Miten äärettömän tyhmät ihmiset pärjää elämässä? (ei pahalla)
Minäkin ajattelin pitkään että pystyn olemaan kaikkien kaveri, ja kaikista löytyy sen verran hyvää että jaksaa keskustella. Sitten tuli hetkeksi työkaveriksi ihan luokattoman tyhmä ihminen. En tietenkään päin naamaa näyttänyt tätä ajatustani ja tuntuu että olen ihan kamala ihminen, mutta oli pakko alkaa välttelemään sitä kun kävi sen verran raskaaksi.
Yritin siis aluksi saada tätä mukaan porukkaan ja tehtiin yhdessä hommia ja yritin tauoilla jutella. Saatoin pyytää kaveriksi kantamaan painavia tavaroita ja se tuli vaan viereen tuijottamaan. Saatoin monta kertaa pyytää siinä tavaroiden seassa että auttaa nostamaan ja se vaan tuijottelee seinille. Meni sitten siihen että minä kannan tavarat yksin, ja tämä työkaveri vaan käveli perässä huoneesta toiseen.
Ja jos jotain tehtävää opetti, ihan yksinkertaistakin, niin piti kaikki näyttää kädestä pitäen ja monta kertaa eikä mennyt mikään perille. Ja joku taukohuoneen kahvinkeittokin. Painat tästä napista ("ai tästäkö?" "niin mistä napista piti painaa?"). Laita 10 kauhallista poroja ("niin oliko se kaksi?" "ai pitikö mun laittaa poroja?"). Ei saanut mitään töitä tehtyä kun piti koko ajan olla toisen vahtina.
Ei ollut minkäänlaista oma-aloitteisuutta ja ei sen kanssa oikeen voinut keskustellakaan mitään tauoilla kun puuttui joku arkijärki tai mikälie. Enkä ollut ainut joka tuosta ihmisestä turhautui, kun aluksi epäilin että puhuin epäselvästi, tai opastin huonosti tms.
Miten tuollaiset ihmiset pärjää elämässä? Ja kuka jaksaa olla sellaisen seurassa kun kaikki kommunikaatio käy raskaaksi kun toinen ei vaan näytä tajuavan mitään? Siis ihan oikeasti yritän ymmärtää. Aiemmin olen törmännyt vaan ihmisiin joilla on yleissivistyksessä puutteita tai jotain vammaa tms, mutta tämä oli jotenkin koko ajan pihalla kaikesta. Sellainen läsnäolevuus puuttui täysin.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Nuo kahvinpuru jutut kuulostaa ihan oikeasti siltä, että hän on fiksumpi kuin luulet ja häntä ärsyttää se, että sinä pidät häntä tyhmänä. Jos joku sanoisi minulle, että kahvinkeitin laitetaan tuosta napista päälle, niin varmaan itsekkin sanoisin, että "jaa mistä"
Laiska hän voi olla, mutta sehän on eri asia kuin tyhmä...
Se nyt oli huono esimerkki, ja tarinaa on hieman muunneltu jotta ei hoksaa itseään tästä. En siis ollut ainut joka näin koki ja oli huomannut että ihan normaalit yksinkertaiset asiat ei vaan onnistu. Ja jotenkin se että tyyppi oli ihan pihalla koko ajan. Olen ollut erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, kehitysvammaisten ym, ja heilläkin on sellainen läsnäolevuus kuitenkin ja reagointi, mikä tältä työkaverilta puuttui.
Alkoi säälittämään tämän työkaverin puolesta kun on varmasti hankalaa, ja hävettämään se oma välttely, mutta ei sitä vaan jaksanut eikä saanut mitään töitä tehtyä.
Ap
Mitä jos sä ootkin se tyhmä? Ehkä hän pelleilee kanssasi Ja yrittää ärsyttää ja samalla katsoo,miten reagoit. Taitaa olla viisaampi kuin arvaatkaan.
Olet tyhmä. Fiksu ihminen ei hauku muita. Ehkä hän nauraa kotona sinulle kippurassa.
Vierailija kirjoitti:
Nuo kahvinpuru jutut kuulostaa ihan oikeasti siltä, että hän on fiksumpi kuin luulet ja häntä ärsyttää se, että sinä pidät häntä tyhmänä. Jos joku sanoisi minulle, että kahvinkeitin laitetaan tuosta napista päälle, niin varmaan itsekkin sanoisin, että "jaa mistä"
Laiska hän voi olla, mutta sehän on eri asia kuin tyhmä...
Ja sekin meni niin, että sanoin että jokainen keittää vuorollaan kahvia että jos sinä keittäisit nyt. Ei tiennyt kuinka, ja opastin ensin "normaalisti" kertoen ja kun se ei sujunut niin kädestä pitäen. Ja kun se ei taas seuraavillakaan vuoroilla muistunut että miten tapahtuu, niin tuli jo toinen työkaveri apuun näyttämään. Vaan ei se siitä täysin itsneäisesti näyttänyt onnistuvan vieläkään.
