Lue keskustelun säännöt.
Onko 3v ihan normaali jos ei koskaan leiki millään muilla leluilla kuin autoilla
05.07.2017 |
Ei siis ikinä, aina vain autot ja ollut näin koko 3v.
Itse olen vähän huolissani siskoni lapsesta, ei kiinnosta palapelit, kirjat, tai mitkään muut poikien lelut. Ei tuota lasta saa tekemään mitään muutakuin leikkimään niillä autoilla. Mielikuvitus rajoittuu mäkien tekemiseen ja törmäilyyn.
Pitäisikö ottaa autot välillä pois että leikkisi jollain muullakin?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkiminen olisi autojen asettelua riviin, olisi ehkä syytä huoleen. Mutta tuo törmäily on ihan normaalia. Voi olla, että lapsen mielessä autot juttelevat pitkiäkin keskusteluja törmäyksiin liittyen. Aina ei kolmivuotias poika jaksa tai osaa avata muille ajatuksiaan, varsinkaan jos on tottunut yksin leikkimiseen.
Itselläni on 6- ja 4-vuotiaat lapset. He ovat taas palanneet varhaisvuosien puisiin junaratoihin ja saattavat leikkiä niillä tuntikausia. Vetureita on varmaan 20, kaikilla on nimet ja persoonallisuudet, osa hyviksiä ja osa pahiksia. Eikä törmäyksiä voi välttää.
Eli pointtini: myös autoleikit ovat ihmissuhdeleikkejä.
Opetappas niille lapsille realistisia leikkejä. Maailmassa kun on suurin osa niitä, jotka on sieltä hyvisten ja pahisten välistä ja jos totta puhutaan, itse en ole koskaan tavannut oikeasti hyvää ihmistä. Ainoastaan lapset on viattomia.
Jos lapset kerran ovat ainoita viattomia, miksi minä menisin heidän viattomuutensa sotkemaan?
Opetat heille vääristynyttä maailmankuvaa. Aikuiset ei ole joko hyviä tai pahoja. Tuolla tavalla sä juurikin sotket heidän viattomuuttaan.
Eivät ne lapset aikuisilla leiki, vaan vetureilla!
Eih.. Nehän harjoittelee siinä aikuisuutta varten. Se on sun vastuullas varmistaa et ne pärjää elämässään kun lentävät pesästä. Sekin aika koittaa pian. Mietippä rehellisesti, tunnetko yhtään oikeasti hyvää ihmistä? Jos tunnet, sä et välttämättä tiedä hänestäkään ihan kaikkea. Ei tarvitse tietääkään, kunhan ymmärrät, että tuollaisia ihmisiä ei ole kun saduissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkiminen olisi autojen asettelua riviin, olisi ehkä syytä huoleen. Mutta tuo törmäily on ihan normaalia. Voi olla, että lapsen mielessä autot juttelevat pitkiäkin keskusteluja törmäyksiin liittyen. Aina ei kolmivuotias poika jaksa tai osaa avata muille ajatuksiaan, varsinkaan jos on tottunut yksin leikkimiseen.
Itselläni on 6- ja 4-vuotiaat lapset. He ovat taas palanneet varhaisvuosien puisiin junaratoihin ja saattavat leikkiä niillä tuntikausia. Vetureita on varmaan 20, kaikilla on nimet ja persoonallisuudet, osa hyviksiä ja osa pahiksia. Eikä törmäyksiä voi välttää.
Eli pointtini: myös autoleikit ovat ihmissuhdeleikkejä.
Opetappas niille lapsille realistisia leikkejä. Maailmassa kun on suurin osa niitä, jotka on sieltä hyvisten ja pahisten välistä ja jos totta puhutaan, itse en ole koskaan tavannut oikeasti hyvää ihmistä. Ainoastaan lapset on viattomia.
Jos lapset kerran ovat ainoita viattomia, miksi minä menisin heidän viattomuutensa sotkemaan?
Opetat heille vääristynyttä maailmankuvaa. Aikuiset ei ole joko hyviä tai pahoja. Tuolla tavalla sä juurikin sotket heidän viattomuuttaan.
