Miksi viisikymppinen mies perustaa uuden perheen parikymppisen naisen kanssa?

Meillä sama tilanne. Ollaan oltu 40v naimisissa ja mies palvoo edelleen. Olen miestä vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmetyttää miten nämä keski-ikäiset patut on niin innokkaasti perustamassa eron jälkeen uutta perhettä ja puhuvat siitä miten olisi kiva saada oikein suurperhe jonkun 20 v pimun kanssa. Samaan aikaan entisen suhteen lapset, rakkaudella ex-rouvan kanssa tehdyt, eivät merkitse enää mitään, ihan kuin niitä ei olisi enää olemassakaan.... :) 

On se vaan niin hienoa pohtia itselle ihan ventovieraiden tuntemattomien ihmisten aviosuhteita ja heidän perheenperustamissuunnitelmiaan ja   perhe-elämäänsä.

Ihmettelysi kiinnostaa heitä varmaan ihan mahdottomasti...

Käyttäjä5770 kirjoitti:

Nuori nainen  joka valitsee vanhemman miehen pysyy tälle ikuisesti nuorena. Tämäkin palsta on täynnä valitusta siitä kuinka miehet vaihtavat nuorempiin. No, sille nuoremmalle johon vaihdetaan ei koskaan käy niin, vaan hänellä on aina nuorta vaimoaan palvova mies. Seitsemänkymppiselle miehelle viisikymppinenkin vaimo kun on nuori ja kaunis, samanikäiselle miehelle ei välttämättä ole. Totta kai miehen pitää pitää huolta itsestään. Nuori vaimo tekee miehestäkin nuorekkaan ja motivoi kummasti pitämään huolta itsestään.

Kaikille teille joiden mielestä suuri ikäero on tuomittavaa muistuttaisin, että presidentti Sauli Niinistö on 28 vuotta vanhempi kun puolisonsa Jenni Haukio. Tiettävästi pariskunta on hyvin onnellinen.

Jostain syystä nämä nuoremmat vaimot alkavat näyttää saman ikäisiltä kuin miehensä, vanhenemisprosessi nopeutuu naisilla tai mitä lie mutta nähty on että näin tapahtuu.

Tästä oli taannoun tutkimustietoa. Vanhemman miehen ottaneet naiset kuolivat muita aikaisemmin. Vaan onhan se uhrautuminen niin kaunista. Naiset vaan ovat hölmöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Ihan sairasta tekstiä ja pelkkää yläpeukkua. V*ittu te mamma palstalaiset ootte ihan mielenvikaisia. Jos joskus ilmenee että seurustelen av mamman kanssa niin kyllä menee heti poikki.

Isäni oli päälle 40v kun minut sai. Ihan hyvin on toiminut enkä koskaan kokenut että siitä mitään haittaa olisi. Vieläkin on elossa vaikka on yli 80v.

Vierailija kirjoitti:

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: mies perustaa uuden perheen koska on pakko. Mieluiten hän vaan naiskentelisi sitä uutta nuorta naista, mutta lisääntymisikäinen nainen vaatii lapsia ja se on se hinta jonka mies joutuu nuoresta piirakasta maksamaan.

Juuri tämä.Naiset eivät tajua että miesten on pakko tehdä lapsia jos haluavat seksiä,nainen ei halua lapsetonta suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ikääntymisen pakoa. Tuntee itsensä edelleen vetreäksi. Meillä mies ei vaihtanu nuorempaan vaan vielä 50 v ollessa pääsi isäksi 40 v vaimonsa kanssa. Yhdessä ollaan oltu nyt 25 vuotta.

Aloitte seurustelemaan kun sinä olit 15 ja mies 25? Hyi

Kaffepulla kirjoitti:

Kyllä mä ymmärrän hyvin, että parikymppinen nainen vie viisikymppistä miestä kuin pässiä narussa. Totta kai nuoruus ja kauneus on valtaa, jolla vanhan ukon saa helposti sekaisin.

