Miksi tatuointini, joilla on jokaisella merkitys ja tarina, häiritsevät sinua?
Pikku Myy- esikoisesta, jonka virallinen nimi ei ole Myy mutta lempinimi kyllä ja syystä...
teksti " soronmoro ," joka on eräälainen minun ja miehen keskeinen vitsi eikä aukea muille... ei tarvitsekaan!
RasmusNalle- pojastani Rasmuksesta
ja käärme, joka on kiinalainen horoskooppini.
Kerään iholleni elämäni tarinaa, samaan tapaan kuin entisaikoina laitettiin rakastetun hius medaljongin sisään. Ja kun aikoinaan lähden tästä maailmasta, nämä kuvat ovat ainoa asia jonka saan mukaan.
Kommentit (37)
Tatuoinnit ovat keski-ikäisten paksuuntuvien tätien juttu.
Häiritsevät, jos näkyvät rumana visuaalisena ärsykkeenä. Se onko niillä jokin MERKITYS jollekulle, on aivan se ja sama, ei muuta massahysteriaan lankeamisen noloutta ja huonoa makua.
Miksi muiden häiriintymiset sinua häiritsevät, miksi näyttelet töherryksiäsi, ellet kuitenkin kaipaa kehuja ja hyväksyntää?
Omaan nahkaan en ottaisi tatutointia, mutta muiden tatuoinnit eivät mua haittaa yhtään. Hauskaa, jos joku haluaa vielä kertoa tarinoista kuvien takana.
Enemmän häiritsee näissä "tarina-tatuoinneissa" se, että niitä otetaan usein se monta pientä ihan eri paikkoihin ja sitten näyttääkin lopputulos tilkkutäkiltä
Ei häiritse, itselläkin kun on tatskoja. Saatan kysyä onko niillä mitään tarinaa, ihan mielenkiinnosta.
Koita nyt vaan elää virheidesi kanssa, hyväksy ne tai poistata. Vielä parempi olisi jos olisit hyväksynyt itsesi ennen turhaa töhertelyä.
Töherrykset maailmantuskaisilla tarinoilla ja sanomilla eivät ole esteettisestikään yhtään sen kauniimpia tai parempia kuin heikkona hetkenä häthätää tuherretut.
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Tatuoinnit ovat keski-ikäisten paksuuntuvien tätien juttu.
Eivätkä ole.
T. Keski-ikäinen paksuuntuva täti
Olkootkin miten wt-kamaa, huorien juttu yms. vaan, mullakin on 5 kuvaa. Eka otettu 15-vuotiaana, viimeisin 23-vuotiaana. Halusin kuvan jo 14-vuotiaana, mutta äiti totta kai kielsi. Isä oli ihan mukana, mutta sovittiin, että kypsyttelen ajatusta vuoden. No totta kai halusin tatskan vielä vuodenkin päästä. Äidille asia sopi vasta, kun löytyi isän luotettava tuttu tekemään kuva. Silloin sille kuvalle ei tullut edes mitään merkitystä. Olin nuori ja pöljä. Halusin vaan sen kuvan. No kyllä sillä katu-uskottavuutta irtosi koulussa.;D
Seuraavat otin sitten lukiossa ja vähän sen jälkeen. 18-vuotiaana "tein merkityksen" sille ekalle kuvallekin. Otin siis silloin 15-vuotiaana yksinkertaisen, aika kämäsen tribaali lohikäärmeen. 18-vuotiaana kävin sitten ottamassa uuden tribaali lohikäärmeen, mutta tällä kertaa hienomman ja väreillä. Kirjoitin itse asiassa yo-kirjoituksissa äikän esseen tatuoinneista, kun se sattui olemaan yksi aihe. (hei, äikästä pistettä vaille L xP) Tällä uudella tatuoinnilla olin ns. sulkenut ympyrän.
Otin tosin tuon jälkeen sen viidennen kuvani, mutta sillä onkin sitten suurin merkitys itselleni ja jokainen, jolle olen sen selittänyt, on todellakin ymmärtänyt.
Niin ja nykyään äidilläni, joka vastusti ekaa kuvaa, on itselläänkin kaksi tatuointia.;)
Se on nyt muotia että ihmiset yrittävät ylentää itseään paremmiksi ihmisiksi sillä, että haukkuvat niitä keillä tatskoja on. Aika köyhää sikäli että ne jotka pahiten vihaavat tatuointeja, tuntuvat olevan aina niitä joilla ei ole mitään statusta omassa elämässään ja pakkohan sitä on aina yrittää olla muita parempi edes jotenkin.
