Lue keskustelun säännöt.
Mitä on tieteellinen kirjoittaminen jota ei opeteta amiksessa?
30.06.2017 |
Tein lähihoitajaopinnoissa 30-sivuisen päättötyön, eikö se ole tieteellistä kirjoittamista lähteineen ym? Sittemmin kävin myös iltalukion eikä ne puheen pitämiset tai runoanalyysit kyllä mitenkään edistäneet tutkimuskirjoittamisen taitoani.
Kommentit (62)
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan kaikentyyppistä kirjoittamista. Esseet, aineet, tarinat, esitelmät, tutkielmat... pointtina, että oppii kirjoittamaan ja käyttämään kieltä monipuolisesti. Se on sitä valmentamista niihin yliopisto-opintoihin. Jos vertaa peruslukiolaisen vs perustamisen esseevastausta, kyllä se lukiolainen yleensä aika paljon paremmin kirjoittaa.
Lukiossakaan nyt kyllä varsinaisesti mitään tutkimuksia tehdä, ap...
En tiedä, millaisia lähihoitajatutkinnon lopputyöt ovat. En siksi osaa vertailla. Mutta mitäpä, jos itse katsoisit vertailun vuoksi, millaisia pro gradut ovat.
Ainakin itse muistan, että lukiossa ei vielä vaadittu samalla lailla tiukkaa lähdeanalyysia, ei yhtä paljon lähteitä eikä yhtä pilkuntarkkaa lähteytämistä.
Samoin tutkielmien rakenne oli vähemmän sidottua.
Pro gradut ovat 80-100 -sivuisia, ja niiden on jo luotava jotain uutta, ei voi siis tehdä täsmälleen samasta aiheesta ja samalla näkökulmalla kuin jo 30 aiempaa... teoriaosuuden on oltava tieteelliset kriteerit täyttävää ja empiirisen osuuden on täytettävä myös tieteelliset kriteerit.
Katso täältä arviointikriteereistä, antaa osviittaa.
http://www.uta.fi/hes/tiedostot/luonnos_progradu-3%20(1).pdf
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan kaikentyyppistä kirjoittamista. Esseet, aineet, tarinat, esitelmät, tutkielmat... pointtina, että oppii kirjoittamaan ja käyttämään kieltä monipuolisesti. Se on sitä valmentamista niihin yliopisto-opintoihin. Jos vertaa peruslukiolaisen vs perustamisen esseevastausta, kyllä se lukiolainen yleensä aika paljon paremmin kirjoittaa.
Perustamisen = perusamiksen. Kiitos autocorrect.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Ensinnäkään en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan lähihoitajaksi eikä työni ollut mikään näyte vaan pohdinta siitä miten ehkäistä erästä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää tapahtumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon hienoja sivistyssanoja jotka tarkoittaa samaa kuin tavalliset sanat.
Miksi annoksessa pitäisi opettaa tieteellistä kirjoittamista? Eihän se ole lainkaan tarkoituksenmukaista koska sieltä ei valmistu tutkijoita vaan käytännön työ tekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukiossakaan nyt kyllä varsinaisesti mitään tutkimuksia tehdä, ap...
En tiedä, millaisia lähihoitajatutkinnon lopputyöt ovat. En siksi osaa vertailla. Mutta mitäpä, jos itse katsoisit vertailun vuoksi, millaisia pro gradut ovat.
Ainakin itse muistan, että lukiossa ei vielä vaadittu samalla lailla tiukkaa lähdeanalyysia, ei yhtä paljon lähteitä eikä yhtä pilkuntarkkaa lähteytämistä.
Samoin tutkielmien rakenne oli vähemmän sidottua.
Pro gradut ovat 80-100 -sivuisia, ja niiden on jo luotava jotain uutta, ei voi siis tehdä täsmälleen samasta aiheesta ja samalla näkökulmalla kuin jo 30 aiempaa... teoriaosuuden on oltava tieteelliset kriteerit täyttävää ja empiirisen osuuden on täytettävä myös tieteelliset kriteerit.
Katso täältä arviointikriteereistä, antaa osviittaa.
http://www.uta.fi/hes/tiedostot/luonnos_progradu-3%20(1).pdf
Tiedän kyllä mikä gradu on mutta miten jopa repaleiset lukio-opinnot runoanalyyseineen valmentavat sen kirjoittamiseen paremmin kuin amiksen monikymmensivuinen päättötyö? Lukiossa ei tehty yhtään useampisivuisempaa tutkimusta. En verrannut gradua ja päättötyötäni keskenään, pohdiskelin lähinnä aiemmasta keskustelusta bongaamani väitettä ettei amis valmenna tieteelliseen kirjoittamiseen. Lukioko sitten valmentaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Ensinnäkään en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan lähihoitajaksi eikä työni ollut mikään näyte vaan pohdinta siitä miten ehkäistä erästä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää tapahtumaa.
