Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija wrote:

Edelliseen kyseessä siis olikin prinsessa Romy tässä lasten elokuvassa. Tässä videolla se pätkä mistä edellisessä viestissä kerroin. Kohdasta 8.40 alkaen. 

Eli tämä elokuva. 

Vierailija wrote:

Edelliseen vielä jatkona kysymys. Eli jos laitat toisen kätesi peukalon ja keskisormen ranteesi ympärille niin saatko niiden päät koskettamaan toisiaan eli riittääkö ympärys siihen. Minulla riittää ja ehkä sekin kertoo siitä kuinka ohuet ranteeni ovat. 

En tiedä oliko tähän jo vastattu mutta minulla riittää ihan hyvin peukalo pikkusormenkin kanssa ranteen ympäri ja riittää vähän ylempääkin. Tosi hennot ranteet siis mutta silti omaan aika vahvat käsivarret, ja hyvä selän kunto kai auttaa asiaa, jaksan nostella melko painaviakin. Minunkin käteni palelevat helposti ja siksi on oltava hyvät ranteenlämmittimet ja muutenkin on aina mietittävä miten saan juuri kädet suojattua kylmältä. Pitäisi olla takkeja joissa juuri hihat on vuorattu lämpimiksi vaikka muuten ei olisi. Paleleeko käsistä riippuu henkilöstä, jokaisella on vähän erilainen rakenne.

Jos lentokentän turvatarkastuksesta ei saa viedä läpi esim 1L vetoista nestepulloa niin saako sen viedä jos se on jäässä? Eihän se silloin ole nestettä. 

Vierailija wrote:

Jos lentokentän turvatarkastuksesta ei saa viedä läpi esim 1L vetoista nestepulloa niin saako sen viedä jos se on jäässä? Eihän se silloin ole nestettä. 

Pieni googlaaminen näyttäisi kertovan, että saa, mutta vain jos se on todella umpijäässä kokonaan. Yllättävää, olisin itse asiassa olettanut päinvastaista.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jos lentokentän turvatarkastuksesta ei saa viedä läpi esim 1L vetoista nestepulloa niin saako sen viedä jos se on jäässä? Eihän se silloin ole nestettä. 

Pieni googlaaminen näyttäisi kertovan, että saa, mutta vain jos se on todella umpijäässä kokonaan. Yllättävää, olisin itse asiassa olettanut päinvastaista.

Toisaalta olen saanut myös ohjeistuksen että sääntö koskee aineita jotka ovat huoneenlämmössä nesteitä. Pitäisi selvittää kumpi on oikein. 

Miten Dingosta (=Nipasta) tuli yhtäkkiä vitsi? Dingolla hyviä biisejä ja 80-luvun hysteria omaa luokkaansa. Samoin Neumannin soololevyn hyviä.

Ps. Mitä hittoa täällä on tapahtunut, kun näkymä ihan outo????

Voiko valtameressä rannalla uidessa saada kalojen limaa ihoonsa (jos sitä on irronnut kalasta) tai muuta merenelävistä peräisin olevaa materiaalia? Entä kuollut meduusa? Tai vesikasvit, jos ei laske planktonia lukuun.

Miten tehdään lähdeviittaus jos lainataan kahta lausetta?

Kolmesta tai enempi lauseesta se on muotoa . (Tekstiä .)

Yhdestä lauseesta muotoa: ei pistettä (viittaus) .

Mitä tapahtuu jos jonkin valtion kantajilta putoaa ydinasesalkku lattialle. Hupsista, lipsahti kädestä. Voiko se käynnistää jonkin reaktion? Vai ovatko laitteet vakaita.

Miksi suitsukealustoja ja kynttiläalustoja myydään puisina? Eivätkö ne syty palamaan? Niitä tuodaan Suomeen paljon ja verkkokaupat myyvät edelleen niitä. Suitsuketuhka voi olla kuumaa. En ymmärrä. Kaunis kaiverrus kyllä ja voi sopiva astiaksi. Lisäksi tuikkukippo ei saisi olla liian kapea, kynttilä ei saa osua lasin reunaan, ettei lasi räjähdä kuumetessa.