Sitä mä taas en tajua, miksi kukaan parikymppinen parasta nuoruuttaan elävä nainen haluaisi laittaa itselleen pallon jalkaan kiljuvien pentujen ja viiskymppisen papan kanssa... ellei sitten kyseessä ole to-del-la rikas mies...

Sinä myisit itsesi rikkaalle miehelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Ihan sairasta tekstiä ja pelkkää yläpeukkua. V*ittu te mamma palstalaiset ootte ihan mielenvikaisia. Jos joskus ilmenee että seurustelen av mamman kanssa niin kyllä menee heti poikki.

Isäni oli päälle 40v kun minut sai. Ihan hyvin on toiminut enkä koskaan kokenut että siitä mitään haittaa olisi. Vieläkin on elossa vaikka on yli 80v.

Onhan täällä yritetty ihan nätisti ehdottaa, että eläisivät hekin (siis nuo innokkaimmat muiden ihmisten parisuhteiden  ikäerojen ruotijat ja arvostelijat ) ihan  vain sitä omaa elämäänsä siinä omassa parisuhteessaan (jos heillä semmoista on ) ja tyytyisivät vain sen järjestelyyn vaikka sitten parhaimmaksi katsomallaan tavalla, mutta että  jättäisivät ne muiden, heille siis ihan vieraiden ihmisten parisuhteet,eli siis muiden  ihmisten yksityisasiat rauhaan. 

Se ehdotus on saanut täällä pelkkiä alapeukkuja. 

Tuosta sen peukutusten suunnasta nimenomaan  on kyllä mahdollista tehdä jo jotain päätelmiä taas  tämänkin ketjun tarkoituksesta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Ihan sairasta tekstiä ja pelkkää yläpeukkua. V*ittu te mamma palstalaiset ootte ihan mielenvikaisia. Jos joskus ilmenee että seurustelen av mamman kanssa niin kyllä menee heti poikki.

Isäni oli päälle 40v kun minut sai. Ihan hyvin on toiminut enkä koskaan kokenut että siitä mitään haittaa olisi. Vieläkin on elossa vaikka on yli 80v.

Eipä paljoa puutu siitä että av-mammat alkavat vaatimaan munien leikkaamista irti jokaiselta yli 40-v miehiltä. Kun eihän ne muuta niillä tee kun siitä lapsia tiukkap 20-v tytsyille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: mies perustaa uuden perheen koska on pakko. Mieluiten hän vaan naiskentelisi sitä uutta nuorta naista, mutta lisääntymisikäinen nainen vaatii lapsia ja se on se hinta jonka mies joutuu nuoresta piirakasta maksamaan.

Juuri tämä.Naiset eivät tajua että miesten on pakko tehdä lapsia jos haluavat seksiä,nainen ei halua lapsetonta suhdetta.

Aijaa? Mä haluaisin nimenomaan lapsettoman suhteen, mutta en löydä sellaista omanikäistä (30-v) miestä, joka EI halua lapsia.

Varmaan se haluaa oman rakkaan, joka ei nuoruuttaan ole vielä kyynistynyt eläinkaupassa käymiseen ja hamsterinhoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Ihan sairasta tekstiä ja pelkkää yläpeukkua. V*ittu te mamma palstalaiset ootte ihan mielenvikaisia. Jos joskus ilmenee että seurustelen av mamman kanssa niin kyllä menee heti poikki.

Isäni oli päälle 40v kun minut sai. Ihan hyvin on toiminut enkä koskaan kokenut että siitä mitään haittaa olisi. Vieläkin on elossa vaikka on yli 80v.