Tieteellisessä kirjoittamisessa sen pohdinnan pitää perustua johonkin tutkimukseen, aineistoon. Aineisto pitää olla analysoitu ja raportoitu niin yksiselitteisesti, että joku voisi periaatteessa toistaa saman kokeen ja saada samat lopputulokset. Yleensä tutkimus linkitetään johonkin jo olemassa olevaan tietoon (lähdeviittaukset) ja se joko tukee niitä tai haastaa niiden väittämät. Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja, eli niiden väittämät on tarkastanut joku muukin tieteenharjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossakaan nyt kyllä varsinaisesti mitään tutkimuksia tehdä, ap...
En tiedä, millaisia lähihoitajatutkinnon lopputyöt ovat. En siksi osaa vertailla. Mutta mitäpä, jos itse katsoisit vertailun vuoksi, millaisia pro gradut ovat.
Ainakin itse muistan, että lukiossa ei vielä vaadittu samalla lailla tiukkaa lähdeanalyysia, ei yhtä paljon lähteitä eikä yhtä pilkuntarkkaa lähteytämistä.
Samoin tutkielmien rakenne oli vähemmän sidottua.
Pro gradut ovat 80-100 -sivuisia, ja niiden on jo luotava jotain uutta, ei voi siis tehdä täsmälleen samasta aiheesta ja samalla näkökulmalla kuin jo 30 aiempaa... teoriaosuuden on oltava tieteelliset kriteerit täyttävää ja empiirisen osuuden on täytettävä myös tieteelliset kriteerit.
Katso täältä arviointikriteereistä, antaa osviittaa.
http://www.uta.fi/hes/tiedostot/luonnos_progradu-3%20(1).pdf
Tiedän kyllä mikä gradu on mutta miten jopa repaleiset lukio-opinnot runoanalyyseineen valmentavat sen kirjoittamiseen paremmin kuin amiksen monikymmensivuinen päättötyö? Lukiossa ei tehty yhtään useampisivuisempaa tutkimusta. En verrannut gradua ja päättötyötäni keskenään, pohdiskelin lähinnä aiemmasta keskustelusta bongaamani väitettä ettei amis valmenna tieteelliseen kirjoittamiseen. Lukioko sitten valmentaa?
Lukiolaiset kirjoittavat opintojensa aikana satoja esseevastauksia, esimerkiksi. Oppivat lukemaan, analysoimaan ja tiivistämään tekstiä. Ihan tällaista perustyötä, joka ainakin omasta amiksestani puuttui täysin (merkonomi, myöhemmin kävin lukion).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossakaan nyt kyllä varsinaisesti mitään tutkimuksia tehdä, ap...
En tiedä, millaisia lähihoitajatutkinnon lopputyöt ovat. En siksi osaa vertailla. Mutta mitäpä, jos itse katsoisit vertailun vuoksi, millaisia pro gradut ovat.
Ainakin itse muistan, että lukiossa ei vielä vaadittu samalla lailla tiukkaa lähdeanalyysia, ei yhtä paljon lähteitä eikä yhtä pilkuntarkkaa lähteytämistä.
Samoin tutkielmien rakenne oli vähemmän sidottua.
Pro gradut ovat 80-100 -sivuisia, ja niiden on jo luotava jotain uutta, ei voi siis tehdä täsmälleen samasta aiheesta ja samalla näkökulmalla kuin jo 30 aiempaa... teoriaosuuden on oltava tieteelliset kriteerit täyttävää ja empiirisen osuuden on täytettävä myös tieteelliset kriteerit.
Katso täältä arviointikriteereistä, antaa osviittaa.
http://www.uta.fi/hes/tiedostot/luonnos_progradu-3%20(1).pdf
Tiedän kyllä mikä gradu on mutta miten jopa repaleiset lukio-opinnot runoanalyyseineen valmentavat sen kirjoittamiseen paremmin kuin amiksen monikymmensivuinen päättötyö? Lukiossa ei tehty yhtään useampisivuisempaa tutkimusta. En verrannut gradua ja päättötyötäni keskenään, pohdiskelin lähinnä aiemmasta keskustelusta bongaamani väitettä ettei amis valmenna tieteelliseen kirjoittamiseen. Lukioko sitten valmentaa?
Kyllä meidän lukiossa ainakin tehtiin mm. fyssassa/kemiassa ja jollain äikän kurssillakin tutkielmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Ensinnäkään en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan lähihoitajaksi eikä työni ollut mikään näyte vaan pohdinta siitä miten ehkäistä erästä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää tapahtumaa.
