Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

jhghjghj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette jääkiekon mm-kisojen pelisysteemistä? Kun kukin joukkue pelaa seitsemän alkusarjaottelua ja alkusarjan neljä parasta pääsevät puolivälieriin, näiden voittajat välieriin ja näiden häviäjät pronssiotteluun ja voittajat loppuotteluun. Joskus vähän tuntuu, että alkusarja on loppujen lopuksi merkityksetön. Vaikka pelaisi kuinka hyvin alkusarjassa mutta häviää puolivälierän, joutuu lähtemään kotiin.

Mutta siihen välierään ei pääse, jos ei saa tarpeeksi pisteitä alkusarjassa.

Puolivälierään. Välierään pääsee voittamalla puolivälierän.

Aah, totta. Pointtina kuitenkin se, että alkusarjalla on merkitystä etenemisen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

1. Maksaako rikkinäisen setelin vaihtaminen ehjäksi jotain?

2. Sain automaatista 50 €:n setelin, jonka kulmasta puuttuu pieni, alle neliösentin kokoinen pala, ei repeämä vaan ikään kuin saksilla huolella pois leikattu. Onko mahdollista, ettei seteliäni kelpuuteta, jos käytän sitä jossain? Rahasta ei puutu mitään kuviota, vaan aukko on tasaisen vaalean alueen kohdalla.

http://www.talouselama.fi/uutiset/seteli-meni-rikki-toimi-nain-ettet-me…

Tuolla vastaus molempiin.

Vierailija kirjoitti:

hgfdfhfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Häjyt-elokuvan lopussa Heikki antoi Jussin kuolla?

Koska Jussi olisi muuten tappanut Heikin, joka oli juuri tunnustanut vieneensä pankkiryöstörahat, vaikka elokuvan alussa Antti ja Jussi epäilivät maanviljelijä Romppaista.

Mutta miksi Heikki päätti tunnustaa? Ilman sitä ei olisi tarvinnut pelätä Jussia. Tulikohan Heikki lopulta kaiken sekoilun ja tappamisen jälkeen siihen tulokseen, ettei Jussista saada yhteiskuntakelpoista vaikka miten yritetään, joten parempi ottaa hänet pois päiviltä..

Tuliko Antista sitten yhteiskuntakelpoinen? Joku on väittänyt, että tuli, mutta elokuvan lopussahan hän on yhä vankilassa, mutta hiukset eivät enää ole pitkät. Tarkoittaako tämä sitä, että tuomionsa kärsittyään Antti aloitti kunnollisen elämän?

Antin kohtalo jätetään elokuvassa katsojan mielikuvituksen varaan. On kuitenkin selvää, että kahdesta häjystä Antti oli kuitenkin paljon halukkaampi yrittämään sopeutumista normaalielämään, eikä hän ollut niin valmis väkivaltaan ja tappamiseen kuin Jussi. Anttihan oikeastaan antoi ottaa itsensä kiinnikin vapaaehtoisesti menemällä tansseihin, kun taas Jussi yritti paeta pitkin metsiä.

Vierailija kirjoitti:

Minkä tyylisille matkoille matkavakuuts on tarkoitus (tai kannattavaa) ottaa?

Oletan etteivät ihmiset ota matkavakuutuksia millekään perus Tallinnan reissulleen tai mennessään vaikka Tukholmaan päiväksi pariksi shoppailemaan. (?)

Milloin matkavakuutuksen ottamatta jättäminen on vielä OK? Entä jos on siellä Tallinnassa vaikka viikon? Tai jossain Keski-Euroopassa kuten Saksassa tai Puolassa muutaman päivän.

Missä määrin matkan kesto ja matkan kohde vaikuttavat siihen, ottavatko ihmiset yleensä matkavakuutuksen vai eivät? Yleensä kun matkavakuutuksista puhutaan, kuvittelen kohteeksi jonkin kaukaisen maan ja matkan kestoksi useamman päivän tai viikkojakin, mutta onhan niitä muunkinlaisia matkoja.

