Erilaista viriketoimintaa vanhuksille?
Olen lähihoitaja opiskelija ja työharjoittelussa ohjaan vanhuksille viriketoimintaa. Kaipailisin uusia ideoita. Levyraadit, visat, lauluhetket ja bingo yms pelit pidetty jo.
Kommentit (29)
tuolijumppa, lehden lukeminen, ulkoilu, aikuisten värityskirjat, sävelsirkku, hypistelymuhvi, leipominen, pienet istutustyöt, askartelu
Tämä voi olla hankala toteuttaa, mutta jos pystyt järjestämään esimerkiksi retken läheiseen puistoon tai metsään. Mun mummu tykkäsi todella paljon, kun halukkaat vietiin metsäretkelle. Hiekkatietä työnsivät paikallisen urheiluseuran pojat heitä metsäreitillä. Osallistujia oli neljä. Kaikki elämänsä ulkotöissä olleet tai muuten viettäneet paljon aikaa luonnossa. Oli kuulemma osa jopa itkenyt ilosta, kun pääsivät kokemaan aidon metsän tuoksun.
Jotain muuta kuin päiväkotitoimintaa. Olen täällä joskus tehnyt aloituksenkin siitä, että miksi vanhuksille järjesetään lasten toimintaa. Miehen sisko vielä valitti, kun osa vanhuksista ei halua askarrella. Itse vihasin askartelua, kömpelönä, jo lapsena ja varmasti vanhuksena lyön jos joku alkaa pakottaa, ei enää ikinä.
Mistä mun isä kovasti viimeisnä vuosinaan palvelutalossa tykkäsi (kuoli vuosi sitten), oli ihan letunpaistohetket ulkona, ilman mitään väkisin järjestettyä ohjelmaa, vaan juttelua muiden kanssa. Ei halunnut kotiinkaan lettuviikonloppuna, vaikka me lapset olimme kaikki paikalla ja silloin olisimme voineet ottaa. Lähde siitä, että vanhukset on normaaliälyisiä aikuisia. Mitä sinä itse haluaisit tehdä?
Koetan ajatella, jos nyt olisin muuttunut vanhukseksi. Mulle kelpaisi tuon letunpaiston lisäksi vaikkapa rauhallinen venyttelytuokio, olettaen, että vanhukset eivät neliraajahalvaantuneita ole. Toki dementikoille, liikuntavammaisille ja virkeille huonokuntoisille kaikille on vähän erilaiset ohjelmat sopivia. Mulle saisi myös tuoda ristikkolehden, jos en sitten saa samaa suvussa kulkevaa sairautta, mikä iän myötä rappeuttaa näön kokonaan, mikä isällänikin oli.
Demointoitunut mummini nautti viimeisinä elinvuosinaan suunnattomasti musiikista, leikekirjasta, jossa oli kuvia arkisista asioista, luonnon tuoksuista, hieronnasta ja jumpasta, hiuksien laittamisesta jne. vaikka hän ei ollut aina edes tietoinen ympäristöstä tai ihmisistä, mutta oli paljon rauhallisempi ja hyvän tuulisempi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla hankala toteuttaa, mutta jos pystyt järjestämään esimerkiksi retken läheiseen puistoon tai metsään. Mun mummu tykkäsi todella paljon, kun halukkaat vietiin metsäretkelle. Hiekkatietä työnsivät paikallisen urheiluseuran pojat heitä metsäreitillä. Osallistujia oli neljä. Kaikki elämänsä ulkotöissä olleet tai muuten viettäneet paljon aikaa luonnossa. Oli kuulemma osa jopa itkenyt ilosta, kun pääsivät kokemaan aidon metsän tuoksun.
Tämä! Tai rannalle. Mun isä olisi kanssa tästä tykännyt kovasti. Siinä palvelutalossa oli virkeitä, mutta fyysisesti huonokuntoisia vanhuksia, esim. isäni sekä liikuntavamma että erittäin heikko näkö, mutta hän tunsi tuoksut. 4
Kiitos vastauksista. Retket kuullostavat hyvältä, mutta valitettavasti mahdottomia toteuttaa tällä hetkellä. Viriketoimintaan on varattu päivästä vain tunti aikaa, eikä lähistöllä ole metsiä. Jotain uusia ideoita kaipailisin. Askartelua en aio pitää, sillä siitä en itsekkään innostu. Lauluhetket hyviä, mutta kaipailisin jotain täysin uutta.
Vastan/vihdan teko, kasvien, lintujen ja eläinten tunnistaminen. Maakuntavisat, ennen vanhaan koulussa opiskeltiin tarkkaan Suomen maantietoa, luontoa ja nähtävyyksiä.
Jos vanhuksilla on liikuntakykyä, voi toimintaa järjestää eri pisteisiin, jolloin tulee liikuttua. Esim. Yhdelle pöydälle kuva-arvoituksia, toiselle askartelu, kolmas paikka tikanheittoa, käytävälle puntinnostoa. Eli circuit trainingia, ei jämähdetä paikalleen ja kaikkeen ei tarvi osallistua jos ei kykene.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Retket kuullostavat hyvältä, mutta valitettavasti mahdottomia toteuttaa tällä hetkellä. Viriketoimintaan on varattu päivästä vain tunti aikaa, eikä lähistöllä ole metsiä. Jotain uusia ideoita kaipailisin. Askartelua en aio pitää, sillä siitä en itsekkään innostu. Lauluhetket hyviä, mutta kaipailisin jotain täysin uutta.
