Te, joilla näin avioliitossa?
Läheisyys ja seksi vähentynyt vuosien mittaan dramaattisesti. Olen yrittänyt asiasta useaankin otteeseen puhua vaimoni kanssa, mutta häntä lähinnä ahdistaa aiheesta keskustelu, joten olen lopettanut senkin. Silloin tällöin mietin irtosuhteita, mutta kun mietin niitä tarkemmin, en uskaltaisi sellaisiin ryhtyä, enkä myöskään vaimolleni niin tehdä. Erotakaan en haluasi, sillä tietäisin kaipaavani vaimoa ja perhettäni. Seksi meillä oli hienoa ja on vieläkin silloin harvoin, kun sitä on. Kuinka te muut olette selvinneet vastaavasta tilanteesta?
Kommentit (50)
Hei ap!!
Kuin minun elämästäni, paitsi että minä olen nainen. Miestä ei kiinnosta kuin tod harvoin ja silloinkin kun minä sitä ruinaan tai siltä se ainakin tuntuu-säälittävältä. Haaveilen, että toinen tulisi ja ottaisi sanaakaan sanomatta ja raahaisi makkariin. Joo, ei häntä kuulemma kiinnosta koko seksuaalisuus enää. Sen vain tiedän, että netissä roikkuu nettibimboja kattomassa. Olen uhannut jo vaikka millä ja siitä ei tule kuin riitaa ja loukkaantumista. Niin, moraali ei anna vieraissakaan käydä. Surettaa vain tämä elämän valuminen tässä suhteessa hukkaan.
T. N 48
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kropan muuttumisesta yms.
Olen itsekin "suurperheen" äiti (lapsia vain neljä, en pidä suurperheenä). Kroppa on muuttunut ja tissit roikkuu ja mahanahka myös. Mutta mitä sitten. On mieskin vanhentunut. Ei todellakaan ole säilynyt adoniksena, vaan tukka on lähtenyt ja mahakin on kasvanut.
Nauramme molemmat joskus makeasti näille muutoksille, että sovimme hyvin toisillemme. Vähän repsahtaneita ja kulahtaneita, mutta tunto on säilynyt silti yhtä hyvänä, ellei parempanakin, kuin nuorena. Ja vapautuneempaa seksi on nyt vanhempana ja repsahtaneena, kun ei ole mitään tiukkaa uumaa ja ei tarvitse pohtia, näyttääkö tissi hassulta, jos se leviää kesken aktin kainaloon. Nämä kulahtaneet paikat levähtää vaikka sinne ja tänne pohtimattakin. Niin ne tekee miehelläkin.
Olemme ajatelleet olevamme toisillemme parhaita, koska kukaan alfauros ei katselisi meikäläisen perään ja nuoret ja timmit naiset katsoo mieheni lävitse, heille häntä ei olekaan. Mutta toisillemme olemme rakkaat. Röpsähtäneinen mahanahkoinemme ja harmaantuvine hiuksinemme.
Hyi, sait teidät kuulostamaan ällöttävän näköisiltä. En minäkään kolmen lapsen jälkeen ole enää nuoruuteni kunnossa, mutta en silti edes ajattele itsestäni noin rumasti. Ja juu, vatsanahkani on ikuisesti löysä, mutta en tee siitä mitään numeroa ja sille mieheni kanssa naureskele. Vatsani on hyvä noin ja olen ihan sinut asian kanssa niin kuin miehenikin on. Olemme toistemme silmissä yhtä haluttavat kuin vaikka 15 vuotta sittenkin ja seksiä onkin usein. Pidämme itsestämme muutenkin huolta, emmekä käytä mitään rumia reikäisiä kulahtaneita vaatteita edes kahdestaan, vaan pukeudumme kivasti.
Jos nyt kuitenkin eroaisimme, niin en minä silloinkaan vatsanahkaani häpeäisi, vaan antaisin mennä yhtä antaumuksella niin kuin tähänkin saakka. Meillä molemmilla olisi takuulla vientiä.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap!!
