Mies ei auta rahallisesti lainkaan

Samat provot kiertää kehää ja aina mammat on täysillä mukana. Ja AINA se tarinan pahis on yllättäen mies.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin juuri maisteriksi. Olen ollut osa-aikaisesti töissä koko opintojen ajan. Tuloni ovat olleet todella pienet. Mieskään ei ole mikään rikas, mutta ansaitsee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin minä.

En ole saanut kokoaikaista työtä, ja nyt kesällä minulla ei ole tuloja ollenkaan. Elokuussa osa-aikatyöni jatkuu. Olen saanut säästettyä lukuvuoden aikana vuokrarahat kesä- ja heinäkuille. Käyttörahaa jäi kesäksi noin 50€. Sillä pitäisi ostaa ruokaa ja kuulemma maksaa puolet myös vakuutusmaksusta.

Maksamme vuokran puoliksi. Muistan vaan, että kun mies oli ilman rahaa (ei töitä eikä opiskelupaikkaa), minä maksoin lähes vuoden ajan vuokran + sähköt + vakuutukset yksin ja annoin miehelle vielä rahaa puhelinliittymään jne.

En halua riidellä raha-asioista, joten koitan nyt vain keksiä, mistä saisin rahaa elokuun vuokraan ja elämiseen. Mies ei suostu lähteä hakemaan toimeentulotukea, koska hänellä on kuulemma tilillä rahaa. Ihan kiva, että on.

Ja ei kuin työhakemuksia täyttämään. Täytyy alkaa hakea töitä ihan kaikkialta Suomesta ja miksei ulkomailtakin. Opintolainatkin pitäisi maksaa...

Ihan oikeasti: muuttakaa erillenne. Jos rakastatte toisianne, mutta arjen pyörittäminen on noin epäoikeudenmukaista kuin kuvaat, niin älkää asuko saman katon alla. Silloin molemmilla on omat raha-asiansa hoidettavanaan ja ainakin rahariidat poistuvat kuviosta. 

Emme ole (vielä) edes riidelleet asiasta. Olen kertonut ajatuksistani miehelle asiallisesti. Yhtenä iltana hieman itkuakin tuhersin, kun tuntui niin pahalta. Ajattelen, että jos asiallinen keskustelu ei pure, on minun vakavasti pohdittava eroa.

Minä en koe erillään asumista parisuhteena, josta haluan pitää kiinni. Arjen yhteiset hetket, kuten uutisten lukeminen yhdessä aamukahvin kanssa, ovat minulle sitä avioelämää parhaimmillaan.

Kaiken lisäksi, kahden vuokran maksaminen olisi vielä kalliimpaa. Sitten olisi pakko tukeutua yhteiskunnan apuun. Se on Suomessa mahdollista, mutta ei maamme taloudelle kannattavaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kamat kantoon ja vilkkaasti, ennen kuin mies ehtii tuikata sinut paksuksi. Lapsen kanssa hommat vain mutkistuvat. Eihän tuollainen ole mitään parisuhde-elämää. Ero vain vetämään, jos olette naimisissa. Hommaa oma kämppä ja hae sossusta toimeentulotukea. Et ilmeisesti kuulu ammattijärjestöön tai edes työttömyyskassaan, koska et ole hakenut työttömyyskorvausta kesäksi. Äläkä herran tähden väitä, että kun rakastat sitä miestä niin paljon, niin et voi jättää häntä. Mieli tekisi sanoa oikein ruma sana, mutta olkoon nyt. Kysyn vain, miksi naiset myyvät itsensä alennusmyynnissä tuollaisille pihtareille? 

Olen jo selittänyt, miksen voi saada työkkäristä rahaa.

Ja kyllä, olen ollut (tähän asti) niin nössykkä, etten ole edes ajatellut eroa. Tästä ketjusta näet, että nyt eroaminen alkaa tuntua oikealta vaihtoehdolta. Minulle ero on todella suuri asia. Varmasti sama koskee muitakin. Ihailen naisia, jotka ovat näissä asioissa tehokkaita ja saavat haluamansa. Itse olen ollut näissä asioissa jollain tavalla liian leppoisa ja lempeä. Ilmeisesti korostan parisuhdeasioissa liikaa tunteita, enkä kuuntele järjen ääntä. Sinänsä hassua, sillä opinnoissa ja töissä osaan olla tarvittaessa myös todella kylmä ja päättäväinen. Olen kai aina ajatellut, että parisuhde on voimavara. Huonona työpäivänä ajattelen aina, miten mukava on viikonloppuna unohtaa kaikki ikävät asiat ja nauttia yhteisestä ajasta mieheni kanssa.

Ap

No olipa ylimielistä huttua. Terve itsekunnioitus ei ole tunnekylmyyttä eikä läheisriippuvuus rakkautta. Nimenomaan monille pehmeille tunneihmisille on tärkeää, että rakkaus ja kunnioitus on suhteessa molemminpuolista. Se, että toivoo parisuhteeltaan vastarakkautta, välittämistä ja hyvää kohtelua ei todellakaan kenestäkään tunteetonta - pikemminkin päinvastoin, jos johonkin suuntaan pitää korrelaatiota hakea.