Eivät ne lapset aikuisilla leiki, vaan vetureilla!
Eih.. Nehän harjoittelee siinä aikuisuutta varten. Se on sun vastuullas varmistaa et ne pärjää elämässään kun lentävät pesästä. Sekin aika koittaa pian. Mietippä rehellisesti, tunnetko yhtään oikeasti hyvää ihmistä? Jos tunnet, sä et välttämättä tiedä hänestäkään ihan kaikkea. Ei tarvitse tietääkään, kunhan ymmärrät, että tuollaisia ihmisiä ei ole kun saduissa.
Kyllä minä tunnen paljonkin oikeasti hyviä ihmisiä. Toki täydellinen ei ole kukaan, ei ihminen eikä veturi :)
Meidän poika kun oli 3v. niin käytönnössä leikki aina autoilla. Pikkuautoja suorastaan keräsi ja niitä järjesteli kaiket päivät onnellisena. Omalla rahalla osti kaupasta lisää :)
Dinosaurukset oli myös kova juttu...muoviset, robotit, kirjat, palapelit ja lakanat...pelkkää dinoa.
Pihalle otti mukaan aina pallon ja pari pikkuautoa.
Sitten seuraava hurahdus olikin legot...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkiminen olisi autojen asettelua riviin, olisi ehkä syytä huoleen. Mutta tuo törmäily on ihan normaalia. Voi olla, että lapsen mielessä autot juttelevat pitkiäkin keskusteluja törmäyksiin liittyen. Aina ei kolmivuotias poika jaksa tai osaa avata muille ajatuksiaan, varsinkaan jos on tottunut yksin leikkimiseen.
Itselläni on 6- ja 4-vuotiaat lapset. He ovat taas palanneet varhaisvuosien puisiin junaratoihin ja saattavat leikkiä niillä tuntikausia. Vetureita on varmaan 20, kaikilla on nimet ja persoonallisuudet, osa hyviksiä ja osa pahiksia. Eikä törmäyksiä voi välttää.
Eli pointtini: myös autoleikit ovat ihmissuhdeleikkejä.
Opetappas niille lapsille realistisia leikkejä. Maailmassa kun on suurin osa niitä, jotka on sieltä hyvisten ja pahisten välistä ja jos totta puhutaan, itse en ole koskaan tavannut oikeasti hyvää ihmistä. Ainoastaan lapset on viattomia.
Jos lapset kerran ovat ainoita viattomia, miksi minä menisin heidän viattomuutensa sotkemaan?
Opetat heille vääristynyttä maailmankuvaa. Aikuiset ei ole joko hyviä tai pahoja. Tuolla tavalla sä juurikin sotket heidän viattomuuttaan.
Eivät ne lapset aikuisilla leiki, vaan vetureilla!
Eih.. Nehän harjoittelee siinä aikuisuutta varten. Se on sun vastuullas varmistaa et ne pärjää elämässään kun lentävät pesästä. Sekin aika koittaa pian. Mietippä rehellisesti, tunnetko yhtään oikeasti hyvää ihmistä? Jos tunnet, sä et välttämättä tiedä hänestäkään ihan kaikkea. Ei tarvitse tietääkään, kunhan ymmärrät, että tuollaisia ihmisiä ei ole kun saduissa.
Kyllä minä tunnen paljonkin oikeasti hyviä ihmisiä. Toki täydellinen ei ole kukaan, ei ihminen eikä veturi :)
Luulet tuntevas. Ei sulle kaikkea kerrota. Sitten sekin, mikä on kenellekin hyvä ihminen. Joillekin se menee myös kasvokertoimen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkiminen olisi autojen asettelua riviin, olisi ehkä syytä huoleen. Mutta tuo törmäily on ihan normaalia. Voi olla, että lapsen mielessä autot juttelevat pitkiäkin keskusteluja törmäyksiin liittyen. Aina ei kolmivuotias poika jaksa tai osaa avata muille ajatuksiaan, varsinkaan jos on tottunut yksin leikkimiseen.