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ammatteja voi nopealla aikataululla opiskella verkossa, jos on alanvaihtoa kyseessä ja ammattikoulu pohja? Pitäisi olla melko helppoakin, jos ei ole kouluja käynyt vuosikymmeniin.

Kehottaisin katsomaan eri oppilaitosten tarjontaa. Ehkä juuri ammattikoulu olisi sinulle ainoa vaihtoehto, koska et omaa toisenasteen koulutusta. Jotkut ammattioppilaitokset järjestävät verkkokoulusta. Niitä linjoja vaan on melko vähän minkä olen itsekin saanut huomata. Jos mietin kaikkia mitä itse olen nähnyt niin merkonomikoulusta järjestetään verkossa. Tässäkin muistaakseni meni sitten niin, että pitää olla alan työpaikka tai kokemusta alalta. Kannattaa hakea tietoa tuosta jos kiinnostaa. Samoin joku oppilaitos järjesti lähihoitajakoulutusta. Kannattaa käydä myös kaikki monimuoto koulutukset läpi. Niissä lähipäiviä välillä, mutta niitä on yleensä melko vähän. Muuten saa opiskella verkossa

Lisään edelliseen vielä sen, että riippuu siitä minkä alan ihminen olet ja oletko töissä vai työttömänä tms.

Jos haluat nopeasti päästä tuloksiin, kannattaisi valita sellainen ala jolta on se edellinen amistutkinto ja/tai aikisempaa työkokemusta edes vähän. Se nopeuttaisi prosessia ja helpottaisi opiskelemista.

Jos olet työttömänä voit päästä TE-toimiston järjestämille kursseille, jotkut ovat sellaisia, joista pitäisi jopa päästä suoraan töihin. Lisäksi jos et ole työelämässä, voisit myös katsastaa olisiko oppisopimuskoulutuksessa sinulle sopivia vaihtoehtoja.

Jos on jonkin verran rahaa säästössä, voi harkita myös itse maksettuja koulutuksia. Tälläisiä on mm. hoitoalalla, eli jos on vaikka lähihoitajataustaa, voisivat toimia.

Vierailija wrote:

Mistä saisi Helsingistä sekä kuohuviiniä että todella hyvän leivoksen, jotka voisi nauttia kauniissa ympäristössä, johon kuuluisi siis myös se, että ei ole niin paljon melua, että voi keskustella normaalilla äänenvoimakkuudella? Monista kahviloista ei saa kuohuviiniä, viinibaareista ei saa leivoksia. Monet kahvilat ovat uskomattoman meluisia, ei ole yhtään ajaltetu akustiikkaa. Pakko olla joku, ei vaan tule mieleen!

Mitään ideaalia paikkaa ei tule heti mieleen, mutta kuohuviiniä tai jopa aitoa shamppanjaa tarjotaan parissakin paikassa.

Tuli mieleen Stockmannin keskustan tavaratalon F8 shamppanjabaari (siellä 8. kerroksessa siis), siellä saa jotain pikkupalaa. Ei kovin iso paikka, ja ikään kuin suojattu ympäristöltä, joten jos sisällä ei ole paljon ihmisiä, sitten se on aika rauhallinen. Ei ehkä ole kovin "kaunis" ympäristö.

Sitten on klassiset paikat Fazerin baari Kluuvikadulla, saa kuoharia ja shamppanjaa, mutta rauhallisuudesta ja kauneudesta en osaa sanoa. Ja tietysti Café Ekberg, toki suosittu sekin. Uusin on Pikku-Finlandia, maisemat Töölönlahdelle ovat hyvät ja tarjolla talon oma nimikkokuohari, mutta tämä on suosittu paikka, joten riippuu päivästä ja ajankohdasta miten rauhallinen se on.

Sitten on ns. viinibaarit tai cocktailbaarit. Kalliimmasta päästä, mutta hieno on Hotelli St. Georgen Wintergarden bar. Viinibaareja on paljon, en tunne hyvin kaikkia. En osaa sanoa saako näistä leivoksia...

Sitten on muutama paikka jossa tarjotaan brunssilla kuplivaa. Ravintola Sunnilla on kuohuviinibrunssi viikonloppuaamuisin, ja minusta paikka on kiva ja maisemat (Senaatintorille) kauniit nekin. En ole itse käynyt brunssilla vain illalla syömässä, joten en osaa sanoa miten rauhallista silloin on.

