Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Minne laitatte tuhkat takasta? Poltamme siis vain puhdasta puuta. Voiko sellaisenaan viedä marjapensaitten juurelle?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että pelastuskoira on usein haastavampi koulutettava kuin suoraan asiallaiselta kasvattajalta pentuna hankittava.

Kysymykseni kuuluu: päteekö tämä myös kissaan? Haen tässä sitä että onko tilanne uudelle kissan omistajalle myös samantyyppinen vaativuuden suhteen.

En osaa suoraan vastata, mutta varmasti ainakin rotukissankasvattajat katsovat että vanhemmiksi aiotut kissat ovat hyväluonteisia. Meidän rotukissa on meidän ensimmäinen kissa ja sopii mielestäni aloittelijalle hyvin. On esim. todella sosiaalinen ja hyvin siisti, ja oppi hyvin valjaissa ulkoiluun. Autoilukin sujuu. Noutaa myös joskus leluja :D

Joillakin pelastetuilla kissoilla voi varmaan olla esim. käytösongelmia kuten koirillakin. Kaikilla ei varmasti ole.

Voi viedä, ihan hurjia määriä ei yhdelle pensaalle kannata laittaa mutta voi viedä. Sopii myös hyvin nurmikolle, ja keväällä tuhka sulattaa lumenrippeet nopeammin. Itse levittelen ympäri puutarhaa, vadelmapensaiden juurille, naurispenkkiin, nurmelle.

Milloin oli vielä niin, että tavarataloissa ei ollut omia kassoja eri osastoilla? Koska erään vitsikirjan osiossa kerrotaan erilaisia tarinoita, joista yksi kuuluu niin, että joku mies oli tehnyt niin, että oli kerännyt ostoskärrynsä täyteen ruokaa ja matkatelevision ja että silloin ei vielä ollut omia kassoja elektroniikkaosastolla, vaan kaikki ostokset maksettiin samalle kassalle. Mies oli sitten sanonut kassanhoitajalle, että laskekaa nuo muut ostokset sillä aikaa kun minä vien television autoon ja mies sitten lähti television kanssa maksamatta sitä ja kassanhoitaja tajusi vasta jonkin ajan kuluttua, että mies ei tule takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aikuinen lapsi ilman rintaperillistä kuolee ennen ainoata elossa olevaa vanhempaansa jolla

toinenkin aikuinen lapsi niin periikö tuo elossa oleva kaiken? Vai saako kuolleen lapsen vaimo

puolet?

Jos sinkku aikuinen kuolee, niin perintö menee hänen omille vanhemmille. Jos omat vanhemmat on kuolleet, niin perintö menee omille sisaruksille.

(En ole lakimies, näin minä ainakin käsittäisin).

Voi olla, että ymmärsin kysymyksen väärin, mutta tulkitsin niin, että perintöä jättävä eli se kuoleva henkilö oli naimisissa, mutta lapseton. Siihen tulkintaan johti se, että hän kuolee ilman rintaperillisiä, ja kysymys kuului ”saako kuolleen lapsen vaimo puolet”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että pelastuskoira on usein haastavampi koulutettava kuin suoraan asiallaiselta kasvattajalta pentuna hankittava.

Kysymykseni kuuluu: päteekö tämä myös kissaan? Haen tässä sitä että onko tilanne uudelle kissan omistajalle myös samantyyppinen vaativuuden suhteen.

En osaa suoraan vastata, mutta varmasti ainakin rotukissankasvattajat katsovat että vanhemmiksi aiotut kissat ovat hyväluonteisia. Meidän rotukissa on meidän ensimmäinen kissa ja sopii mielestäni aloittelijalle hyvin. On esim. todella sosiaalinen ja hyvin siisti, ja oppi hyvin valjaissa ulkoiluun. Autoilukin sujuu. Noutaa myös joskus leluja :D

Joillakin pelastetuilla kissoilla voi varmaan olla esim. käytösongelmia kuten koirillakin. Kaikilla ei varmasti ole.

Kissat ovat yksilöitä, mutta kotikissat ovat eläneet tuhansia vuosia ihmisen kanssa, joten kyllä ne yleensä sopeutuvat pidemmän päälle hyvin kotiin, jossa kaikki on okei.

Ne ensimmäiset päivät ovat tärkeät, eli totuta kissa hitaasti uuteen kotiin. Ohjeita löytyy netistä. Usein ne pelastuskissat ovat melkein niitä, jotka ovat todella kiitollisia ja helliä.

Taviskissat ovat luonteeltaan yleensä tasapainoisia ja joustavia. Rotukissoilla luonne vaihtelee rodun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Milloin oli vielä niin, että tavarataloissa ei ollut omia kassoja eri osastoilla? Koska erään vitsikirjan osiossa kerrotaan erilaisia tarinoita, joista yksi kuuluu niin, että joku mies oli tehnyt niin, että oli kerännyt ostoskärrynsä täyteen ruokaa ja matkatelevision ja että silloin ei vielä ollut omia kassoja elektroniikkaosastolla, vaan kaikki ostokset maksettiin samalle kassalle. Mies oli sitten sanonut kassanhoitajalle, että laskekaa nuo muut ostokset sillä aikaa kun minä vien television autoon ja mies sitten lähti television kanssa maksamatta sitä ja kassanhoitaja tajusi vasta jonkin ajan kuluttua, että mies ei tule takaisin.

