Mikä on elämäsi järkyttävin vakava tapahtuma jota olet joutunut todistamaan?

Se hetki, kun menin katsomaan kuollutta siskoani sairaalan kappeliin. Menin polvilleni lavetin viereen, jolla pikkusisko makasi. Silitin jo viilennyttä tukkaa ja poskea ja kutsuin siskoa kaikilla lempinimillä.

 Se on pahin asia, kun tyttäreni mies tapettiin . Huumenarkkari oli asialla, jäi nuori leski ja kolme alle 10 vuotiasta lasta nuorin 4kk vanha!!

Up

up

up

Exän minuun kohdistama väkivalta.  Monta eri tapausta ja tapon yrityksiä/sillä uhkailua. Ahdistaa esim keittiäveitset sen takia edelleen, totuin piilottelemaan niitä kodissamme. 

Tulin just saunasta ja huomasin ettei jääkaapissa ole vichyä eikä Pepsi maxia!

Lisää!

Löysin parhaan ystäväni kuolleena (maannut lämpimässä asunnossa päiviä). Ei unohdu kovin helposti. :(

Virtahepo kirjoitti:

Kun olin pieni lapsi, alle kouluikäinen, isäni "leikki" minun kanssani (tai pikemminkin minulla) mm. sitomalla minua eri tavoin aamutakin vyöllä. Hän saattoi siis sitoa esimerkiksi käteni selän taakse, jalat yhteen, tai jotenkin muuten niin, että olin nalkissa enkä päässyt liikkumaan. Kerran isä sitten ryhtyi tekemään sitä perhepedissä äitini seuratessa vierestä, ja vasta itkiessäni kunnolla tämä käski isää lopettamaan. Muistan sen ahdistuksen ja toivottomuuden tunteen, kun ruumiillani leikitään välittämättä siitä, mitä itse tahdon, eikä minulla ole voimaa tai valtaa keskeyttää tilannetta. Itkin ja huusin, se sattui ja tuntui pelottavalta. Hänellä oli muutenkin tapana "helliä" minua väkisin. Vasta aikuisena kunnolla tajusin, miten outoa tuollainen "leikkiminen" oli. Ei siihen kai mitään seksuaalista liittynyt, mutta jotenkin todella sairasta se silti oli. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi isäni teki näin, tai miksei äitini puuttunut siihen useammin ja määrätietoisemmin. 

Ei ristus.  Ihan kukkuu touhua isältä kiusata lastaan, äitikin ihan pimee kun salli moisen. SM-vanhemmat?

En ole koskaan ollut erityisen innokas järkyttymään, mutta yleisellä mittapuulla tämä varmaan lasketaan:

Taisin olla ala-asteen ekalla tai toisella luokalla ja pelasimme jalkapalloa välitunnilla. Koulun vieressä oli kaartuva pitkähkö mäki jota vanhempi rouva (70+) viiletti alaspäin jollain rollaattorin tyylisellä vehkeellä jonka kyydissä saattoi seistä. Hän kaatui mäen alapäässä; lähdin ensimmäisenä ja ainoana juoksemaan hänen luokseen tarkistamaan tilannetta. Nainen oli tajuton ja hänen päänsä ympärille oli alkanut kertyä melko iso verilammikko joka kasvoi tasaisesti. Huusin muille pojille että hakekaa apua, jolloin joku juoksi opettajanhuoneeseen ja paikalle soitettiin ambulanssi. En muista nähneeni kyseistä naista enää joten oletettavasti hän kuoli.

Luultavasti itse myös aiheutin eräälle kaverilleni traumat jossain känni-illanvietossa. Olimme porukalla ottaneet kuppia toista päivää ja kaveri rupesi todella henkilökohtaisesti vittuilemaan jolloin itsellä paloi käpy pahemman kerran ja otin (en vieläkään tiedä miksi, minulla oli aika rankka kokoetu) keittiöveitsen ja nykäisin kaverin lattialle alleni veitsi kädessä. Onneksi tuossa tilanteessa ei käynyt mitään eikä kukaan muukaan tullut väliin sohlaamaan, joten n. 5s sisällä tajusin että nyt meni yli ja heitin veitsen pois. Rikos on jo vanhentunut. Samassa porukassa toinen kaveri oli aiemmin uhannut ampuvansa minut ja kävikin jo kaivamassa pistoolin esiin hävittyään ensin kädenväännössä molemmilla käsillä :D En ole enää tekemisissä henkilöiden kanssa saati ryyppää humalahakuisesti, mutta on helppo ymmärtää miten tuonlaisissa tilanteissa käy joskus ihmisille hassusti.

Kuten monet ovat jo maininneet niin lemmikin kuolema on myös kova paikka, varmaan näistä henkilökohtaisesti järkyttänein.

Vierailija kirjoitti:

Oma nuori aivan sekaisin huumeista.

Eli parin promillen kännissä sätkästä poskarit?

Kaveri jäi rattijuopon yliajamaksi.

Olimme viettämässä iltaa ulkona ja poistumassa eräästä asunnosta tarkoituksena lähteä kaupungille.

Kaveri puhui puhelimessa ja oli ylittämässä tietä kun ihan yllättäen auto syöksyy kuin tyhjyydestä järkyttävää ylinopeutta.

Näen edelleen mielessäni hidastettuna kun auto törmää ja ystäväni lentää tuulilasiin ja asfalttiin. Ja kun hän makaa siinä verissä päin, hampaat irronneena. Hän ku oli samana aamuna sairaalassa. Kävin pitkään terapiassa tuon jälkeen ja välillä tapaus tulee edelleen uniini. Muistan kuinka ystäväni oli innoissaan saamastaan opiskelupaikasta ja siitä että oli kesäloma.

Rattijuoppo on päässyt vapaalle jo aikoja sitten. Toivon ettei hänen henkinen vankeutensa pääty koskaan, mikäli osaa katua.

Se, kun ensimmäisen kerran aloittelevana hoitajana näin ihmisen kuolevan ja hän huusi tuskasta, enkä voinut tehdä muuta kuin olla vieressä.

Up

Lapsensa menettäneiden vanhempien kohtaaminen kouluampumisen jälkeen. Se tuskan huuto...

Up

Paljon on ollut kaikenlaista järkyttävää, mutta pahin oli varmasti se, kun löysin ystäväni kuolleena hänen kotoaan.  Hän oli saanut sairauskohtauksen yksin ollessaan eikä ollut saanut hälytetyksi apua.  Kännykkä oli vielä puoliksi hänen kädessään.

Osuin kerran valtatiellä onnettomuuspaikalle, josta uhrit oli jo viety pois, mutta kaikki se autojen romu ja joka puolelle lentänyt tavarapaljous oli vielä paikalla ja kaikki näytti aivan järkyttävältä.  Onnettomuus oli ollut todella paha.  Sitten vielä selvisi, että onnettomuudessa oli ollut mukana äitini ystävätär tyttärensä perheen kanssa ja siinä oli kuollut 4-vuotias poika.  Tämä äidin ystävätär oli aivan muutama päivä aikaisemmin käynyt näyttämässä tätä hänelle rakasta lapsenlastaan äidilleni.  Pikkupojan hauta on melkein vastapäätä erään lähiomaiseni hautaa, ja joka kerran siellä käydessäni tuo onnettomuuspaikka palaa mieleeni.

Oman lapsen kuolema nokkakolarissa silmieni edessä. 

up