Vierailija kirjoitti:

K kirjoitti:

Mutta ethän sinä saa kesällä opintotukea niin ilman muuta olisit oikeutettu työmarkkinatukeen kesällä!!

Työmarkkinatukea ei voi saada lainkaan, jos on kirjoilla oppilaitoksessa. Ei, vaikka ei olisi läsnäolevana opiskelijana.

Kyllä voi. Olen opiskellut vuoden ajan välillä muutamia kursseja ja saanut työttömyystukea opintotuen sijaan. Sanottiin että jos opinnot ovat niin vähäisiä kuin minulla niin tämä käy, sopimusasia.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin juuri maisteriksi. Olen ollut osa-aikaisesti töissä koko opintojen ajan. Tuloni ovat olleet todella pienet. Mieskään ei ole mikään rikas, mutta ansaitsee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin minä.

En ole saanut kokoaikaista työtä, ja nyt kesällä minulla ei ole tuloja ollenkaan. Elokuussa osa-aikatyöni jatkuu. Olen saanut säästettyä lukuvuoden aikana vuokrarahat kesä- ja heinäkuille. Käyttörahaa jäi kesäksi noin 50€. Sillä pitäisi ostaa ruokaa ja kuulemma maksaa puolet myös vakuutusmaksusta.

Maksamme vuokran puoliksi. Muistan vaan, että kun mies oli ilman rahaa (ei töitä eikä opiskelupaikkaa), minä maksoin lähes vuoden ajan vuokran + sähköt + vakuutukset yksin ja annoin miehelle vielä rahaa puhelinliittymään jne.

En halua riidellä raha-asioista, joten koitan nyt vain keksiä, mistä saisin rahaa elokuun vuokraan ja elämiseen. Mies ei suostu lähteä hakemaan toimeentulotukea, koska hänellä on kuulemma tilillä rahaa. Ihan kiva, että on.

Ja ei kuin työhakemuksia täyttämään. Täytyy alkaa hakea töitä ihan kaikkialta Suomesta ja miksei ulkomailtakin. Opintolainatkin pitäisi maksaa...

Mä muistuttaisin miestä ja aika reippain sanakääntein, että muistatkos tannnoin kun minä autoin sinua? Että oletkos sä mies vai pelkkä itsekäs pellepummi? Äläs kuule likka jää siihen sohvannurkkaan itkemään vaan ala riidellä raha-asioista, koska se pahvi muuten ajattelee vain omaa napaansa. Junan pitää nääs kulkea molempiin suuntiin, tai sitten lähdetään eri radoille.

terv. täti 47 v.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehen kanssa sopimus, että kaikki maksetaan puoliksi. Nyt kuitenkin elokuussa asumistuki muuttuu opiskelijoilla, joten en tule sitä enää saamaan mieheni vakituisen työpaikan takia. Saimme miehen kanssa sovittua, että hän maksaa koko vuokran, jolloin ns korvaa ne mun menettämät tuet. 

Hienoa, että "puhallatte yhteiseen hiileen" tuolla tavalla. Itseäni vierastuttaa ajatus "menetetyistä tuista". Ei kai voi menettää jotain, mikä ei enää itselle kuulu? No, tuo oli vain hiusten halkomista.

Toimitte kuitenkin yhdessä, avioparina. Meillä tuo ei ole mahdollista edes yhden kuun ajan. Miehellä ei ole elatusvelvollisuutta mielestään lainkaan.

Kysyin, miten toimimme, kun hänen työsopimuksensa loppuu vuoden vaihteessa. Jos minä saankin lisää töitä niin, ettemme ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Sieltä tuli karu vastaus: hän muuttaa pois.

Eli eroa ehdottaneet, taisitte olle oikeassa. Kyllä tuntuu pahalta. Paras on nyt keskittyä työnhakuun ja yksin elämisen opetteluun vuosien jälkeen. Miten joku voi käyttäytyä näin? En olisi uskonut, ettei parisuhteemme ollutkaan rakkauteen ja yhteiseen hyvään pohjautuva. Vai onko niin, että pitäisi todella olla aina itsenäinen ja valmis heivaamaan toinen, jos rahaa ei löydy?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Samat provot kiertää kehää ja aina mammat on täysillä mukana. Ja AINA se tarinan pahis on yllättäen mies.

Mielestäni jo aktiivisuuteni tässä ketjussa osoittaa, että kyseessä ei ole provo.

Sukupuolillamme ei ole mitään väliä. Vai onko kyse siitä, että vauva.fi-palstalle hakeutuu enemmän naisia kirjoittamaan tunteistaan ja kokemuksistaan, jollon pettymyksen kohteena on useammin mies kuin nainen?

Ap

Minä ilmoittaisin tuossa tilanteessa miehelle että seksi maksaa nyt 50€/kerta. Laskuta myös kaikesta siivouksesta, ruoanlaitosta yms. 

No oikeasti en olisi hetkeäkään noin itsekkään ja pihin miehen kanssa. Me ollaan mieheni kanssa oltu vuoronperään opiskelijoita, töissä ja työttömänä ja aina se on maksanut kuluja kellä enemmän rahaa on...