Ai sinusta realismi on sairaus? Onnittelut toki pitkäikäisistä vanhemmista, mutta jos katsot miesten keskimääräistä elinikää, niin ei ne ikämiesten jälkeläiset keskimäärin kovin vanhaksi pääse kahdella edes suunnilleen terveellä vanhemmalla porskuttamaan. Kyllä vastuullinen vanhempi miettii sitäkin puolta asiasta. Itse en tosin neljää kymppiä pidä vielä niin pahana, sehän on vielä melko yleinen ikä, mutta 50+ ikäisenä on kyllä jo todella itsekästä hankkia jälkikasvua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Ihan sairasta tekstiä ja pelkkää yläpeukkua. V*ittu te mamma palstalaiset ootte ihan mielenvikaisia. Jos joskus ilmenee että seurustelen av mamman kanssa niin kyllä menee heti poikki.

Isäni oli päälle 40v kun minut sai. Ihan hyvin on toiminut enkä koskaan kokenut että siitä mitään haittaa olisi. Vieläkin on elossa vaikka on yli 80v.

Ai sinusta realismi on sairaus? Onnittelut toki pitkäikäisistä vanhemmista, mutta jos katsot miesten keskimääräistä elinikää, niin ei ne ikämiesten jälkeläiset keskimäärin kovin vanhaksi pääse kahdella edes suunnilleen terveellä vanhemmalla porskuttamaan. Kyllä vastuullinen vanhempi miettii sitäkin puolta asiasta. Itse en tosin neljää kymppiä pidä vielä niin pahana, sehän on vielä melko yleinen ikä, mutta 50+ ikäisenä on kyllä jo todella itsekästä hankkia jälkikasvua.

Ainoa miten voit vaikuttaa asiaan on olla lisääntymättä. Muiden puolesta et voi päättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Ihan sairasta tekstiä ja pelkkää yläpeukkua. V*ittu te mamma palstalaiset ootte ihan mielenvikaisia. Jos joskus ilmenee että seurustelen av mamman kanssa niin kyllä menee heti poikki.

Isäni oli päälle 40v kun minut sai. Ihan hyvin on toiminut enkä koskaan kokenut että siitä mitään haittaa olisi. Vieläkin on elossa vaikka on yli 80v.

Ai sinusta realismi on sairaus? Onnittelut toki pitkäikäisistä vanhemmista, mutta jos katsot miesten keskimääräistä elinikää, niin ei ne ikämiesten jälkeläiset keskimäärin kovin vanhaksi pääse kahdella edes suunnilleen terveellä vanhemmalla porskuttamaan. Kyllä vastuullinen vanhempi miettii sitäkin puolta asiasta. Itse en tosin neljää kymppiä pidä vielä niin pahana, sehän on vielä melko yleinen ikä, mutta 50+ ikäisenä on kyllä jo todella itsekästä hankkia jälkikasvua.

No onhan se jaloa ja hienoa ja esimerkillistä kun noita sinunkaltaisiasi epäitsekkäitä ihmisiäkin maailmassa sentään on. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sinulle siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on parikin tapausta. Ekan lapsisatsin ollessa pieniä isä paahtoi töissä, oli työmatkoilla, ei ehtinyt keskittyä lapsiin. Viisikymppisenä on saavutettu työelämässä paljon, tokan katraan kanssa on aikaa rampata lasten harrastuksissa ja istua kentän laidalla. Isompien lasten kannalta sääli, ettei isä ehtinyt olla heidän kanssaan ja sitten saavat seurata, miten isä panostaa tokaan perheeseensä täysillä.

Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus.

Eikä siinä auta mikään nuorekkuus, raittius, liikunta, normaali paino jne. Mulla on kaksi omaa veljeä saanut sydärin jo melko nuorena, toinen 45-v ja toinen 54-v ja sen jälkeen kumpikin on saanut jo toisen ja lisäksi on toiselle tehty pallolaajennus. Ja noita em. vaivoja löytyy roppakaupalla molemmilta. Kumpikaan ei ole koskaan tupakoinut, alkon käyttö hyvin vähäistä, normaalipainoisia, syövät terveellisesti ja ikänsä harrastaneet liikuntaa. Eli ulkonäkö, paino, elämäntavat tai mikään mukaan ei ole minkäänlainen tae terveydestä. 