Itselläni on 6- ja 4-vuotiaat lapset. He ovat taas palanneet varhaisvuosien puisiin junaratoihin ja saattavat leikkiä niillä tuntikausia. Vetureita on varmaan 20, kaikilla on nimet ja persoonallisuudet, osa hyviksiä ja osa pahiksia. Eikä törmäyksiä voi välttää.
Eli pointtini: myös autoleikit ovat ihmissuhdeleikkejä.
Opetappas niille lapsille realistisia leikkejä. Maailmassa kun on suurin osa niitä, jotka on sieltä hyvisten ja pahisten välistä ja jos totta puhutaan, itse en ole koskaan tavannut oikeasti hyvää ihmistä. Ainoastaan lapset on viattomia.
Jos lapset kerran ovat ainoita viattomia, miksi minä menisin heidän viattomuutensa sotkemaan?
Opetat heille vääristynyttä maailmankuvaa. Aikuiset ei ole joko hyviä tai pahoja. Tuolla tavalla sä juurikin sotket heidän viattomuuttaan.
Eivät ne lapset aikuisilla leiki, vaan vetureilla!
Eih.. Nehän harjoittelee siinä aikuisuutta varten. Se on sun vastuullas varmistaa et ne pärjää elämässään kun lentävät pesästä. Sekin aika koittaa pian. Mietippä rehellisesti, tunnetko yhtään oikeasti hyvää ihmistä? Jos tunnet, sä et välttämättä tiedä hänestäkään ihan kaikkea. Ei tarvitse tietääkään, kunhan ymmärrät, että tuollaisia ihmisiä ei ole kun saduissa.
Kyllä minä tunnen paljonkin oikeasti hyviä ihmisiä. Toki täydellinen ei ole kukaan, ei ihminen eikä veturi :)
Luulet tuntevas. Ei sulle kaikkea kerrota. Sitten sekin, mikä on kenellekin hyvä ihminen. Joillekin se menee myös kasvokertoimen mukaan.
Voi toki aina myös olla niin, että sinun pahoiksi luulemasi ihmiset eivät olekaan niin pahoja. Mutta nyt on menty jo kovin kauas alkuperäisestä aiheesta, eikä tämä enää ole yleisesti kovinkaan kiinnostavaa. Hyvää kesää sinulle ja hyviä ihmisiä tiellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkiminen olisi autojen asettelua riviin, olisi ehkä syytä huoleen. Mutta tuo törmäily on ihan normaalia. Voi olla, että lapsen mielessä autot juttelevat pitkiäkin keskusteluja törmäyksiin liittyen. Aina ei kolmivuotias poika jaksa tai osaa avata muille ajatuksiaan, varsinkaan jos on tottunut yksin leikkimiseen.
Itselläni on 6- ja 4-vuotiaat lapset. He ovat taas palanneet varhaisvuosien puisiin junaratoihin ja saattavat leikkiä niillä tuntikausia. Vetureita on varmaan 20, kaikilla on nimet ja persoonallisuudet, osa hyviksiä ja osa pahiksia. Eikä törmäyksiä voi välttää.
Eli pointtini: myös autoleikit ovat ihmissuhdeleikkejä.
Opetappas niille lapsille realistisia leikkejä. Maailmassa kun on suurin osa niitä, jotka on sieltä hyvisten ja pahisten välistä ja jos totta puhutaan, itse en ole koskaan tavannut oikeasti hyvää ihmistä. Ainoastaan lapset on viattomia.
Jos lapset kerran ovat ainoita viattomia, miksi minä menisin heidän viattomuutensa sotkemaan?
Opetat heille vääristynyttä maailmankuvaa. Aikuiset ei ole joko hyviä tai pahoja. Tuolla tavalla sä juurikin sotket heidän viattomuuttaan.
Eivät ne lapset aikuisilla leiki, vaan vetureilla!
Eih.. Nehän harjoittelee siinä aikuisuutta varten. Se on sun vastuullas varmistaa et ne pärjää elämässään kun lentävät pesästä. Sekin aika koittaa pian. Mietippä rehellisesti, tunnetko yhtään oikeasti hyvää ihmistä? Jos tunnet, sä et välttämättä tiedä hänestäkään ihan kaikkea. Ei tarvitse tietääkään, kunhan ymmärrät, että tuollaisia ihmisiä ei ole kun saduissa.