Kuin minun elämästäni, paitsi että minä olen nainen. Miestä ei kiinnosta kuin tod harvoin ja silloinkin kun minä sitä ruinaan tai siltä se ainakin tuntuu-säälittävältä. Haaveilen, että toinen tulisi ja ottaisi sanaakaan sanomatta ja raahaisi makkariin. Joo, ei häntä kuulemma kiinnosta koko seksuaalisuus enää. Sen vain tiedän, että netissä roikkuu nettibimboja kattomassa. Olen uhannut jo vaikka millä ja siitä ei tule kuin riitaa ja loukkaantumista. Niin, moraali ei anna vieraissakaan käydä. Surettaa vain tämä elämän valuminen tässä suhteessa hukkaan.
T. N 48
Rakastelu rakastamansa naisen kanssa voittaa nettipornon 6-1.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kropan muuttumisesta yms.
Olen itsekin "suurperheen" äiti (lapsia vain neljä, en pidä suurperheenä). Kroppa on muuttunut ja tissit roikkuu ja mahanahka myös. Mutta mitä sitten. On mieskin vanhentunut. Ei todellakaan ole säilynyt adoniksena, vaan tukka on lähtenyt ja mahakin on kasvanut.
Nauramme molemmat joskus makeasti näille muutoksille, että sovimme hyvin toisillemme. Vähän repsahtaneita ja kulahtaneita, mutta tunto on säilynyt silti yhtä hyvänä, ellei parempanakin, kuin nuorena. Ja vapautuneempaa seksi on nyt vanhempana ja repsahtaneena, kun ei ole mitään tiukkaa uumaa ja ei tarvitse pohtia, näyttääkö tissi hassulta, jos se leviää kesken aktin kainaloon. Nämä kulahtaneet paikat levähtää vaikka sinne ja tänne pohtimattakin. Niin ne tekee miehelläkin.
Olemme ajatelleet olevamme toisillemme parhaita, koska kukaan alfauros ei katselisi meikäläisen perään ja nuoret ja timmit naiset katsoo mieheni lävitse, heille häntä ei olekaan. Mutta toisillemme olemme rakkaat. Röpsähtäneinen mahanahkoinemme ja harmaantuvine hiuksinemme.
Hyi, sait teidät kuulostamaan ällöttävän näköisiltä. En minäkään kolmen lapsen jälkeen ole enää nuoruuteni kunnossa, mutta en silti edes ajattele itsestäni noin rumasti. Ja juu, vatsanahkani on ikuisesti löysä, mutta en tee siitä mitään numeroa ja sille mieheni kanssa naureskele. Vatsani on hyvä noin ja olen ihan sinut asian kanssa niin kuin miehenikin on. Olemme toistemme silmissä yhtä haluttavat kuin vaikka 15 vuotta sittenkin ja seksiä onkin usein. Pidämme itsestämme muutenkin huolta, emmekä käytä mitään rumia reikäisiä kulahtaneita vaatteita edes kahdestaan, vaan pukeudumme kivasti.
Jos nyt kuitenkin eroaisimme, niin en minä silloinkaan vatsanahkaani häpeäisi, vaan antaisin mennä yhtä antaumuksella niin kuin tähänkin saakka. Meillä molemmilla olisi takuulla vientiä.
Miksi tälle alapeukkuja?
Asia on juuri näin että monet naiset kuten omanikin eivät ole tyytyväisiä omaan ulkonäköönsä ja siksi seksi loppuu vaikka mies on täysin tyytyväinen naisen vartaloon.
Jape kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kropan muuttumisesta yms.
Olen itsekin "suurperheen" äiti (lapsia vain neljä, en pidä suurperheenä). Kroppa on muuttunut ja tissit roikkuu ja mahanahka myös. Mutta mitä sitten. On mieskin vanhentunut. Ei todellakaan ole säilynyt adoniksena, vaan tukka on lähtenyt ja mahakin on kasvanut.
Nauramme molemmat joskus makeasti näille muutoksille, että sovimme hyvin toisillemme. Vähän repsahtaneita ja kulahtaneita, mutta tunto on säilynyt silti yhtä hyvänä, ellei parempanakin, kuin nuorena. Ja vapautuneempaa seksi on nyt vanhempana ja repsahtaneena, kun ei ole mitään tiukkaa uumaa ja ei tarvitse pohtia, näyttääkö tissi hassulta, jos se leviää kesken aktin kainaloon. Nämä kulahtaneet paikat levähtää vaikka sinne ja tänne pohtimattakin. Niin ne tekee miehelläkin.