No ei kuulosta tieteelliseltä tekstiltä tuon perusteella. Mutta miksi pitäisikään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Ensinnäkään en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan lähihoitajaksi eikä työni ollut mikään näyte vaan pohdinta siitä miten ehkäistä erästä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää tapahtumaa.
Tieteellisessä kirjoittamisessa sen pohdinnan pitää perustua johonkin tutkimukseen, aineistoon. Aineisto pitää olla analysoitu ja raportoitu niin yksiselitteisesti, että joku voisi periaatteessa toistaa saman kokeen ja saada samat lopputulokset. Yleensä tutkimus linkitetään johonkin jo olemassa olevaan tietoon (lähdeviittaukset) ja se joko tukee niitä tai haastaa niiden väittämät. Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja, eli niiden väittämät on tarkastanut joku muukin tieteenharjoittaja.
Juuri näin kirjoitin päättötyönikin ja minulla oli opponentti. Samanlaisia lähdeaineistoihin nojautuvia pohdintoja muillakin oli. Oletko itse lukenut yhtään amiksen päättötyötä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossakaan nyt kyllä varsinaisesti mitään tutkimuksia tehdä, ap...
En tiedä, millaisia lähihoitajatutkinnon lopputyöt ovat. En siksi osaa vertailla. Mutta mitäpä, jos itse katsoisit vertailun vuoksi, millaisia pro gradut ovat.
Ainakin itse muistan, että lukiossa ei vielä vaadittu samalla lailla tiukkaa lähdeanalyysia, ei yhtä paljon lähteitä eikä yhtä pilkuntarkkaa lähteytämistä.
Samoin tutkielmien rakenne oli vähemmän sidottua.
Pro gradut ovat 80-100 -sivuisia, ja niiden on jo luotava jotain uutta, ei voi siis tehdä täsmälleen samasta aiheesta ja samalla näkökulmalla kuin jo 30 aiempaa... teoriaosuuden on oltava tieteelliset kriteerit täyttävää ja empiirisen osuuden on täytettävä myös tieteelliset kriteerit.
Katso täältä arviointikriteereistä, antaa osviittaa.
http://www.uta.fi/hes/tiedostot/luonnos_progradu-3%20(1).pdf
Tiedän kyllä mikä gradu on mutta miten jopa repaleiset lukio-opinnot runoanalyyseineen valmentavat sen kirjoittamiseen paremmin kuin amiksen monikymmensivuinen päättötyö? Lukiossa ei tehty yhtään useampisivuisempaa tutkimusta. En verrannut gradua ja päättötyötäni keskenään, pohdiskelin lähinnä aiemmasta keskustelusta bongaamani väitettä ettei amis valmenna tieteelliseen kirjoittamiseen. Lukioko sitten valmentaa?
Lukiolaiset kirjoittavat opintojensa aikana satoja esseevastauksia, esimerkiksi. Oppivat lukemaan, analysoimaan ja tiivistämään tekstiä. Ihan tällaista perustyötä, joka ainakin omasta amiksestani puuttui täysin (merkonomi, myöhemmin kävin lukion).
Meillä taas oli paljonkin esseitä lähihoitajakoulussa, varsinkin sosiaalitieteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Ensinnäkään en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan lähihoitajaksi eikä työni ollut mikään näyte vaan pohdinta siitä miten ehkäistä erästä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää tapahtumaa.
Tieteellisessä kirjoittamisessa sen pohdinnan pitää perustua johonkin tutkimukseen, aineistoon. Aineisto pitää olla analysoitu ja raportoitu niin yksiselitteisesti, että joku voisi periaatteessa toistaa saman kokeen ja saada samat lopputulokset. Yleensä tutkimus linkitetään johonkin jo olemassa olevaan tietoon (lähdeviittaukset) ja se joko tukee niitä tai haastaa niiden väittämät. Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja, eli niiden väittämät on tarkastanut joku muukin tieteenharjoittaja.
Juuri näin kirjoitin päättötyönikin ja minulla oli opponentti. Samanlaisia lähdeaineistoihin nojautuvia pohdintoja muillakin oli. Oletko itse lukenut yhtään amiksen päättötyötä?
Kirjoittaja lienee niitä, joiden mielestä amiksen opinnäytetyö copy-pastetaan Wikipediasta.
Vierailija kirjoitti:
Tein lähihoitajaopinnoissa 30-sivuisen päättötyön, eikö se ole tieteellistä kirjoittamista lähteineen ym? Sittemmin kävin myös iltalukion eikä ne puheen pitämiset tai runoanalyysit kyllä mitenkään edistäneet tutkimuskirjoittamisen taitoani.