Onko siellä pihaa, ihan vain pihalle. Miten olisi lintubongausta pihalla?
Nyt mä keksin. Onko joku yhteinen tila. Onnistuisiko, että jokainen istuttaisi oman kasvinsa, jota saisi hoitaa? Saisi valita, minkä kukan istuttaisi, siemestä saakka. Tästä ei kaikki tykkää, mutta esim. anoppini olisi tällaista rakastanut.
Voisiko kokeilla nuorten kanssa tehtäviä ryhmäytymisleikkejä. Esim. Mentävä riviin iän mukaan nuorimmasta vanhimpaan, kengännumeron suuruuden ym. Mukaan.
Mielialakortteja, jokainen valitsee itseään kuvaavan kuvan.
Itse työskentelin yhden kesän tuuraamassa virikeohjaajaa, itse nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajana. Noiden jo em. puuhien lisäksi järjestin hartauksia, iltapäivätansseja (kyllä, myös pyörätuolia voi tanssittaa), pullanleivontaa, ulkopelejä (mm. mölkky) ja ulkoilu muutenkin päivittäin ryhmässä ja yksilöittäin halukkaille. Paikallisia musiikkiesityksiä, käytiin raveissa ja torilla markkinoilla pienryhmissä, pihapikninnejä.
Hyviä ajatuksia olet saanut, juuri tuosta vanhuksen itsemääräämisoikeudesta.
Meillä askarteluohjaaja on hyvin mielikuvitus rikas ja ihminen paikallaan, tekevät tosi hienoja askarteluja "tyhjästä",niin että vanhukset tekevät osan ja ohjaaja osan, kuitenkin niin hienosti, että vanhuksille jää mieli että he ovat tehneet.
Osa tulee vain katselemaan ja juttelemaan, osa ei halua lainkaan osallistua.
Samoin lauluhetkiin, bingoon jne.
Parhaita hetkiä on vanhuksilta tulleet ideat, ei oo ollut tuoreita sämpylöitä pitkään aikaan, koska paistetaan makkaraa, ihan vaan juttelu vanhusten elämästä, jos olet nuori heidän nuoruudestasn, musiikista,, itse olen huono vain istumaan ja juttelemaan, mutta samalla voi kysellä saako vähän hieroa hartioita, mutta tosiaan kysyä saako tai välillä laulaa joku vanhusten mieleen tullut laulu.
Tänään esim voisin muistella Annikki Tähteä ja onko koku käynyt tanssaissa häntä katsomassa jne.
Vähänkö tuli ikävä töihin.
Sekä kauneudenhoito- ja hemmottelupäiviä. Mm. Hierontaa, kynsien lakkausta, hiusten laittoa yms
Lauluhetket on tosi suosittuja. Pyydä joku säestämään. Osaako joku henkilökunnasta soittaa jotain? Tai vapaaehtoinen. Olin itse monta vuotta sosionomina töissä 100-paikkaisessa palvelutalossa, vastasin viriketoiminnoista. Suosituimpia olivat kesällä makkaranpaisto (grillattiin ulkona ja pidettiin yhteislaulut) sekä päivätanssit. Päivätanssit oli joko levytanssit tai elävää musiikkia, vanhoja iskelmiä. Talvisin suosituinta ohjelmaa olivat istumatanssit ja yhteislaulut. Karaokessa kävivät entiset laulun harrastajat, mutta usein jouduttiin ohjaajat laulamaan suurin osa lauluista, vanhukset sitten lauloivat mukana. Meillä oli myös retkipäivä kerran viikossa. Osa asukkaista ei halunnut retkille koskaan, jotkut olisivat ilmoittautuneet joka viikko.
Vanhustyön keskusliiton Vahvike-aineistopankki on täynnä ideoita ryhmä- ja viriketoimintaan: www.vahvike.fi. Samoin RyhmäRengin uudet sivut, www.ryhmarenki.fi.
Ihana kun jossain aikaa jää viriketoiminnalle.
Tämä on kyllä tosi tärkeä aihe ja olisi hienoa, jos kaikissa hoivakodeissa olisi säännöllisesti järjestetty viriketoimintaa. Moni vanhus on yksinäinen ja varsinkin ne, jotka asuvat yksin omassa kodissaan. Tuolla Vahvikkeen nettisivuilla on hyvin matskua ja googlesta löytyi myös kootusti yhdeltä toimijalta juttua tähän. Toivottavasti noista on apua etsivälle!
Muistelua esim. vanhoista esineistä tai valokuvista, hemmotteluhoitpja, tanssir
Jos vanhus nauttii siitä, että saa olla yksin rauhassa ja vaikka katsoa televisiota, niin annettakoon hänelle oikeus siihen. Oma vanhukseni valitti, että rasittaa ne akat, kun aina ollaan tyrkyttämässä laulanusta, leikkimistä, käsien heiluttamista, askartelua ja muuta lastentarhaikäisten virikettä. Ja kun on kohtelias ihminen, niin ei oikein uskalla sanoa ettei kiinnosta, ja stressaantuu siitä "virikkeiden" tyrkyttämisestä.
Eli opetelkaa lukemaan, millainen vanhus on: jos on älykäs, on nöyryyttävää jotain tyhmää virikettä tyrkyttää, jos on introvertti ollut ikänsä, niin saattaa pelätä sosiaalisia tilanteita ja ahdistuu siitä.
Muistakaa, että vanhukset eivät ole lapsia. Ei tarvitse jotain paperintaittotyötä ihastella lässyttämällä, että onpas pikku Hilma tehnyt hienon paperiveneen, ihanaa..