Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei auta rahallisesti lainkaan
30.06.2017 |
Valmistuin juuri maisteriksi. Olen ollut osa-aikaisesti töissä koko opintojen ajan. Tuloni ovat olleet todella pienet. Mieskään ei ole mikään rikas, mutta ansaitsee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin minä.
En ole saanut kokoaikaista työtä, ja nyt kesällä minulla ei ole tuloja ollenkaan. Elokuussa osa-aikatyöni jatkuu. Olen saanut säästettyä lukuvuoden aikana vuokrarahat kesä- ja heinäkuille. Käyttörahaa jäi kesäksi noin 50€. Sillä pitäisi ostaa ruokaa ja kuulemma maksaa puolet myös vakuutusmaksusta.
Maksamme vuokran puoliksi. Muistan vaan, että kun mies oli ilman rahaa (ei töitä eikä opiskelupaikkaa), minä maksoin lähes vuoden ajan vuokran + sähköt + vakuutukset yksin ja annoin miehelle vielä rahaa puhelinliittymään jne.
En halua riidellä raha-asioista, joten koitan nyt vain keksiä, mistä saisin rahaa elokuun vuokraan ja elämiseen. Mies ei suostu lähteä hakemaan toimeentulotukea, koska hänellä on kuulemma tilillä rahaa. Ihan kiva, että on.
Ja ei kuin työhakemuksia täyttämään. Täytyy alkaa hakea töitä ihan kaikkialta Suomesta ja miksei ulkomailtakin. Opintolainatkin pitäisi maksaa...
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Olen päävuokralainen. Vanhempani sanoivat, että voivat lainata rahaa siksi asti, että pääsen omille jaloilleni. Nyt kun vain tuo mies tajuaisi lähteä pois. Sanoi kyllä, että hänellä on ollut jo monta kuukautta mahdollisuus uuteen asuntoon. Ottakoon sen mahdollisuutensa nyt.
Ei tämä tosiaan ollutkaan pelkkä raha-asia. Nyt tulivat esille miehen todelliset ajatukset.
Olen äärettömän kiitollinen vanhemmistani. Toivottavasti osaan itse olla tulevaisuudessa yhtä rakastava äiti omalle lapselleni. Mutta nyt täytyy vain koittaa toipua tästä "parisuhteesta". Nyt harmittaa kaikki pikkuasiatkin. Kuten se, että otin miehen nimen naimisiin mennessä.
Ahdistaa koko ajan, on jopa vaikea hengittää. Yleensä en saa mitään paniikkikohtauksia, mutta nyt on todella vaikea edes olla olemassa. Meneehän tämä tunne ohi, ehkä jo pian helpottaa?
Ap