Minkälaista kohtelua olette saaneet perhesuunnittelussa miehen hakiessa sterilisaatiota?
https://yle.fi/uutiset/3-9702427?origin=rss
Tästä YLEn artikkelista tuli mieleeni kysyä muiden kokemuksia.
Meillä mies ei halua lapsia. Olemme molemmat pitkälle yli kolmekymppisiä. Kyllästyin seilaaviin hormonitasoihini, kiukutteluuni jne ja miehen kanssa sovittiin, että lapsettomaksi jäämisen ollessa hänen päätöksensä, hän myös menee sterilisaatioon. Ihan parisuhteen säilymisen kannalta on hyvä, että olen maailmassa pelkkine luontaisine hormoneini.
Minut käskettiin mukaan vastaanotolle, jossa jouduin niin nöyryyttävän käsittelyn kohteeksi, että olen vieläkin järkyttynyt!
Ensinnäkin minulta tivattiin mitä ehkäisyä käytän ja miksi en voi käyttää hormonaalista ehkäisyä, olenko käynyt kaikki vaihtoehdot läpi ja asenne oli muutenkin koko ajan sellainen, että koko ehkäisyasia olisi minun harteillani. Lääkäri tenttasi että miksi en käytä sitä, tätä ja olenko kokeillut tuota. Hän sanoi, että ei voi antaa lähetettä, vaan minun pitäisi laitattaa kuparikierukka ensin ja kokeilla muutamaa pillerimerkkiä ensin.
Yritin sanoa, että olemme yli 30-vuotiaita, joten pelkästään se kriteeri pitäisi lain mukaan riittää. Miehellä on minun suostumukseni (eikä hän sitä edes tarvitsisi) ja että mies tämän päätöksen on tehnyt, en minä. Eikä minun kehoani koskevissa päätöksissä (esimerkiksi mahdollinen abortti) ole hänellä mitään sanavaltaa muutenkaan, joten miksi ihmeessä se olisi toisin päin vain siksi, että olemme naimisissa?
Viimein lääkäri suostui lähetteeseen, mutta koko ajan senkin jälkeen puhe oli kuitenkin että mitä minä olen tehnyt ehkäisyn eteen. No, ensinnäkin vetänyt ylimääräisiä hormoneja ja kärsinyt oireista, jotka tekivät minusta ihan jotain muuta kuin olen..?
Lääkäri kuitenkin jatkoi vielä, pelotteli mieheni puolikuoliaaksi mahdollisilla komplikaatioilla sterilisaatiosta ja listasi oikeastaan kaikki mahdolliset mitä voisi tapahtua... ja sitten kysyi minulta, että miksi minua ei steriloitaisi.
No, edelleen, miehen päätös jäädä lapsettomaksi, minulle hankalampi ja vielä suuremmilla komplikaatioriskeillä ilman pienintä mahdollisuutta purkaa..?
Lopulta lääkäri kiristi laittamaan ehkäisyimplantaatin, eikä sen haitoista ja riskeistä kerrottu mitään, ei edes kysyttäessä. Hän vaan selitti kuinka se on hyvä, hormonitasot eivät vaihtele jne jne. No, nyt se #¤"#¤ kapseli hinkkaa koko ajan tuossa käsivarressa eikä nämä kiukuttelut tunnu kuin vähentyneen.
Onko muilla naisilla tullut samanlaista asennetta vastaan? Entäs löytyykö miehiä, jotka ovat joutuneet perheneuvolassa kiirastuleen?
Kommentit (42)
Laki tosiaan vaatii, että aviopuolisoa on informoitava ja yhdessä selvitettävä, kummalle sterilisaatio kannattaa tehdä. Outo pykälä, jolla on kai ollut tarkoitus edistää nimenomaan vasektomioita...
Niin, tarkennetaan vielä, että aloittaja, siis minä nöyryytyksen kokija, olen nainen, joka asiassa oli sivustakatsojan roolissa alusta lukien. Mieheni haki itselleen sterilisaatiota. Lääkäri nöyryytti MINUA ja yritti sälyttää ehkäisyn minun harteilleni huolimatta siitä, että pelkästään ikämme puolesta täytimme MOLEMMAT sterilisaation ikävaatimuksen. Näin pitkään asiaa miettineenä en keksi muuta syytä kuin nuoren ulkonäköni (menen helposti parikymppisestä tytöntirpukasta) ja sen, että mieskin näyttää nuoremmalta kuin on. Siitä huolimatta saamani kohtelu oli järkyttävää. Täytimme lain vaatimat kriteerit. Mieheni peloteltiin puolikuoliaaksi mahdollisilla sivuoireilla (=pallikipua pari päivää ja leikkauskohdan tulehdus, jotka on potentiaalinen missä tahansa ihoonkin kohdistuvassa operaatiossa), jotka ovat suorastaan häviävän mitättömät verrattuna siitä minkälaisen lisähelvetin olen nyt vähän yli puolessa vuodessa sen implantaatin kanssa kärsinyt! Minulle vaan kehuttiin implantaattia, jonka haittavaikutuksista olen voinut ruksittaa melkein jokaisen laatikon harvinaisista yleisiin. Verenpaineen nousu ja veritulppa enää puuttuu. Ihan uskomatonta, että on vielä tuon puoskarin linjaa puolustelevia ja että vielä vuonna 2017 ehkäisy on naisen harteilla, jopa naisten mielestä (lääkäri siis on nainen). Vielä uskomattomampaa siitä tekee sen, että jos mies on päätöksen tehnyt, hänet siitä koitetaan naista painostamalla vapauttaa. Onneksi olen naimisissa huomaavaisen ja ajattelevaisen miehen kanssa, joka ymmärtää sen, että onnellinen vaimo tarkoittaa onnellista elämää ja minä hormonihuuruttomana olen onnellinen.