Itse olen pitänyt linjana, että otan matkavakuutuksen kaikille yli yön kestäville ulkomaanmatkoille. Kotivakuutukseni kattaa kotimaanmatkat, joten niille en tarvitse erillistä vakuutusta. Kannattavuus lienee jokaisen henkilökohtainen mielipide ja vakuutusehdotkin vaikuttavat asiaan jonkin verran.

Vierailija kirjoitti:

1. Maksaako rikkinäisen setelin vaihtaminen ehjäksi jotain?

2. Sain automaatista 50 €:n setelin, jonka kulmasta puuttuu pieni, alle neliösentin kokoinen pala, ei repeämä vaan ikään kuin saksilla huolella pois leikattu. Onko mahdollista, ettei seteliäni kelpuuteta, jos käytän sitä jossain? Rahasta ei puutu mitään kuviota, vaan aukko on tasaisen vaalean alueen kohdalla.

Noin vähäisesti vahingoittunutta seteliä ei tarvitse vaihtaa ehjäksi. Se kelpaa hyvin maksuvälineenä, koska kaikki tunnisteet ovat ehjiä. Jos seteli olisi niin rikkinäinen, ettei sitä voisi käyttää maksaessa, voisit toimittaa sen Suomen Pankkiin tarkastukseen ja tarvittaessa saisit sieltä setelin arvon verran hyvitystä.

Miksi Helsingin sanomista käytettävä lyhenne hesari on hyväksyttävä puhekielessä, mutta hesa Helsingin lyhenteenä särähtää korvaan? Arvon stadilaiset tämä ei ole loogista. Nimimerkillä "kehän sisällä vaan ei tarpeeksi lähellä".

Vierailija kirjoitti:

Miksi Helsingin sanomista käytettävä lyhenne hesari on hyväksyttävä puhekielessä, mutta hesa Helsingin lyhenteenä särähtää korvaan? Arvon stadilaiset tämä ei ole loogista. Nimimerkillä "kehän sisällä vaan ei tarpeeksi lähellä".

Minun tuntemilleni helsinkiläisille sana Hesa ei ole mikään ongelma. Osa käyttää sitä itsekin. Enemmän siis ihmiskohtaista kuin kaikkien helsinkiläisten ongelma.

Ja lisäyksenä hieman ohi aiheen: Asun Keski-Suomessa ja paikallinen lehti on Keskisuomalainen. Siitä käytetään puhekielessä usein lyhennettä keskari. En silti kutsuisi itseäni tai muitakaan Keski-Suomen asukkaita keskareiksi, vaikka he keskisuomalaisia ovatkin. Siinä on kuitenkin vissi ero puhutaanko lehdestä vai ihmisestä.

Mikä on nimeltään tämä numeroleikki, josta taitaa olla olemassa useitakin versioita? Leikin sitä kerran porukassa. Jokaisen piti sanoa vuorollaan yksi numero. Eli ensimmäinen sanoi 1, toinen 2 ja niin edelleen, mutta 7:llä jaollisia numeroita ei saanut sanoa eikä sellaisia, joissa on kaksi samaa numeroa peräkkäin. Niiden kohdalla piti sanoa "hep", ja jos ei sanonut "hep" vaan sen numeron, joutui pelistä pois. Tässä oli myös sellainen sääntö, että hep-luvun jälkeen suunta vaihtui, eli jos vuoro kulki ensin myötäpäivään, niin hep-luvun jälkeen vuoro kulki vastapäivään. Eli se joka sanoi luvun 6, sanoi myös luvun 8.  Nuo hep-luvut välillä 1-99 ovat siis 7, 11, 14, 21, 22, 28, 33, 35, 42, 44, 49, 55, 56, 63, 66, 70, 77, 84, 88, 91, 98 ja 99. Mutta entäs sen jälkeen? Ilmeisesti 100:n kohdalla pitäisi myös sanoa hep, koska siinä on peräkkäin kaksi nollaa? Ja luvuissa 110-119 on kaikissa peräkkäin kaksi samaa numeroa ja luvussa 111 on itse asiassa kolme samaa peräkkäin. Tässä leikissä ei muistaakseni päästy kertaakaan sataan asti, joten siksi kysyn tätä.