Haluaisinpa nähdä sen suomalaisen möllin, joka menis vaikka jollekin Angelina Jolielle tai Justin Bieberille heittämään päin naamaa et 'hey wt, your tats are so ugly you trash' ; D
Vierailija kirjoitti:
Se on nyt muotia että ihmiset yrittävät ylentää itseään paremmiksi ihmisiksi sillä, että haukkuvat niitä keillä tatskoja on. Aika köyhää sikäli että ne jotka pahiten vihaavat tatuointeja, tuntuvat olevan aina niitä joilla ei ole mitään statusta omassa elämässään ja pakkohan sitä on aina yrittää olla muita parempi edes jotenkin.
Haluaisinpa nähdä sen suomalaisen möllin, joka menis vaikka jollekin Angelina Jolielle tai Justin Bieberille heittämään päin naamaa et 'hey wt, your tats are so ugly you trash' ; D
Kaikkea ei tarvi sanoa ääneen, varsinkaan ellei kysytä. Silti voi olla mitä mieltä on. Lue aloitusviesti tarvittaessa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on nyt muotia että ihmiset yrittävät ylentää itseään paremmiksi ihmisiksi sillä, että haukkuvat niitä keillä tatskoja on. Aika köyhää sikäli että ne jotka pahiten vihaavat tatuointeja, tuntuvat olevan aina niitä joilla ei ole mitään statusta omassa elämässään ja pakkohan sitä on aina yrittää olla muita parempi edes jotenkin.
Haluaisinpa nähdä sen suomalaisen möllin, joka menis vaikka jollekin Angelina Jolielle tai Justin Bieberille heittämään päin naamaa et 'hey wt, your tats are so ugly you trash' ; D
Kaikkea ei tarvi sanoa ääneen, varsinkaan ellei kysytä. Silti voi olla mitä mieltä on. Lue aloitusviesti tarvittaessa uudelleen.
Kyllä se tuntuu olevan sellainen wt tapa täällä Suomessa että kaikki sanotaan ääneen ja arvostellaan muiden valinnat, vaikkei kysytäkään. Hyvä jos sinä osaat pitää mielessäsi henkilökohtaisuuksiin menevät haukkumiset, kaikki eivät osaa.
Apn otsikosta saa sellaisen käsityksen, että joku on arvostellut, ei kai hän muuten kysyisi miksi muita hänen tatuointinsa häiritsevät?
Voi hyvin kysyä myös vaikka se häiritseminen olisi vain luulona omassa päässään. Ei tarvitse tatuoimattomia dissata aiheetta ja lisäillä heille mitään pätemisen tarvetta. Harvemmin kuulee kysyttävän miksi sinua häiritsee tarinallinen tai tarinaton tatuoimaton ihoni, jolla huom silti on oma tarinansa, vaikkei töhryjä olekaan.
Sitten kun eroat miehestäsi,niin insideläpästä tulee outsideläppä :D
Vierailija kirjoitti:
Enemmän häiritsee näissä "tarina-tatuoinneissa" se, että niitä otetaan usein se monta pientä ihan eri paikkoihin ja sitten näyttääkin lopputulos tilkkutäkiltä
Tänään kun tuli kesäpäivä ja tatuoinnit näkivät päivänvalon, en voinut olla ihmettelemättä.
Niin paljon kauniita ihmisiä sotkuisiksi tuhrittuna. Ja kokonaisuus täysin sekava. Jos vaatteissa olisi samanlaisia piirroksia, ei niitä kukaan haluaisi.
Iholla ne kuitenkin ovat nykyisin olevinaan jotakin hienoa.
Ei mua häiritse, ei se ihminen tatuoinneista muutu. Eikä mua häiritse jos joku häiriintyy mun tatuoinneista. Se on sen ongelma 😆
Mulla on itelläni pari pientä tatuointia paikoissa jossa pysyvät useimmiten piilossa, ei niillä mitään syvällisempää merkitystä ole. Enkä koe tarvetta esitellä niitä. Eivät ole mitään perusWT leimoja ja tekijä oli hyvä, ovat ihan saman näköisiä vieläkin, vaikka ovatkin kohta mopoiässä. Eivät ole haalistuneet tai levinneet. Tuottavat mulle suurta hupia, kun olen sen tyylinen ihminen jolla ei ainakaan ole tatuointeja tai lävistyksiä, enkä mä tosiaan esittele omiani. Muutamakin tuttu on tipauttanut leukansa kun on ajan myötä selvinnyt, että mulla on tatuointeja ja pari lävistystä.
Ei ne minua häiritse, ihmettelen vaan, miksi kauniitkin nuoret naiset pilaavat ihonsa kaikenmaailman töherryksillä. Yhtä ainoata kaunista tatuointia ei ole tullut vastaan.
Tatuoinnit sinänsä eivät häiritse (no, ehkä vähän), vaan juuri tämän niiden Suuri Merkitys Ja Sanoma. Ja se, että ne alkavat olla niin sou lääst siison. Vähän kuin vesisängyt aikoinaan.