AP
Ehkä tämä työkaveri halusi tulla potkituksi pois hommistaan, ja ajatteli, että paras tapa on olla niin perästävedettävä, ettei työkaverit kestä häntä. Ilmeisesti onnistui.
Ai sori, se varmaan olin minä. En ole koskaan keittänyt kahvia, kerran yli viisi vuotta sitten maistoin sitä ja se oli virhe. En nukkunut kunnolla kolmeen vuokauteen. :D
Mitä tyhmyyteen tulee, työnteolla sitä pärjää. Jos ei, niin tuet auttavat.
On tuskaa olla ujo ja huono small talkissa varsinkin silloin, kun ihmiset eivät tunne minua. Kaikki saavat vähintään kuvan, että äo:ni on sama kuin kengännumeroni. Saatan sönköttää ja jännityksissäni unohdan täysin "arkijärjen", vaikka se tuntuu esimerkiksi ekstroverteistä käsittämättömältä. Kaikkein harmillisinta tässä tilanteessa ovat ne ihmiset, jotka tuomitsevat minut hetken tunnettuaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos sä ootkin se tyhmä? Ehkä hän pelleilee kanssasi Ja yrittää ärsyttää ja samalla katsoo,miten reagoit. Taitaa olla viisaampi kuin arvaatkaan.
No pidän itseäni normaalia tyhmempänä. Sen takia on löytynyt ymmärrystä erilaisille ihmisille, kun ei kaikki voi tietää ja osata kaikkea. Ja siksi oli jotenkin hämmentävää huomata että tuo kaveri oli jotenkin ihan pihalla. Jotenkin eritavalla "tyhmä". Mietin että voiko jotkut lääkkeet tehdä sen?
Työkavereina on ollut sellaisiakin joita olen jaksanut neuvoa, joiden kanssa muilla on loppunut jo ymmärrys. Ja nyt oli ensimmäinen henkilö jonka kanssa itsellä loppui ymmärrys.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet tyhmä. Fiksu ihminen ei hauku muita. Ehkä hän nauraa kotona sinulle kippurassa.
No "tyhmä" on tässä ehkä huono termi. Enemmänkin se poissaolevuus jotenkin loisti. Niinkuin olisi ollut vain puolella teholla mukana siinä hetkessä. Sen ymmärtää jos on parina päivään sellainen, mutta oli niin ihan jatkuvasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oikein sulle.
Jaahas, no kiitos. Jäi vaan ärsyttämään kun haluaisi pitää työpaikan hengen hyvänä, ja jos porukassa on yksi jota kaikki välttelee niin ei se sille yhdelle varmaan kivalta tunnu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä työkaveri halusi tulla potkituksi pois hommistaan, ja ajatteli, että paras tapa on olla niin perästävedettävä, ettei työkaverit kestä häntä. Ilmeisesti onnistui.
Jos näin oli niin sitten onnistui ihan täydellisesti. Taisi ollut alun alkaenkin saanut lyhyen pätkänsä jonkun tuttunsa kautta. En muuten ymmärrä miten olisi voinut loistaa työhaastattelussa? (joo ja edelleenkin ihan kamala ajatella näin, mutta en vaan voi käsittää)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ai sori, se varmaan olin minä. En ole koskaan keittänyt kahvia, kerran yli viisi vuotta sitten maistoin sitä ja se oli virhe. En nukkunut kunnolla kolmeen vuokauteen. :D
Mitä tyhmyyteen tulee, työnteolla sitä pärjää. Jos ei, niin tuet auttavat.
On tuskaa olla ujo ja huono small talkissa varsinkin silloin, kun ihmiset eivät tunne minua. Kaikki saavat vähintään kuvan, että äo:ni on sama kuin kengännumeroni. Saatan sönköttää ja jännityksissäni unohdan täysin "arkijärjen", vaikka se tuntuu esimerkiksi ekstroverteistä käsittämättömältä. Kaikkein harmillisinta tässä tilanteessa ovat ne ihmiset, jotka tuomitsevat minut hetken tunnettuaan.
No itseasiassa olen aika samanlainen kuin sinä. :D Tiedän miten ahdistavaa on olla uutena työporukassa, ja siksi yritän kaveerata uusien kanssa jotta tuntisivat itsensä tervetulleeksi. Ja pyrin tauoilla juttelemaan kahden kesken, jos huomaan että on ujompi. Silloin ainakin itse uskaltaa enemmän puhua. Ja sanat sekoilee ja jutut on puutaheinää minullakin että ihan ymmärrettäviä kaikki, ja samanlaisia työkavereita on ollut jotka on sitten vähitellen sulautunut porukkaan ok.
