Mies ei auta rahallisesti lainkaan

Muuta pois, opitte molemmat.

Oletteko naimisissa? Avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.

Voisitko muuttaa jonkun kaverin luokse elokuuksi jollain pienellä korvauksella? Miehesi olisi silloin pakko maksaa vuokra itse. Ja saisit aikaa ajatella suhteenne tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Muuta pois, opitte molemmat.

Sekin tuntuu vaikealta, kun teen töitä kotona ja osa asiakaistani ovat tulleet tutuiksi myös mieheni kanssa. Meillä on aika halpa vuokra kolmiossa rivitalossa, jossa voin vastaanottaa asiakkaita naapureita häiritsemättä. Asiakkaita on vain liian vähän tällä hetkellä, kun menneenä lukuvuonna oli pakko priorisoida gradu ja muut opinnot.

Jos en saa enempää töitä, pidän välivuoden toisesta yliopistosa ja etsin päiväopinnot aikuisten amislinjalla esim. juuri lähihoitajaksi koulutautuakseni.

En kyllä ymmärrä, miten Suomessa on niin vaikea saada edes pätkätöitä siivoajana tai varastohommissa. Molempia olen tehnyt, mutta aina olen ollut vain määräaikaisena tai vuokrafirman kautta tuuraajana. Luulen, että lähihoitajalle löytyisi töitä myös omalta pikkupaikkakunnaltamme tai ainakin 30-50 km:n säteeltä.

Ap

Nyt kamat kantoon ja vilkkaasti, ennen kuin mies ehtii tuikata sinut paksuksi. Lapsen kanssa hommat vain mutkistuvat. Eihän tuollainen ole mitään parisuhde-elämää. Ero vain vetämään, jos olette naimisissa. Hommaa oma kämppä ja hae sossusta toimeentulotukea. Et ilmeisesti kuulu ammattijärjestöön tai edes työttömyyskassaan, koska et ole hakenut työttömyyskorvausta kesäksi. Äläkä herran tähden väitä, että kun rakastat sitä miestä niin paljon, niin et voi jättää häntä. Mieli tekisi sanoa oikein ruma sana, mutta olkoon nyt. Kysyn vain, miksi naiset myyvät itsensä alennusmyynnissä tuollaisille pihtareille? 

Vierailija kirjoitti:

Voisitko muuttaa jonkun kaverin luokse elokuuksi jollain pienellä korvauksella? Miehesi olisi silloin pakko maksaa vuokra itse. Ja saisit aikaa ajatella suhteenne tilaa.

Ei vuokranantajaa kiinnosta, missä asun. Jos mies maksaa vain puolet vuokrasta, olemme molemmat vastuussa maksamattomasta osasta. Mies vielä sanoi, että aikanaan minä olen sopimuksessa "päävuokralainen", joten hän voi kyllä lähteä lätkimään, mutta minun on vuokra maksettava. Hänellä on mielestään paljon oikeuksia, vapauksia ja turvaa. Minulla ilmeisesti ei.

Ap

[

Mies sanoi suoraan, että vuokrasta minun pitää aina maksaa puolet. On kummasti unohtanut ajan, kun ei maksanut mitään itse.

Minua asia painaa nyt todella paljon. Mies ei aikanaan saanut edes työmarkkinatukea. Hänellä ei ollut tuloja lainkaan. Minä pidin itsestäänsalvänä, että minä hoidan maksut silloin. Näköjään asia ei toimi toisin päin.

Ap[/quote]

Teet niin kuin nyt jo entinen poikaystäväni. Lupasi aina maksaa minulle kun asui ja söi nurkissani. Kun maksun aika tuli ilmoitti kylmästi että juuri nyt ei käteistä ole. Ensi kuussa sitten.   Sanot siis vaan että joo joo, kulta, maksan toki, ja hymyilet vienosti päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuta pois, opitte molemmat.

Sekin tuntuu vaikealta, kun teen töitä kotona ja osa asiakaistani ovat tulleet tutuiksi myös mieheni kanssa. Meillä on aika halpa vuokra kolmiossa rivitalossa, jossa voin vastaanottaa asiakkaita naapureita häiritsemättä. Asiakkaita on vain liian vähän tällä hetkellä, kun menneenä lukuvuonna oli pakko priorisoida gradu ja muut opinnot.

Jos en saa enempää töitä, pidän välivuoden toisesta yliopistosa ja etsin päiväopinnot aikuisten amislinjalla esim. juuri lähihoitajaksi koulutautuakseni.

En kyllä ymmärrä, miten Suomessa on niin vaikea saada edes pätkätöitä siivoajana tai varastohommissa. Molempia olen tehnyt, mutta aina olen ollut vain määräaikaisena tai vuokrafirman kautta tuuraajana. Luulen, että lähihoitajalle löytyisi töitä myös omalta pikkupaikkakunnaltamme tai ainakin 30-50 km:n säteeltä.

Ap

A: sun mies ei rakasta sua.

B: sä valmistuit just maisteriksi, eikö siitä ole mitään hyötyä työllistymisessä? Miksi pitää olla vielä toisessa koulussa, aloittaa uusi opiskelu ja vielä firma???