Muistelen, että Opettaja-lehdessä olisi joskus ollut liitteenä Otavan Otso, jossa kai kerrottiin netissä olleesta Otso-klubista ja niissä oli myös sellainen keltainen ja vihreäpaitainen ja -housuinen karhuhahmo, jonka nimi oli Otso. Joskus tuo karhuhahmo näkyi myös Otavan sivuilla. En itse ole opettaja, kysyn tätä vain siksi, että tuo karhuhahmo on vain hauskasti jäänyt mieleeni. Löytyikö noita Otavan Otso -juttuja useistakin Opettaja-lehdistä ja mitä muuta niissä oli?

Muistelen, että joskus 90-luvun alussa Pikku Kakkosessa esitettiin animaatiota, jossa oli joku Timppa-niminen hahmo. Tietäisikö kukaan tarkemmin tästä? Yhdestä jaksosta muistan, että Timpalla oli jokin taikajuttu, jolla hän pystyi hävittämään esineitä, ja hän taisi vahingossa hävittää isänsäkin.

Jos Youtubessa laittaa videon nopeudelle 0,25 eli hitaimmalle, miksi videosta ei kuulu ääntä?

Mistä saa niitä "Ei mainoksia" kylttejä laminoituna? Tuntuu että monella naapurilla on ja mietin välillä naureskelen että onko tää oikeesti kaikilla muilla tiedossa?:D

Mikä ihme on Youtubessa käyttäjä nimeltä "Kuvara yö"? Ajelee jatkuvasti autolla ympäriinsä. Videoita on runsaasti mm. Iisalmesta, Kiuruvedeltä ja Haapajärveltä ja on paljon sellaisiakin, joissa ajaa Iisalmesta Kuopioon ja takaisin ja on myös ajanut Kuopiosta Suonenjoelle.

Mitä on juntturoiminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä tyylisille matkoille matkavakuuts on tarkoitus (tai kannattavaa) ottaa?

Oletan etteivät ihmiset ota matkavakuutuksia millekään perus Tallinnan reissulleen tai mennessään vaikka Tukholmaan päiväksi pariksi shoppailemaan. (?)

Milloin matkavakuutuksen ottamatta jättäminen on vielä OK? Entä jos on siellä Tallinnassa vaikka viikon? Tai jossain Keski-Euroopassa kuten Saksassa tai Puolassa muutaman päivän.

Missä määrin matkan kesto ja matkan kohde vaikuttavat siihen, ottavatko ihmiset yleensä matkavakuutuksen vai eivät? Yleensä kun matkavakuutuksista puhutaan, kuvittelen kohteeksi jonkin kaukaisen maan ja matkan kestoksi useamman päivän tai viikkojakin, mutta onhan niitä muunkinlaisia matkoja.

Itse olen pitänyt linjana, että otan matkavakuutuksen kaikille yli yön kestäville ulkomaanmatkoille. Kotivakuutukseni kattaa kotimaanmatkat, joten niille en tarvitse erillistä vakuutusta. Kannattavuus lienee jokaisen henkilökohtainen mielipide ja vakuutusehdotkin vaikuttavat asiaan jonkin verran.

Suosittelen jatkuvaa matkavakuutusta, joka on aina voimassa. Maksaa suunnilleen parin viikon määräaikaisen matkavakuutuksen verran, ja siinä on se hyvä puoli, että se kattaa myös ne kotimaan ja Tallinnan ym. matkat, joille ei tavallisesti oteta määräaikaista matkavakuutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko on monta?