Vierailija wrote:

Miten tehdään lähdeviittaus jos lainataan kahta lausetta?

Kolmesta tai enempi lauseesta se on muotoa . (Tekstiä .)

Yhdestä lauseesta muotoa: ei pistettä (viittaus) .

Vaihtoehtoja on useita, riippuu myös lähdeviittaustyylistä, alasta yms. Jos otetaan joku yleinen suomenkielinen tapa, niin esimerkiksi:

(uusi kappale!)

Höpötilöpöti ynnä siinä se. Sitäpäsitä ja sen pituinen se. (Romppainen, 2023, s. 163.)

Eli aina uusi kappale, sitten ne kaksi lainattua virkettä ja lopuksi omana virkkeenään se lähdeviite. Lukija siis ymmärtää, että kaikki kappaleen teksti ennen lähdeviitettä on lainausta kun noin merkitään.

Huom! Virke ja lause on eri asia kirjakielessä.

Vierailija wrote:

Olisiko mahdollista tuottaa maitoa pehmeällä rasvalla? Eli maidon kovan rasvan tilalla olisi vaikka rypsiöljyä.

Mitä järkeä siinä olisi? Meillähän kaupasta saa jo vähärasvaista ja jopa rasvatonta maitoa. Jos rasvan makua kaipaa maitoon vaikkapa kahvin kanssa, niin maitokahviin voi lisätä margariinia -- rypsiöljyn maku ei ehkä olisi yhtä miellyttävä kaffessa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mistä johtuu että vatsalihasliikkeitä tehdessäni kaulaan sattuu niin että pitää lopettaa jumppaaminen?

Lihasjumit?

Liian heikot lihakset kaulalla vaativat niskalta ja hartioilta enemmän, jotta saadaan kompensoitua pään paino ja sento.

 

Voi olla kyse myös siitä, että teet liikkeen väärin eli vedät hartioilla, etkä käytä niitä keskivartalon syviä lihaksia. Se johtuu luultavasti siitä, että vatsalihaksesi ovat liian heikot. Siinä tapauksessa kannattaa kokeilla erityyppistä vatsaliikettä, jossa et pääse käyttämään "kaulaa". Esimerkiksi tässä

Vierailija wrote:

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206832

Tuolla alaotsikko "Mitä voin tehdä?"

Yritetäänkö tuolla sanoa, että jos löytää aurinkoahvenen, niin se kuuluu taqqaa? Tuossa lähinnä sanotaan mitä ei saa tehdä, antamatta selkeä ohjetta mitä sille pitää tehdä, eikä minulle tule mieleen muutamaan mitä jäisi jäljelle. Onkohan kyse siitä, että kuulostaisi liian pahalta kehottaa taqqamaan, joten se on annettu lukijalle "itse pääteltäväksi"?

(Nuo q-kirjaimet tarkoittaa sitten p-kirjaimia. En halunnut että viesti menee "tarkastukseen".)

Kyllä. Yleensähän kalastaessa se saatu saalis tapetaan ja syödään. Eli aurinkoahvenen voi myös syödä. Jos ovat pieniä, eikä halua niitä siksi syödä, sitten ne tapetaan ja viedään biojätteeseen.

Vierailija wrote:

Mietin yhtä elokuvaa jonka katsoin lapsuudessa. Kyseessä Maailman ympäri 80 päivässä, elokuvan jokin piirretty versio. Muistaakseni päähenkilönä oli Leijona silinteri päässä. Kuitenkin siinä lastenkin versiossa näytettiin se leskenpoltto tilanne siellä Intiassa. Prinsessa Aoudan oli tarkoitus kuolla. Tämä Phill (vai mikä se päähenkilö nyt olikaan) sitten pelasti tämän. Mietin vaan miten lastenkin versiossa voidaan näyttää sellaista ja oli kuvattu temppeli ja se palava kokko ja tyypit hokivat jotain Kali Jumalan nimeä. Oli melko pelottava kohtaus, vaikka en ollut mikään ihan pieni. Piirretty elokuva toki oli, mutta silti minusta liikaa lasten elokuvaan. Tämä kokemus 2000-luvun alusta joten ei mikään kovin vanha elokuva. 