Kyllä minä tunnen paljonkin oikeasti hyviä ihmisiä. Toki täydellinen ei ole kukaan, ei ihminen eikä veturi :)
Luulet tuntevas. Ei sulle kaikkea kerrota. Sitten sekin, mikä on kenellekin hyvä ihminen. Joillekin se menee myös kasvokertoimen mukaan.
Voi toki aina myös olla niin, että sinun pahoiksi luulemasi ihmiset eivät olekaan niin pahoja. Mutta nyt on menty jo kovin kauas alkuperäisestä aiheesta, eikä tämä enää ole yleisesti kovinkaan kiinnostavaa. Hyvää kesää sinulle ja hyviä ihmisiä tiellesi.
Olet aivan oikeassa. Kiitos ja samoin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkiminen olisi autojen asettelua riviin, olisi ehkä syytä huoleen. Mutta tuo törmäily on ihan normaalia. Voi olla, että lapsen mielessä autot juttelevat pitkiäkin keskusteluja törmäyksiin liittyen. Aina ei kolmivuotias poika jaksa tai osaa avata muille ajatuksiaan, varsinkaan jos on tottunut yksin leikkimiseen.
Itselläni on 6- ja 4-vuotiaat lapset. He ovat taas palanneet varhaisvuosien puisiin junaratoihin ja saattavat leikkiä niillä tuntikausia. Vetureita on varmaan 20, kaikilla on nimet ja persoonallisuudet, osa hyviksiä ja osa pahiksia. Eikä törmäyksiä voi välttää.
Eli pointtini: myös autoleikit ovat ihmissuhdeleikkejä.
Opetappas niille lapsille realistisia leikkejä. Maailmassa kun on suurin osa niitä, jotka on sieltä hyvisten ja pahisten välistä ja jos totta puhutaan, itse en ole koskaan tavannut oikeasti hyvää ihmistä. Ainoastaan lapset on viattomia.
Jos lapset kerran ovat ainoita viattomia, miksi minä menisin heidän viattomuutensa sotkemaan?
Opetat heille vääristynyttä maailmankuvaa. Aikuiset ei ole joko hyviä tai pahoja. Tuolla tavalla sä juurikin sotket heidän viattomuuttaan.
Eivät ne lapset aikuisilla leiki, vaan vetureilla!
Eih.. Nehän harjoittelee siinä aikuisuutta varten. Se on sun vastuullas varmistaa et ne pärjää elämässään kun lentävät pesästä. Sekin aika koittaa pian. Mietippä rehellisesti, tunnetko yhtään oikeasti hyvää ihmistä? Jos tunnet, sä et välttämättä tiedä hänestäkään ihan kaikkea. Ei tarvitse tietääkään, kunhan ymmärrät, että tuollaisia ihmisiä ei ole kun saduissa.
Kyllä minä tunnen paljonkin oikeasti hyviä ihmisiä. Toki täydellinen ei ole kukaan, ei ihminen eikä veturi :)
Luulet tuntevas. Ei sulle kaikkea kerrota. Sitten sekin, mikä on kenellekin hyvä ihminen. Joillekin se menee myös kasvokertoimen mukaan.
Voi toki aina myös olla niin, että sinun pahoiksi luulemasi ihmiset eivät olekaan niin pahoja. Mutta nyt on menty jo kovin kauas alkuperäisestä aiheesta, eikä tämä enää ole yleisesti kovinkaan kiinnostavaa. Hyvää kesää sinulle ja hyviä ihmisiä tiellesi.
Olet aivan oikeassa. Kiitos ja samoin :)
Kukas täällä nyt juttelee itsensä kanssa?
Ihan saman olen huomannut, 19. Autoleikeissä (kisat, onnettomuudet, rakennustyömaat jne) on suorastaan yhteiskunnallinen ulottuvuus verrattuna nukkeleikkeihin, jotka ovat meillä melkoisen mekaanista toistoa.