Ja olet tuollaisen idiootin kanssa koska?

Kiva kolmio, jossa työhuone?

Pysähdy nyt ja lähde litomaan.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kamat kantoon ja vilkkaasti, ennen kuin mies ehtii tuikata sinut paksuksi. Lapsen kanssa hommat vain mutkistuvat. Eihän tuollainen ole mitään parisuhde-elämää. Ero vain vetämään, jos olette naimisissa. Hommaa oma kämppä ja hae sossusta toimeentulotukea. Et ilmeisesti kuulu ammattijärjestöön tai edes työttömyyskassaan, koska et ole hakenut työttömyyskorvausta kesäksi. Äläkä herran tähden väitä, että kun rakastat sitä miestä niin paljon, niin et voi jättää häntä. Mieli tekisi sanoa oikein ruma sana, mutta olkoon nyt. Kysyn vain, miksi naiset myyvät itsensä alennusmyynnissä tuollaisille pihtareille? 

Olen jo selittänyt, miksen voi saada työkkäristä rahaa.

Ja kyllä, olen ollut (tähän asti) niin nössykkä, etten ole edes ajatellut eroa. Tästä ketjusta näet, että nyt eroaminen alkaa tuntua oikealta vaihtoehdolta. Minulle ero on todella suuri asia. Varmasti sama koskee muitakin. Ihailen naisia, jotka ovat näissä asioissa tehokkaita ja saavat haluamansa. Itse olen ollut näissä asioissa jollain tavalla liian leppoisa ja lempeä. Ilmeisesti korostan parisuhdeasioissa liikaa tunteita, enkä kuuntele järjen ääntä. Sinänsä hassua, sillä opinnoissa ja töissä osaan olla tarvittaessa myös todella kylmä ja päättäväinen. Olen kai aina ajatellut, että parisuhde on voimavara. Huonona työpäivänä ajattelen aina, miten mukava on viikonloppuna unohtaa kaikki ikävät asiat ja nauttia yhteisestä ajasta mieheni kanssa.

Ap

Ihmisen tulee olla itsenäinen. Ihan normaalia, ettei mies auta. Törkeää pyytää mieheltä rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuta pois, opitte molemmat.

Sekin tuntuu vaikealta, kun teen töitä kotona ja osa asiakaistani ovat tulleet tutuiksi myös mieheni kanssa. Meillä on aika halpa vuokra kolmiossa rivitalossa, jossa voin vastaanottaa asiakkaita naapureita häiritsemättä. Asiakkaita on vain liian vähän tällä hetkellä, kun menneenä lukuvuonna oli pakko priorisoida gradu ja muut opinnot.

Jos en saa enempää töitä, pidän välivuoden toisesta yliopistosa ja etsin päiväopinnot aikuisten amislinjalla esim. juuri lähihoitajaksi koulutautuakseni.

En kyllä ymmärrä, miten Suomessa on niin vaikea saada edes pätkätöitä siivoajana tai varastohommissa. Molempia olen tehnyt, mutta aina olen ollut vain määräaikaisena tai vuokrafirman kautta tuuraajana. Luulen, että lähihoitajalle löytyisi töitä myös omalta pikkupaikkakunnaltamme tai ainakin 30-50 km:n säteeltä.

Ap

A: sun mies ei rakasta sua.

B: sä valmistuit just maisteriksi, eikö siitä ole mitään hyötyä työllistymisessä? Miksi pitää olla vielä toisessa koulussa, aloittaa uusi opiskelu ja vielä firma???

A: Tuo voi olla totta.

B: Asumme pienellä paikkakunnalla, mutta niin lähellä pk-seutua, että töitä on vaikea saada. Alalleni koulutetaan liikaa väkeä. Meistä nyt valmistuneista suurin osa tekee töitä nyt freelance-pohjalta. Opintojen alussa pihuttiin aina, että meillä on sitten hyvät mahdollisuudet työllistyä. Toisin kävi. Toisessa yliopistossa opiskelu saattaisi mahdollistaa työt tutkijana. Menisin ainakin niiden ohi, joilla on vain yksi maisterin tutkinto tehtynä. Tällä hetkellä tosin kaikki työ kelpaisi. Päivitin juuri hakemukseni pariin vuokratyöfirmaan. Jospa löytyisi töitä.

Ap

Lähde litomaan sieltä nyt, ap! Miksi ihmeessä tuhlaat aikaasi noin ilkeänä ihmiseen?? Ja laita lähtiessäsi lasku miehennyhverölle kaikesta siitä, mitä sinä maksoit sen vuoden ajan.

Mies on aivan törkeä, oikeasti. Sietäisitkö sinä tuollaista hyväksikäyttöä joltain muulta ihmiseltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et sano miehelle, että sinä elätit häntä, hän elättäköön sua nyt? Outo tapaus olet.

Mies sanoi suoraan, että vuokrasta minun pitää aina maksaa puolet. On kummasti unohtanut ajan, kun ei maksanut mitään itse.