Tämä taitaa olla samanlainen kysymys kuin "paljonko on iso?" eli vastaus vähän riippuu. Kokoa tai määrää verrataan vaikka odotettavaan/yleiseen (50 grammaa painava omena olisi pieni, koska keskiverto-omppu on isompi) tai toivottavaan/pyrittyyn (200 grammaa painava omena olisi pieni, jos oltaisiin kehittämässä puolen kilon jättiomenaa, mutta tulokseksi saatiin vain tuo).

15 ihmistä minibussissa on monta (ellei suorastaan hirveesti), mutta jos vaikka johonkin tapahtumaan tulee isoon saliin 15 ihmistä, niin eihän se ole monta, vaan voisi sanoa että kourallinen tai muutama.

Se on tosiaan tilannesidonnaista, mutta joka tapauksessa aina vähintään neljä. Kolme menee vielä luokkaan "pari".

Tässä Tenavat-piirretyssä sanotaan englanniksi, että yksi kilpailijoista juoksi niin nopeasti, että kaikki saivat hyvät pisteet. En ymmärrä. Miksi kaikki saivat hyvät pisteet koska yksi juoksi niin nopeasti? Tämä keskustelu käydään kohdassa 10:10-10:36.

Vierailija kirjoitti:

Mistä saa niitä "Ei mainoksia" kylttejä laminoituna? Tuntuu että monella naapurilla on ja mietin välillä naureskelen että onko tää oikeesti kaikilla muilla tiedossa?:D

Ihan Prismassa yms olen nähnyt monenkin tyylisiä "Ei mainoksia"-kylttejä. Googlaamalla varmasti löytyy lisää myyntipaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko on monta?

Tämä taitaa olla samanlainen kysymys kuin "paljonko on iso?" eli vastaus vähän riippuu. Kokoa tai määrää verrataan vaikka odotettavaan/yleiseen (50 grammaa painava omena olisi pieni, koska keskiverto-omppu on isompi) tai toivottavaan/pyrittyyn (200 grammaa painava omena olisi pieni, jos oltaisiin kehittämässä puolen kilon jättiomenaa, mutta tulokseksi saatiin vain tuo).

15 ihmistä minibussissa on monta (ellei suorastaan hirveesti), mutta jos vaikka johonkin tapahtumaan tulee isoon saliin 15 ihmistä, niin eihän se ole monta, vaan voisi sanoa että kourallinen tai muutama.

Se on tosiaan tilannesidonnaista, mutta joka tapauksessa aina vähintään neljä. Kolme menee vielä luokkaan "pari".

Minusta kolmekin voi ehkä olla monta, jos on kyse jostain epätodennäköisestä. Jos on voittanut lotossa päävoiton kolme kertaa, olisiko silloin voittanut monta kertaa? Kaksikin voittoa on tietysti hyvin epätodennäköistä, mutta siitä kyllä olisi outoa käyttää sanaa "monta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko on monta?

Tämä taitaa olla samanlainen kysymys kuin "paljonko on iso?" eli vastaus vähän riippuu. Kokoa tai määrää verrataan vaikka odotettavaan/yleiseen (50 grammaa painava omena olisi pieni, koska keskiverto-omppu on isompi) tai toivottavaan/pyrittyyn (200 grammaa painava omena olisi pieni, jos oltaisiin kehittämässä puolen kilon jättiomenaa, mutta tulokseksi saatiin vain tuo).

15 ihmistä minibussissa on monta (ellei suorastaan hirveesti), mutta jos vaikka johonkin tapahtumaan tulee isoon saliin 15 ihmistä, niin eihän se ole monta, vaan voisi sanoa että kourallinen tai muutama.

Se on tosiaan tilannesidonnaista, mutta joka tapauksessa aina vähintään neljä. Kolme menee vielä luokkaan "pari".

Kolme ei voi olla pari, koska se jo lukuna on pariton. Pari viittaa kahteen (paritanssi, parisuhde, kenkäpari, parisänky jne) tai kahdella jaolliseen eli parilliseen.