Sarja perustuu vuonna 1872 julkaistuun kirjaan, jonka kirjoitti ranskalainen Jules Verne. Kirja kirjoitettiin siirtomaa-aikaa ja kirjan tarinassakin eletään siirtomaa-aikana. Prinsessa Aoudan hahmo heijastaakin tyypillistä siirtomaa-aikaista kerrontaa, jossa valkoinen mies pelastaa naisen (aina nuori ja kaunis, usein jonkinlainen prinsessa) "barbaarimaiselta" vieraalta kulttuurilta. Usein tarinoissa naisen kuuluu lopussa kuolla uhrautumalla pelastajansa eteen -- etenkään britit eivät usein kuvitelleet että tummaihoisen naisen kanssa voisi solmia virallisen avioliiton, ranskalaiset olivat hieman vapaamielisempiä, ja siksi kai tässäkin Aouda ja Phileas Fogg päätyvät naimisiin.

Tarinoiden taustalla on ikään kuin kertomus siitä kuinka valkoinen mies valloittaa sivistyksellään, teknologialla ja älyllään vieraan maan (nainen edustaa tässä sitä maata) ja käännyttää naisen omaan uskoonsa ja kulttuuriinsa. Ilkeää vieraan maan miestä taas pidetään roistona, joka kohtelee naisia huonosti. Melko lähellä r asistisia asenteita sisältävät siis nämä tarinat, vaikka toki tässä tapauksessa sati-perinne on ollut todellinen hindulainen tapa, eikä länsimaista keksintöä. Intiassa vaan usein satia tehneitä naisia palvottiin ja heille jopa rakennettiin temppeleitä aikoinaan, ja lesken asema oli huono kuten vielä tänäänkin, joten kai monet naiset ihan tahtoen uhrasivat itsensä saadakseen uskomansa hienon kuolemanjälkeisen elämän.

Vernen 80 päivässä maailman ympäri -kirjassa Aoudan hahmo on kuitenkin monimutkaisempi, hän on alkujaan etnisesti parsi, eli Intiaan Iranista muuttaneen kansan jäsen. Parsit ovat uskonnoltaan zarathustralaisia, eivät siis hinduja. Leskenpolttaminen aviomiehen hautajaisten yhteydessä (sati, suttee) oli hindulainen seremonia, ja siinä siis oletettiin lesken olevan halukas uhraamaan itsensä. Kirjan Aouda edusti siis eri etnistä ryhmää ja uskontoakin, eikä ollut halukas uhraamaan itseään, joten sankari tuli apuun hädän hetkellä.

Piirrossarjassa prinsessa Romy (Aouda) kulkee ensin jotenkuten parsilaistyylisessä asussa, mutta häissä hänellä on jo länsimainen valkea hääpuku merkkinä länsimaalaistumisestaan.

Vastaavanlaiset tarinat julmine kohtauksineen kuuluvat länsimaiseen kuvastoon. Katsomasi piirroselokuva on 1980-luvulta, joten silloin vielä voitiin viljellä tuollaisia julmia kohtauksia osana jännittäviä ja eksoottisia seikkailutarinoita. Vastaavia tarinoita joissa nuoria naisia yritettään pakkonaittaa tai uhrata muuten (yleensä muussa kuin länsimaisessa kulttuurissa) löytyy pilvin pimein lastenfilmeistä, tuli mieleen esim. Pocahontas, Jasmine, Mulan.

Vierailija wrote:

Miksi kaikkien upeiden ja ylväiden rakennusten edessä on aina leijona patsaita? Yleensä se on aina tyypillisesti leijona kaikkialla maailmassa tai kotka. Miksi?

Eri kulttuureissa tärkeät symboliset eläimet vaihtelevat. Aina ei eläinten tarvitse olla kotoperäisiä tai edes todellisia (esim. lohikäärmeet).