Moni hoikka rääkkää itsensä hengiltä liialla liikunnalla tai syömällä liian vähän ja epäterveellisesti. Ei kuunnella omaa kroppaa. Siihen kaveriksi vielä tupakointi ja sukurasite...

Eikös sitä ole tutkittukin, että pienen ylipainon hankkineet ovat usein terveimpiä...?

Viidenkympin jälkeen riski kasvaimiinkin lisääntyy. Niin se on. Vaan väliäkö tolla. Nuorelle akallehan nuo jää.

Vierailija kirjoitti:

Viidenkympin jälkeen riski kasvaimiinkin lisääntyy. Niin se on. Vaan väliäkö tolla. Nuorelle akallehan nuo jää.

Eli mitä nyt  tuolla oikein  halusit sanoa ?

Senkö,että alle 50-vuotiaiden  riski saada joku perinnöllinen syöpä,tai saada se jostain altistumisesta on käytännöllisesti katsoen aivan olematon ?

  Vai sitäkö,että maassamme ei ole minkäänlaista sairaalaverkostoa ja sairastuneet jäävät  Suomessa aina  vain omaistensa huolenpidon varaan (tai armoille) kotiin johonkin vakavaan (lääkäriä ja sairaalahoitoa vaativaan)tautiin sairastuttuaan  ?

"Ja sitten iskee infarkti, verenpaine nousee, tulee 2-tyypin diabetes, eturauhasvaivat, munuiaiskivet, lonkkaleikkaukset ja rollaattori. Ikävä tosiasia, että hyvin usein ne toisenkin liiton lapset saavat isän aikaa ja huomiota liian vähän. Ja äidinkin ajasta isän hoitaminen haukkaa ison palan. Ei toki aina mene näin, mutta useimmiten kuitenkin. Lähipiirissä on ollut parin viime vuoden aikana tällainen tilanne n. 2/3 osalla miehistä, siis sairauksien suhteen, luojan kiitos monella on jo 50+ iässä aikuiset tai ainakin aikuistuvat lapset. Miehen ei missään tapauksessa pitäisi lisääntyä enää juurikaan päälle nelikymppisenä. Karu totuus."

Jeps, evätkä nuo ole edes pahimmat. Isäni oli 60 v. kun minä synnyin, ja dementoitui vähitellen siitä kun olin ehkä 25 v. Ei ollut äkkidementoituminen, vaan sellainen salakavala. Sitä piti sitten kestää vihaisten, ilkeiden ja kateellisten ykköskatraan isosiskojen lisäksi. Vanhimmalla siskollani oli ollut välit poikki isän kanssa, kunnes äitini kuoli, ja lähti sitten isän luokse "järjestelemään asioita" (minähän en hänen mielestä osannut, toisaalta olin ihan iloinen siitä, että hänkin ottaisi jotain vastuuta isän hoidosta). Soitteli minulle sitten isän asunnosta, ja kertoi hysteerisenä, että "Hänhän on kuin lapsi", ja "Minä jouduin laittamaan hänen pissiset kalsarit pesukoneeseen". Niinpä, isä oli dementoitunut.

Ainahan se on ollut, että vähän vanhemmalla on eri elintaso kuin nuorella ja johonkin naiseen se vetoaa. Saattaa tulla köyhästä perheestä ja yhtäkkiä on mies joka ostelee sulle materiaa.

Biologinen fakta on, että nuorta etoo vanha mies. Joitain vuosia menee, mutta viimeiståän kun toinen hissuttaa päivät kalsareissaan himassa eläkkeellä ja nainen näkee timmejä ikäisiään miehiä, niin voi kertyä vitutus. Mutta sitä se nainen ei näytä.