Olemme ajatelleet olevamme toisillemme parhaita, koska kukaan alfauros ei katselisi meikäläisen perään ja nuoret ja timmit naiset katsoo mieheni lävitse, heille häntä ei olekaan. Mutta toisillemme olemme rakkaat. Röpsähtäneinen mahanahkoinemme ja harmaantuvine hiuksinemme.
Hyi, sait teidät kuulostamaan ällöttävän näköisiltä. En minäkään kolmen lapsen jälkeen ole enää nuoruuteni kunnossa, mutta en silti edes ajattele itsestäni noin rumasti. Ja juu, vatsanahkani on ikuisesti löysä, mutta en tee siitä mitään numeroa ja sille mieheni kanssa naureskele. Vatsani on hyvä noin ja olen ihan sinut asian kanssa niin kuin miehenikin on. Olemme toistemme silmissä yhtä haluttavat kuin vaikka 15 vuotta sittenkin ja seksiä onkin usein. Pidämme itsestämme muutenkin huolta, emmekä käytä mitään rumia reikäisiä kulahtaneita vaatteita edes kahdestaan, vaan pukeudumme kivasti.
Jos nyt kuitenkin eroaisimme, niin en minä silloinkaan vatsanahkaani häpeäisi, vaan antaisin mennä yhtä antaumuksella niin kuin tähänkin saakka. Meillä molemmilla olisi takuulla vientiä.
Miksi tälle alapeukkuja?
Asia on juuri näin että monet naiset kuten omanikin eivät ole tyytyväisiä omaan ulkonäköönsä ja siksi seksi loppuu vaikka mies on täysin tyytyväinen naisen vartaloon.
Täsmälleen. Niin toisen kuin itsensäkin kunnioitus ja yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen pitävät sen aina tuoreena ja hyvänä.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kropan muuttumisesta yms.
Olen itsekin "suurperheen" äiti (lapsia vain neljä, en pidä suurperheenä). Kroppa on muuttunut ja tissit roikkuu ja mahanahka myös. Mutta mitä sitten. On mieskin vanhentunut. Ei todellakaan ole säilynyt adoniksena, vaan tukka on lähtenyt ja mahakin on kasvanut.
Nauramme molemmat joskus makeasti näille muutoksille, että sovimme hyvin toisillemme. Vähän repsahtaneita ja kulahtaneita, mutta tunto on säilynyt silti yhtä hyvänä, ellei parempanakin, kuin nuorena. Ja vapautuneempaa seksi on nyt vanhempana ja repsahtaneena, kun ei ole mitään tiukkaa uumaa ja ei tarvitse pohtia, näyttääkö tissi hassulta, jos se leviää kesken aktin kainaloon. Nämä kulahtaneet paikat levähtää vaikka sinne ja tänne pohtimattakin. Niin ne tekee miehelläkin.
Olemme ajatelleet olevamme toisillemme parhaita, koska kukaan alfauros ei katselisi meikäläisen perään ja nuoret ja timmit naiset katsoo mieheni lävitse, heille häntä ei olekaan. Mutta toisillemme olemme rakkaat. Röpsähtäneinen mahanahkoinemme ja harmaantuvine hiuksinemme.
Te siis yhä arvostatte toisianne, eiköhän se ole se pointti, että olette hyväksyttyjä sellaisina kuin olette.
Haluttomuus astuukin kuvioon silloin, kun toinen osapuoli alkaa antaa ymmärtää, että on parempi kuin toinen ja ansaitsee patempaa eli että puoliso ei ole tarpeeksi laiha tai kaunis tms. Kun nainen ei näe itseään haluttavana ja hyväksyttynä miehen silmissä, hän lakkaa haluamasta häntä.
Nimim. Kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit mun mieheni, niin perustelisin sen sinulle näin:
Minä lupasin alttarilla hiljaa mielessäni olla koskaan kieltäytymättä rakastelusta, rakastin sinua niin.