Mutta tuo työkaveri oli jollain ihan omalla sfäärillään. Siis selkeästi oli hieman ujo, ja huono small talkissa, mutta se ei ollut se mikä tökkäsi. Vaan se joku poissaolevuus. Joku sellainen mitä ei koskaan kenelläkään kenen kanssa olen ollut, niin tullut sellaisia "viboja". Lähimpänä tulee mieleen vaan todella lääkitty henkilö, kun ne on samalla lailla ihan poissa tästä maailmasta, eikä pysty seuraamaan ohjeita kymmentä sekunttia kauempaa.
Ap
Ehkä hänellä on jokin sairaus, joka ei näy päälle päin, esimerkiksi aivovamma. Muistaakseni joku sairaus (joku epilepsian muodoista ehkä?) saattoi oireilla niin, että sitä sairastavalle henkilölle tulee sarjassa useita todella lyhyitä tajuttomuuskohtauksia, jotka eivät välttämättä näy päälle päin, mutta jotka silti haittaavat keskittymistä.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä saa olla, mutta ei ilkeä.
Ilkeä en haluakaan olla. Varmasti kyse on sellaisesta mille ei itse mahda mitään, mutta minäkään en mahtanut sille mitään että en enää jaksanut sitä ihmistä. Tuntui helpommalta vain hienovaraisesti vältellä silloin kuin pystyi, ettei päästä läpi niitä tunteita että on turhautunut ja ettei lipsauta jotain joka pahoittaa toisen mieltä. Siis oltiin vielä se loppu aika mikä työkaverilla oli työsuhdetta niin tekemisissä, mutta en kulkenut mukana näyttämässä jatkuvasti kädestä pitäen että näin tää homma tehdään. Se taisi sitten istuskella aika paljon. Hommat on kuitenkin ihan yksinkertaisia että moni on ne kerrasta oppinut, mutta tämä ei oppunut kymmenennestäkään. Tyyliin, kanna tästä huoneesta tavarat tuonne huoneeseen, ja vikaan ei voi mennä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hänellä on jokin sairaus, joka ei näy päälle päin, esimerkiksi aivovamma. Muistaakseni joku sairaus (joku epilepsian muodoista ehkä?) saattoi oireilla niin, että sitä sairastavalle henkilölle tulee sarjassa useita todella lyhyitä tajuttomuuskohtauksia, jotka eivät välttämättä näy päälle päin, mutta jotka silti haittaavat keskittymistä.
Joku tämmöinen selittäisi aika paljon. Ja olisi ollut mukava että sellainen olisi selitetty työsuhteen alussa (joo tietty ymmärtää miksei halua selittää), jotta työporukka olisi osannut ottaa asian enemmän huomioon ja auttaa paremmin.
Itsellä tuli mieleen lääkitykset siitä, kun suvussamme on skitsofreenikko joka on todella lääkitty. On aina poissaoleva ja ei pysy keskusteluissa mukana ja tökkii normaalien asioiden teko.
Ap
Helppoja työtehtäviä joihin riittää viikon perehdytys.
Katselevat kotona telkkaria vapaa-ajan ja ihailevat soldiers of odineja ja tonyhalmetta.
Vierailija kirjoitti:
Helppoja työtehtäviä joihin riittää viikon perehdytys.
Katselevat kotona telkkaria vapaa-ajan ja ihailevat soldiers of odineja ja tonyhalmetta.
Tässä työssä riittää normaalisti päivän-parin perehdytys jos oikeen viimeisen päälle sen tekee, mutta tälle ei näyttänyt riittävän mikään.
Ap
Itse olen sairauden takia vähän samanlainen kuin ap:n työkaveri, mutta yritän peittää sen kaikin voimin. Minua auttaa hyvät keskustelutaidot. Voi kunpa tietäisit miten hirvittävän raskasta on yrittää olla normaali ja ymmärtää ohjeita yms.
Kärsin siitä, että olen niin vakavan ja alakuloisen oloinen ja kroonisesti väsynyt. Oikea persoonani pääsee esiin lähinnä vain kotona ja ystävien kanssa. Muualla, kuten töissä, persoonallisuuteni on aika sammunut, yritän vain selviytyä. Huumorintaju, älykkyys, keskustelutaito, verbaalisuus ys ilmenevät vain kotona ja läheisten kanssa. He tuntevat minusta aivan eri puolen kuin työkaverit. Näin kärjistettynä, mutta kuitenkin.
Nuo kahvinpuru jutut kuulostaa ihan oikeasti siltä, että hän on fiksumpi kuin luulet ja häntä ärsyttää se, että sinä pidät häntä tyhmänä. Jos joku sanoisi minulle, että kahvinkeitin laitetaan tuosta napista päälle, niin varmaan itsekkin sanoisin, että "jaa mistä"
Laiska hän voi olla, mutta sehän on eri asia kuin tyhmä...