vaikka lapsi edelleen haluaisi imeä esim. illalla.

Vierailija:

Että lapsi oppii kohtaamaan pettymyksiä

Eiköhän niitä pettymyksiä tule ihan riittävästi muutenkin. Eikä taaperoimetys mitenkään sulje pois muuta normaalia kasvatusta. Itse olen sitä mieltä, että taaperoimetyksen antama läheisyys ja turvallisuudentunne auttaa lasta oppimaan käsittelemään pettymyksiä ja negatiivisia asioita myöhemmin elämässä. Taaperoimetetylle kehittyy vahva perusturvallisuuden tunne, joka on apuna elämän kolhuissa.

Ottakaa selvää vähän biologiasta. Ihminen on biologisesti " määrätty" imettämään aika pitkään, siis vuosia, ei kuukausia. Kaikilla nisäkkäillä on joku " sisäänrakennettu" imetysaika ja vieroittumisikä, johon keskimäärin mennään, jos prosessia ei keinotekoisesti häiritä. Ihmisen lapset on tarkoitettu imemään useamman vuoden (maitohampaat, aivan totta, alkavat tippua imetysajan loppupuolella), esim. heidän immuunisysteeminsä ei ole vielä kehittynyt jne.

Onhan tuosta curlingmaisuudesta ollut nyt mediassakin puhetta viimeisen vuoden pari ainakin. Eli se on just sitä että lapsen tie tasoitetaan oikein tasaiseksi ettei hän kokisi koskaan pettymyksiä tai pahanolon tunteita. Mutta ikinä koskaan ei ole curlingtopiceissä viitattu esim taaperoimetykseen vaan aivan muihin juttuihin ja nimenomaan siinä vaiheessa kun lapsi on hieman vanhempi kuin 1-2v.

Pusituuteri2n:

Kai sinä kun et ilmeisestikään ole pahemmin imettänyt, vieroitit lapsesi viim 1v päivänä tutista ja tuttipullosta? Kun ei se lapsi oikeastikaan sen pikkuvauvavaiheen ja voimakkaan imemisreflektivaiheen jälkeen tarvitse lainkaan sitä tuttia eikäö ½v iän jälkeen ainakaan sitä tuttipulloa. Ne vaurioittavat purukalustoa ja hammasrivistön tasaisena puhkeamista, hidastavat puheen kehitystä jne.

Toisin kuin imetys 1v iänkin jälkeen.

Ihan kuule suositusten mukaisesti imetin, jos tätä nyt sepustuksellasi ajoit takaa. Vaivaako kenties imetysdementia? Vai olisko taaperoimetysdementia?

t. 28

Vierailija:

Imettäisitkö esimerkiksi koululaista? Milloin alkaisit vieroittaa, vaikka lapsi edelleen haluaisi imeä esim. illalla.

Useimmat lapset vieroittuvat kuulemma itsestään ennen nelivuotispäiväänsä. Se lienee jonkinlainen luonnollinen takaraja.

BTW: Oma isoäitini (nyt 90 v) muistaa itse ilmoittaneensa, että ei halua enää imeä, kun oli jotain 3 v vanha. Eli kyllä sitä ennenkin on taaperoimetetty. Silloin se tosin oli osa ihan tavallista lastenhoitoa, eikä sillä ollut mitään erillistä nimeä.

Pusituuteri2n:

Onhan tuosta curlingmaisuudesta ollut nyt mediassakin puhetta viimeisen vuoden pari ainakin. Eli se on just sitä että lapsen tie tasoitetaan oikein tasaiseksi ettei hän kokisi koskaan pettymyksiä tai pahanolon tunteita. Mutta ikinä koskaan ei ole curlingtopiceissä viitattu esim taaperoimetykseen vaan aivan muihin juttuihin ja nimenomaan siinä vaiheessa kun lapsi on hieman vanhempi kuin 1-2v.

Eikö 1-2-vuotias nimenomaan ole taapero?

Vierailija:

Eiköhän niitä pettymyksiä tule ihan riittävästi muutenkin. Eikä taaperoimetys mitenkään sulje pois muuta normaalia kasvatusta. Itse olen sitä mieltä, että taaperoimetyksen antama läheisyys ja turvallisuudentunne auttaa lasta oppimaan käsittelemään pettymyksiä ja negatiivisia asioita myöhemmin elämässä. Taaperoimetetylle kehittyy vahva perusturvallisuuden tunne, joka on apuna elämän kolhuissa.