Ennen raskautta rakastelimme usein ja tunteella.
Lapsen syntymän jälkeen en vieläkään ymmärrä miten sinusta tuntui oikealle ja miten pystyit tyydyttämään itsesi minuun imettäessäni vauvaamme. Ei minun haluni mihinkään hävinneet, vain oikea ajoitus oli ongelmana.
Sinä et koskaan pitänyt rumana raskausvatsaani tai synnyttämisen ja imettämisen jälkeistä vartaloani. Jopa painoin vähemmän kuin tavatessamme, muistatko rakas?
Sinun humoristiset kommenttisi vartalostani sai minut häpeämään itseäni. Ihan oikeastiko ajattelet noin raskausarvista, näppylöistä, selluliitistä, löysästä vatsasta?
En halua, että kosket ketunnenärintoihini, jotka olivat ennen niin ylväät mutta imetys vei voiton. En halua, että kosket vatsaani, jonka nahka ei koskaan palautunut. Alapääni, kainaloni ja rintani alukset ovat näppyläiset ja jotenkin näet asian koomisena. Miksiköhän en enää käy kanssasi kylvyssä tai ole koskaan ilman paitaa seurassasi?
Vieläkin rakastelen aina, kun pyydät ellei minulla ole kuukautisia. Mutta älä koskaan koskettele minua, häpeäisin itseni kuoliaaksi. Jäykistyn ja melkein oksennan, kun kosketat häpeämiini kohtiin vartalossani: vatsa, rinnat, kainalot, alapää...
Nytkö sanot suoraan miten vastenmielinen olen?
Sinulta voin ottaa suihin ja levittää haarani pimeässä koska vain haluat, mutta älä koske minuun ikinä. Kiitos siitä ainoasta keskustelusta rakastelusta ja kysymyksestä että koska olen halunnut viimeksi. En ole halunnut sinua tai ketään muutakaan sen jälkeen, kun imettäessäni tyydytit itsesi minuun. Se loukkasi ja alisti minua niin. Se kertoi minulle sinun mielipiteesi rakastelusta: halujesi tyydyttämisen. Velvollisuudesta olen rakastellut kanssasi aina kun olet sitä pyytänyt. Huom! Olen sinulle sen sanonut useinkin, että jos pyydät sanallisesti kauniisti rakastelua, aina olen valmis. Jos inahtelet lapsellisesti ja vangitset minut kainaloosi sänkyyn niin etten pysty hengittämään kunnolla jopa tunniksi, ei se todellakaan saa minua ajattelemaan muuta kuin tekemättömiä töitä ja sitä kuvottavaa tunnetta sinun työntyessä minuun imettäessäni.
Jos kerrankin katsoisit silmiini ja näkisit taas minut. Olen ihan se sama nainen, johon rakastuit silloin. En ole vagina, johon työnnyt omaksi iloksesi ja jollaiseksi nyt itseni tunnen ainoastaan. Olen vaimosi ja äiti sinun toiveestasi.
Minäkin haluaisin haluta sinua. Auta minua. Rakastan sinua kuitenkin aina.
Vois melkein olla vaimoni kirjoittama. Ei ole antanut koskea intiimialueille pariin vuoteen. Ei kerro syytä. En ole koskaan moittinut ulkonäköä. Päin vastoin kehunut, mutta suuttuu vain.
Ottaa aina suihin ja suostuu seksiin kun minä haluan. Jotain kuitenkin mättää. Seksi tuntuu jotenkin tyhjältä, ei ole läsnä...
M43
Jos puolisosi ei anna joku muu kyllä antaa, se kannattaa muistaa, ellei vieras haittaa.
sama täällä, seksiä on vaihtelevasti .ilman minun aloitetta ehkä 1-2 kertaa kuussa. pakko tehdä alotteita 2-4x viikos tilanteesta riippuen kun on viriili. joksus jutellaan asiasta mikset puhalla yhteen hiileen. tulee ne tyypilliset 40v naisen vaivat. nähty paras jännitys mennyt. väsyt kivut sun muut. osin ymmärrän osin ei.
Vai olisiko niin, rttä juuri lapsen takia pitäisi erota, ettei joudu elämään katkeruuden keskellä?