En voi käsittää miten joku voi olla noin tossu ja kynnysmatto.

Nyt pistäisin miehen maksamaan sen vuoden kustannukset jota häntä elätit. Sitten sinulla on rahaa elämiseen vuokraan ja muuhun.

Parisuhde on suhde jossa jaetaan asiat ja teillä se on vain yksipuolista. Pistä suhteelle loppu.

Puhuit että teet jonkilaista terapiatyötä kotonasi. Lisäksi kerroit että miehesi tuntee osan asiakkaistasi. Minusta ei ole ammattietiikan mukaista jos asiakkaasi ja miehesi ovat tutustuneet. 

Kuule, kyllä sinun pitää nyt miestä muistuttaa siitä ajasta kun sinä häntä tuit rahallisesti. Vastavuoroisuus on hyvin tärkeää parisuhteessa.

Jos mies ei muistuttamisesta huolimatta ymmärrä ja suostu sinua nyt tukemaan niin jätä koko mies. Tulevaisuudessa edessä on vain isommat ongelmat. Et halua perustaa perhettä tällaisen ihmisen kanssa. Usko pois, vaikeaa tulee olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Puhuit että teet jonkilaista terapiatyötä kotonasi. Lisäksi kerroit että miehesi tuntee osan asiakkaistasi. Minusta ei ole ammattietiikan mukaista jos asiakkaasi ja miehesi ovat tutustuneet. 

Ymmärrän huolesi. Kyseessä ovat kuitenkin osittain alaikäiset asiakkaat, jotka tulevat tänne vanhempiensa kanssa. Heille on ollut mukavaa tutustua hieman myös mieheeni ennen kuin haluavat antaa lapsensa käydä täällä yksin, suoraan ip-kerhosta. Tämä tutustuminen on siis vain tervehtimistä ja kohteliasta kanssakäyntiä esim. silloin, kun kohtaamme sattumalta kotiovellame. Mitään asiakkaiden tietoja/tunteita/tarpeita /ongelmia en tietenkään ole jakanut mieheni kanssa.

Mieheni on kuitenkin heille tuttu, jota voi tervehtiä myös esim. ruokakaupassa. Tiedän, että tämä on typerää, mutta olisi vaikea selittää asiakkaille, miksi en olekaan enää mieheni kanssa tai miksi olen muuttanut uuteen asuntoo . Lapset osaavat kyllä kysyä kaikesta enkä halua heille valehdellakaan.

Ap

On tosiaan typerää, että pitää jatkaa epäonnistunutta liittoa sen vuoksi, että joku voi kysyä, miksi olet muuttanut tai että asiakkaasi tervehtivät miestäsi.

Mitä terapiaa? Pienellä paikkakunnalla iltapäiväkerhosta tulevia lapsia

Sano miehellesi, että olet maksanut jo ennakkoon ylimääräistä silloin kun hoidit vuokranne. Ja että sieltä voi nyt ottaa sen yhden kuukauden vuokran!

Ja liitythän ammattiliittoon? Itse saan sieltä opiskelun ajalta ansiosidonnaista, myös kesäloman ajalta.

Tule siivoojaksi esim L&T:lle tai ISS:lle. Tältä alalta löytyy aina duunia ja palkkakin on ruhtinaallinen työn helppouteen nähden. 40h viikkoakin jos tekee niin suurin piirtein 1600€ siitä tulee (joka on niin iso summa että kyllä toimeen tulee).

Vierailija kirjoitti:

Tule siivoojaksi esim L&T:lle tai ISS:lle. Tältä alalta löytyy aina duunia ja palkkakin on ruhtinaallinen työn helppouteen nähden. 40h viikkoakin jos tekee niin suurin piirtein 1600€ siitä tulee (joka on niin iso summa että kyllä toimeen tulee).

Laitoin hakemuksen, toivottavasti saan töitä!

Ap

Nyt menikin todella vaikeaksi asiat. Sain sanottua, että haluan erota. Mies sanoi, että parempi olisi, kos kuolisin pois. Tämä siis ihmiseltä, jota rakastan.

Olen aikuinen, mutta nyt tuli soitetrua äidille. Menen vanhempieni luo asumaan joksikin aikaa.

Todella ahdistavaa. Toivottavasti mies tajuaa muuttaa pois. Tai sitten minä muutan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Nyt menikin todella vaikeaksi asiat. Sain sanottua, että haluan erota. Mies sanoi, että parempi olisi, kos kuolisin pois. Tämä siis ihmiseltä, jota rakastan.

Olen aikuinen, mutta nyt tuli soitetrua äidille. Menen vanhempieni luo asumaan joksikin aikaa.

Todella ahdistavaa. Toivottavasti mies tajuaa muuttaa pois. Tai sitten minä muutan.

Ap

Hyvä, asiat alkavat selkiytyä. Jos olet päävuokralainen, irtisano vuokrasopimus heti.

Juu, nyt todellakin sanot sen vuokrasopimuksen irti!!