Minua asia painaa nyt todella paljon. Mies ei aikanaan saanut edes työmarkkinatukea. Hänellä ei ollut tuloja lainkaan. Minä pidin itsestäänsalvänä, että minä hoidan maksut silloin. Näköjään asia ei toimi toisin päin.

Ap

Sinä lasket nyt paperille sen ajanjakson kun maksoit kaiken, että paljonko rahaa meni mm. vuokraan ja miehen muihin menoihin. Tämän jälkeen pistät vuokran puoliksi, ynnäät siihen muut mitä miehelle/miehen puolesta maksoit, ja alat velkoa rahoja mieheltä. Niin minä tein, kun meillä mies meinasi laittaa saman tyyppistä showta pystyyn.

Ja todellakin pidät kiinni laskelmistasi. Älä anna kusettaa nyt koska se vaan pahenee jos et pistä stoppia.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin juuri maisteriksi. Olen ollut osa-aikaisesti töissä koko opintojen ajan. Tuloni ovat olleet todella pienet. Mieskään ei ole mikään rikas, mutta ansaitsee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin minä.

En ole saanut kokoaikaista työtä, ja nyt kesällä minulla ei ole tuloja ollenkaan. Elokuussa osa-aikatyöni jatkuu. Olen saanut säästettyä lukuvuoden aikana vuokrarahat kesä- ja heinäkuille. Käyttörahaa jäi kesäksi noin 50€. Sillä pitäisi ostaa ruokaa ja kuulemma maksaa puolet myös vakuutusmaksusta.

Maksamme vuokran puoliksi. Muistan vaan, että kun mies oli ilman rahaa (ei töitä eikä opiskelupaikkaa), minä maksoin lähes vuoden ajan vuokran + sähköt + vakuutukset yksin ja annoin miehelle vielä rahaa puhelinliittymään jne.

En halua riidellä raha-asioista, joten koitan nyt vain keksiä, mistä saisin rahaa elokuun vuokraan ja elämiseen. Mies ei suostu lähteä hakemaan toimeentulotukea, koska hänellä on kuulemma tilillä rahaa. Ihan kiva, että on.

Ja ei kuin työhakemuksia täyttämään. Täytyy alkaa hakea töitä ihan kaikkialta Suomesta ja miksei ulkomailtakin. Opintolainatkin pitäisi maksaa...

Ihan oikeasti: muuttakaa erillenne. Jos rakastatte toisianne, mutta arjen pyörittäminen on noin epäoikeudenmukaista kuin kuvaat, niin älkää asuko saman katon alla. Silloin molemmilla on omat raha-asiansa hoidettavanaan ja ainakin rahariidat poistuvat kuviosta. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen tulee olla itsenäinen. Ihan normaalia, ettei mies auta. Törkeää pyytää mieheltä rahaa.

Minä olen saanut ilmeisesti omilta vanhemmiltani toisenlaisen mallin. Aviopuolisoa autetaan, jos se on tarpeen ja mahdollista. Myös rahallisesti.

Enkä siis muuta kaipaa, kuin yhdeä kuukauden vuokranmaksuun apua. Toki huolehdin itse alkavasta lukuvuodesta, opintolainoista jne.

Mutta jippii, sain juuri yhden asiakkaan heinäkuulle. Eli siitä tapaamisesta saan 50€ käyttörahaa. Täytyy alkaa verkostoitua aktiivisemmin ja mainostaa omia palveluita eri tavoin. Lisäksi, totta kai, on otettava yliopistolta välivuosi nyt ja keskityttävä työntekoon. Samalla voi alkaa suunnitella esim. väitöskirjan aihetta, jos tuntuu, etten pääse toteuttamaan koko potentiaaliani töissä. Taustani on humanistinen ja työni on tietyn alan terapiaa. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä tähän asti ja nyt täytyy vain vapauttaa aikaa kalenterista opintojen sijaan töille. Ehkä se tästä vielä...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen tulee olla itsenäinen. Ihan normaalia, ettei mies auta. Törkeää pyytää mieheltä rahaa.

Miksi mies ei sitten aikoinaan ollut itsenäinen ja pisti ap:n maksamaan elämisensä?

Mä en tajua, jos mun mies olis tollanen kusipää, menisi kyllä kaikki halut mitkään lemmenleikkeihin tai läheisyyteen.

Täysi turnoff.

On myös mietittävä vastuullisesti tulevaisuutta. Kun on lapsia ja tukee sairautta yms.

Voitko luottaa tollaiseen nilviäiseen?

Meilläkin miehen kanssa sopimus, että kaikki maksetaan puoliksi. Nyt kuitenkin elokuussa asumistuki muuttuu opiskelijoilla, joten en tule sitä enää saamaan mieheni vakituisen työpaikan takia. Saimme miehen kanssa sovittua, että hän maksaa koko vuokran, jolloin ns korvaa ne mun menettämät tuet. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen tulee olla itsenäinen. Ihan normaalia, ettei mies auta. Törkeää pyytää mieheltä rahaa.

Ei sitten lukenut aloitusta. Mieshän oli elänyt ap:n kustannuksella aiemmin.