Leijonat eivät olleet ihan vieraita eläimiä eurooppalaisillekaan, leijonia nimittäin asui myös Euroopan puolella vielä vähän yli 2 000 vuotta sitten. Antiikin aikana Roomaan tuotiin leijonia ilmeisesti Marokon alueelta eli ns. atlaksenleijona, jotka kuolivat sukupuuttoon n. 80 vuotta sitten. Keskiajalla Euroopasta tehtiin ristiretkiä Lähi-itään, jossa asui vielä 1800-luvulle saakka aasianleijonia. Se, että leijonia alettiin käyttää keskiajalla vaakunissa ja seinävaatteissa sun muussa kuvstossa, teki eläimistä tunnettuja täällä pohjolan perukoillakin niillekin, jotka eivät  sellaista olleet oikeasti nähneetkään. Se tiedettiin että kyseessä on iso ja vaarallinen petoeläin, uljas olemukseltaan ja komeat kynnet, kuten kotkalla. Sehän on Euroopassa ollut tuttu kaikille.

Länsimaissa leijona (karhu pohjoisemmassa) ja kotka (tai muu petolintu) on varhain koettu merkittäviksi ja näitä on nimenomaan käytetty keskiajalla ritarien vaakunoissa. Ritarit siis vertasivat itseään sotureina saalistajiin, joten se yhteys siinä kai on.Toki sellaiset taistelijat kuin sarvekkaat pässit, peuraeläimet yms. ovat myös olleet suosittuja. Joku hurja villisikakin tai hevonenkin on joukossa.

Usein vaakunoissa eläimet esitetään taisteluasennoissa, leijonat karjuvat ja seisaallaan ja ojentavat käpäliään kuten Suomen vakuunassa (lisäksi jellonalla on yksi ihmisen käsivarsi ja siinä miekka, joten kova tyyppihän se on). Leijonan nimikin oli suomeksi alkuaan jalopeura.

Näitä taistelevia eläimiä pidettiin ylväinä ja jaloina. Kai kyse oli myös vallasta ja voimasta. Hallitsijoillahan nämä vaakunaeläimet ovat olleet yleisiä. Leijonassa rohkeus oli tärkeä ominaisuus. Esim. kuuluisa ristiritari Rikhard Leijonanmieli, josta tuli Englannin kuningas.

Euroopan valtiolliset vaakunat nykyään jaetaan edelleen leijoniin ja kotkiin jos niissä eläimen kuva on. Eipä siis ihme että vaakunoista ylväiden eläimet ovat päätyneet patsaiksi myös isojen julkisten hallintorakennusten tai muuten tärkeiden valtaa ja voimaa uhkuvien pytinkien eteen. Meillähän Suomen kansallismuseon edessä on se karhu (ei leijona tällä kertaa). Suomen 10-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi 1927 Viipuriin pystyttiin maakunta-arkiston läheiseen puistoon leijonapatsas. Patsaiden merkitystä hallitusvallan symbolina kuvastaa nyt se, että Viipurissa samalla paikalla on aina historian vaiheiden mukaan ollut joko venäläisten Pietarin Suuren patsas tai sitten suomalaisten leijona. Jossain vaiheessa sotien jälkeen, kun olimme menettäneet lopullisesti Viipurin, niin venäläiset poistivat viimeistä kertaa leijonan paikaltaan pylvään päältä ja hautasivat sen maahan, josta se sitten kaivettiin esiin ja nyt Suomen leijona makaa jalattomana Viipurissa, Monrepos'n puistossa.

Miksi flussa pikkuhiljaa loppuu,eli siitä paranee. Kuoleeko ne virukset vai mikä homma?

Vierailija wrote:

Miksi suitsukealustoja ja kynttiläalustoja myydään puisina? Eivätkö ne syty palamaan? Niitä tuodaan Suomeen paljon ja verkkokaupat myyvät edelleen niitä. Suitsuketuhka voi olla kuumaa. En ymmärrä. Kaunis kaiverrus kyllä ja voi sopiva astiaksi. Lisäksi tuikkukippo ei saisi olla liian kapea, kynttilä ei saa osua lasin reunaan, ettei lasi räjähdä kuumetessa.

Kyllä se suitsukkeen tuhka viilenee siinä kun se putoaa alustalle. Lisäksi alustat valmistetaan useimmiten lehtipuulaaduista, jotka ovat tiheämpiä eli kovempia kuin muunlainen muu ja siksi kestää lämpöä hieman paremmin. Mutta onhan noita myynnissä myös muista aineista, kuten metallista jne..