Tiukkaa tieteellisen kirjoittamisen kriteeristöä on vaikea antaa. Voit kuitenkin kysy itseltäsi, tuottiko päättötyösi uutta tieteellistä tietoa, jota raportoit vertaisarvioidussa julkaisusarjassa tai kirjassa kansainväliselle tiedeyhteisölle? Jokainen "ei" vähentää tekstin tasoa tieteellisenä kirjoittamisena.
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein lähihoitajaopinnoissa 30-sivuisen päättötyön, eikö se ole tieteellistä kirjoittamista lähteineen ym? Sittemmin kävin myös iltalukion eikä ne puheen pitämiset tai runoanalyysit kyllä mitenkään edistäneet tutkimuskirjoittamisen taitoani.
Tiukkaa tieteellisen kirjoittamisen kriteeristöä on vaikea antaa. Voit kuitenkin kysy itseltäsi, tuottiko päättötyösi uutta tieteellistä tietoa, jota raportoit vertaisarvioidussa julkaisusarjassa tai kirjassa kansainväliselle tiedeyhteisölle? Jokainen "ei" vähentää tekstin tasoa tieteellisenä kirjoittamisena.
Ja kuinkahan moni lukiolainen tuottaa kirjoittaessaan uutta tieteellistä tietoa, jonka he raportoivat vertaisarvioidussa julkaisusarjassa tai kirjassa kansainväliselle tiedeyhteisölle? Jokainen "ei" vähentää tekstin tasoa tieteellisenä kirjoittamisena.
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein lähihoitajaopinnoissa 30-sivuisen päättötyön, eikö se ole tieteellistä kirjoittamista lähteineen ym? Sittemmin kävin myös iltalukion eikä ne puheen pitämiset tai runoanalyysit kyllä mitenkään edistäneet tutkimuskirjoittamisen taitoani.
Tiukkaa tieteellisen kirjoittamisen kriteeristöä on vaikea antaa. Voit kuitenkin kysy itseltäsi, tuottiko päättötyösi uutta tieteellistä tietoa, jota raportoit vertaisarvioidussa julkaisusarjassa tai kirjassa kansainväliselle tiedeyhteisölle? Jokainen "ei" vähentää tekstin tasoa tieteellisenä kirjoittamisena.
Moniko lukioessee tuottaa tällaista tietoa? Keskustelun aiheena oli amiksen vs. lukion kirjoitelmat ja niiden tieteellisyys, älä sotke korkeakouluopintoja tähän. Päättötyöni toi uutta tieteellistä tietoa mutta ei noita lähihoitajien päättötöitä millekään kansainvälisille tiedeyhteisöille esitellä sen kummemmin kuin lukionkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitjajan päättötyö ei ole tiedettä, se on sairaanhoitajaopintojen päättötyö, tavallaan näyte, johon on kasattu valmista tietoa muutamasta lähteestä. (Tiede olisi oman uuden, tieteellisesti perustellun tiedon tuottamista.) Siksi sairaanhoitajaopintojen päättötyön kirjoittaminenkaan ei ole tieteellistä kirjoittamista. Toisin sanoen, et vi kirjoittaa tiedettä, jollet ensin tee tiedettä =tutkimusta.
Todettakoon nyt sitten, ettei se gradu/dippatyökään monilla kovin kummoista tiedettä ole, mitta siihen suuntaan kuitenkin pyritään.
Ensinnäkään en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan lähihoitajaksi eikä työni ollut mikään näyte vaan pohdinta siitä miten ehkäistä erästä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää tapahtumaa.
Tieteellisessä kirjoittamisessa sen pohdinnan pitää perustua johonkin tutkimukseen, aineistoon. Aineisto pitää olla analysoitu ja raportoitu niin yksiselitteisesti, että joku voisi periaatteessa toistaa saman kokeen ja saada samat lopputulokset. Yleensä tutkimus linkitetään johonkin jo olemassa olevaan tietoon (lähdeviittaukset) ja se joko tukee niitä tai haastaa niiden väittämät. Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja, eli niiden väittämät on tarkastanut joku muukin tieteenharjoittaja.
Juuri näin kirjoitin päättötyönikin ja minulla oli opponentti. Samanlaisia lähdeaineistoihin nojautuvia pohdintoja muillakin oli. Oletko itse lukenut yhtään amiksen päättötyötä?
Ei kukaan väheksy sinun päättötyötäsi nyt. Ero vaan yleensä lukion ja amiksen välillä on, että lukiossa kirjoitetaan todella paljon enemmän. Se on se ideakin, lukio on teoreettisempi. Ja siksi se antaa paremman pohjan tieteelliselle kirjoittamiselle. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla.
Kommentoikaa, kiitos! Miinustelut eivät kerro mitään.