Miksi moni unohtaa, että amiksenkin jälkeen voi jatkaa korkeakouluun?

On vain syytä muistaa, mikä monelta amikselta ja opoiltakin unohtuu, että amiksen jälkeen voi pyrkiä korkeakouluihin ja yliopistoon. Yleensä pääsykokeet ratkaisevat, ainakin toistaiseksi.

Tunnen naisen, joka on päässyt amispohjalta yliopistoon ja väittelee pian. Hän onkin sitten ainoa tuntemani tällainen tapaus.

Monet käyvät kuitenkin välissä iltalukion, ainakin jos tarvitsee matikkaa ja fysiikkaa.

Varmaan siksi, koska suurin osa jättää opiskelut siihen amikseen.

Käytännössä pääsee vain AMK:hon. Yliopistoonkin on teoriassa mahdollista päästä ilman lukiopohjaa, mutta käytännössä totuus on kyllä jotain ihan muuta. Aina on tietysti muutama poikkeus, jotka vahvistavat säännön.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, koska suurin osa jättää opiskelut siihen amikseen.

Sillä ei ole mitään merkitystä, koska väylä on silti olemassa.

Koska amis ei valmenna korkeakouluun, toisin kuin lukio. Ei opetella tieteellisen kirjoittamisen peruspilareita, esimerkiksi. Lukeminen on hyvin vähäistä. Jo pääsykoe palauttaa kyllä amikset aika lailla maan pinnalle.

Tottakai jonkin verran amiksestakin korkeakouluihin mennään ja päästään, mutta on se pirun paljon vaikeampaa ja käytännössä monet lukion asiat joutuu itsekseen opettelemaan.

Ammattikorkeakoulu ei sitten ole mitenkään korkeakouluun/yliopistoon rinnastettava laitos käytännössä.

Tiedän kyllä miten koulutusasteet menevät, turha alkaa viisastella tästä.

Näinhän se on. Ihmiset on sitä paitsi aika eri lähtökohdissa muutoinkin koulutuksen suhteen. Pikkukaupungissa, jossa itsekin vartuin, oli yleisesti asenne ettei sinusta mitään koskaan tule eikä sinusta oikein mihinkään ole, joten hakeudu sinne amiksen autopuolelle ja tyydy kohtaloosi. Mitä nopeammin tämän hyväksyt, sitä helpompi sinun on tyytyä 1700e bruttopalkkaasi ja tylsään liukuhihnatyöhön.

Moniko helsinkiläislapsi tai jonkun muun yliopistokaupungin lapsi kasvaa samanlaisessa näköalattomassa ilmapiirissä?

Korkeakoulutetut eivät ole mitään yli-ihmisiä, varmasti joku pieni vähemmistö sellaisiakin on tietyillä aloilla, mutta suurin osa on ihan keskivertoihmisiä, keskivertokykyineen, joilla nyt sattui olemaan koulutusta tukeva ympäristö ja vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Koska amis ei valmenna korkeakouluun, toisin kuin lukio. Ei opetella tieteellisen kirjoittamisen peruspilareita, esimerkiksi. Lukeminen on hyvin vähäistä. Jo pääsykoe palauttaa kyllä amikset aika lailla maan pinnalle.

Tottakai jonkin verran amiksestakin korkeakouluihin mennään ja päästään, mutta on se pirun paljon vaikeampaa ja käytännössä monet lukion asiat joutuu itsekseen opettelemaan.

No mitä sitten? Aikuinen kertaa lukion tärkeät asiat vuodessa, jos motivaatio on kohdillaan. On sielläkin turhaa huttua niin paljon.

Vaikka nuoriso onkin varustettu paremmalla oppimiskyvyllä, pitää muistaa että siellä myös ehditään juhlia joka viikonloppu, pariutua ja huolehtia päivittäin sosiaalisista suhteista ja silti opinnot sujuvat.

Lukio Suomessa ei todellakaan ole keskivertoisesti kovinkaan haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä pääsee vain AMK:hon. Yliopistoonkin on teoriassa mahdollista päästä ilman lukiopohjaa, mutta käytännössä totuus on kyllä jotain ihan muuta. Aina on tietysti muutama poikkeus, jotka vahvistavat säännön.

amiksestayliopistoon.blogspot.com

Niinpä, samaa olen minäkin ihmetellyt. Tiedän montakin fiksua amista, jotka ovat olleet alastaan aidosti kiinnostuneita, jatkaneet sen opiskelua AMK:ssa ja pärjänneet hyvin. Amiksella voi olla jopa suurempi todennäköisyys pärjätä AMK:ssa kuin lukiolaisella, koska hän on suuremmalla todennäköisyydellä todella kiinnostunut alasta ja haluaa kehittyä. Lukiolaisella AMK ei välttämättä ole ensisijainen hakutoive, joten motivaatio voi olla pienempi.

Jälleen kerran osa keskustelee aidasta ja osa aidanseipäistä. Toisen asteen opinnoista voi jatkaa korkeakouluun, joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Alaikäisenä tehty opiskelupaikan valinta ei siis sulje opiskelujen jatkamista pois. Luulisi olevan selvää? Ehei, vaan aletaan jankata jotain tyhjänpäiväisyyksiä siitä, kuinka harva tätä väylää käyttää, kuinka amiksessa ei opeteta sitä ja tätä mitä lukiossa opetetaan, kuinka amis nyt ei vaan pärjää yliopistossa jos sine sattuu pääsemään jne.

Monet hakevat korkeakouluun 25-30-vuotiaina tai ylikin, eikö silloin lukion käynyt ole ihan samalla viivalla yliopistoon hakiessa kuin amiksen käynytkin? Toki lähtöpisteitä saattaa saada yo-todistuksesta, mutta eiköhän lukion opit ole noiden vuosien aikana unohtunut ja ne kurssit on käytävä uudelleen ja opinnoissa muisteltava taas miten se tieteellisen tekstin kirjoittaminen menikään.

Yhä useammalla alalla yliopiston pääsykokeissa painotetaan huomattavasti enemmän lukiopapereita. Esim. kauppakorkeakouluun suurin osa pääsi enne pelkällä pääsykokeella, jonka sisältö ei liittynyt millään tapaa lukion oppimäärään. Alkukeväällä julkaistun suunnitelman mukaan tilanne on ensi vuonna hyvin erilainen: 60% hakijoista otetaan sisään vain ja ainoastaan yo-tutkinnon perusteella, ja loput 40% tekevät pääsykokeen, joka pohjautuu suoraan kolmeen lukion kurssiin. Yo-tutkinnolla sisään päässeiden osuutta kaavaillaan nousevaksi jopa 80:een prosenttiin.

Kauppis nyt vaan esimerkkinä, koska siitä nyt sattuu olemaan itsellä tietoa. Tiedän kuitenkin, että monella muulla alalla ollaan menossa samaan suuntaan. Edelleenkään ei ole siis täysi mahdottomuus päästä yliopistoon amispohjalla mutta onhan sen todennäköisyys oikeasti, järjellä ajateltuna, melko paljon matalammalla kuin lukiosta tulevan.