Tuo oli yleistä ulkomailla pitkään, mm. Neuvostoliitossa. Piti ensin mennä osastolle ja pyytää tuote, joka pakattiin ja vietiin kassalle. Sitten piti erikseen jonottaa kassalle maksamaan ja sitten vasta sai pakettinsa (eri osastoilta). Johtui kai siitä, ettei haluttu antaa kaikenmaailman myyjäneitosten käsitellä rahaa. Kassa istui erikseen sellaisessa kopissa. Se oli sitä aikaa :)

Meillä Suomessa tavarataloista en muista kuin Stockan lapsuudesta, mutta taisi jo silloin olla eri kassat eri osastoilla. Tulee mieleen että jokaisella myyjällä oli rinnassa pitkä rivi eri maiden lippuja, siitä näki mitä kieliä puhuvat.

Stockasta muistan senkin, että siellä oli hissitytöt joilla oli uniformut. Ja Stocka oli eka paikka, josta Suomessa sai pehmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aikuinen lapsi ilman rintaperillistä kuolee ennen ainoata elossa olevaa vanhempaansa jolla

toinenkin aikuinen lapsi niin periikö tuo elossa oleva kaiken? Vai saako kuolleen lapsen vaimo

puolet?

Jos sinkku aikuinen kuolee, niin perintö menee hänen omille vanhemmille. Jos omat vanhemmat on kuolleet, niin perintö menee omille sisaruksille.

(En ole lakimies, näin minä ainakin käsittäisin).

Voi olla, että ymmärsin kysymyksen väärin, mutta tulkitsin niin, että perintöä jättävä eli se kuoleva henkilö oli naimisissa, mutta lapseton. Siihen tulkintaan johti se, että hän kuolee ilman rintaperillisiä, ja kysymys kuului ”saako kuolleen lapsen vaimo puolet”.

Joo, siis henkilö X kuolee. Hänellä on kaksi lasta, eli rintaperillistä. Kysytyssä tapauksessa lapset ovat aikuisia, toinen on edesmennyt ja on ollut avioliitossa, eli hänellä on leski.

Kuka perii (olettaen ettei X:llä ole testamenttia)?

Rintaperilliset perivät aina, joten kuolleen rintaperilliset (mahdollinen) lapsi perii isänsä osuuden. Jos lapsia ei ole sitten kaiken saa se elossa oleva X:n lapsi. Kuolleen lapsen vaimolla ei ole oikeutta periä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos paistinpannun pohjan vääntyminen on mahdollista välttää välttämällä "nopeita lämpötilanvaihdoksia" niin mitenkäs helkutissa paistan pannulla pakastevihanneksia (siis esim. wokkivihanneksia)? Jos pannun lämplötila on jotain lähes kaksisataa astetta ja nakkaan sille -20-asteisia vihanneksia niin eikös se jos mikään ole nopea lämpötilanmuutos?

Tuota olen myös miettinyt. Samoin olen ihmetellyt useiden pannujen ohjeissa olevaa neuvoa, ei saa kuumentaa tyhjänä, silti ohje neuvoo kuumentamaan pannun kunnolla ennen paistettavan pannulle laittoa.

Eri tuumiskelija.

Ei pannun lämpötila muutu niistä wokkivihanneksista vaan päinvastoin, vihannekset alkavat pannussa sulaa.

Pannua ei saa laittaa tyhjänä kuumalle levylle, vaan siihen pitää aina lisätä rasvaa (voi tai öljy). Se, että pannun käsketään antaa kuumentua ennen kuin ruoka-aine lisätään, johtuu varmaan siitä, että ruoka-ohjeissa lasketaan kypsyysaste esim. pihville vain siitä kuin pihvi lätkäistään kuumalle pannulle (eli pannun lämpötila on tasaisesti se sama).

Nykyiset teflonpannut menevät helposti pilalle, jos niitä kuumennetaan liikaa. Niitä pitäisi kuumentaa 6:lla vain hetki ja sitten heti laskea lämpötilaa. Ruoan paistaminen täysillä minuuttikaupalla pilaa pannun. Sähköhellallaliedellä paistaessa pitää siis ennakoida lämpötila ja kääntää nuppia pienemmille asteille pari minuuttia ennen kuin haluaa alentaa lämpöä. Itse käytän vanhaa paistinpannua kantena ja lämmitettyäni pannun, laitan heti ykköselle ja kannen päälle, ihan hyvin sinä ruoka valmistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos paistinpannun pohjan vääntyminen on mahdollista välttää välttämällä "nopeita lämpötilanvaihdoksia" niin mitenkäs helkutissa paistan pannulla pakastevihanneksia (siis esim. wokkivihanneksia)? Jos pannun lämplötila on jotain lähes kaksisataa astetta ja nakkaan sille -20-asteisia vihanneksia niin eikös se jos mikään ole nopea lämpötilanmuutos?

Tuota olen myös miettinyt. Samoin olen ihmetellyt useiden pannujen ohjeissa olevaa neuvoa, ei saa kuumentaa tyhjänä, silti ohje neuvoo kuumentamaan pannun kunnolla ennen paistettavan pannulle laittoa.

Eri tuumiskelija.

Ei pannun lämpötila muutu niistä wokkivihanneksista vaan päinvastoin, vihannekset alkavat pannussa sulaa.

Mistä se lämpö niihin vihanneksiin tulee?

Toinen kysymys: miksi vastaat kun et mistään mitään tajua?

Vierailija kirjoitti:

Voiko juustonaksuja dipata? Entäs muita sipsejä kuin niitä vain suolalla maustettuja?

Tottakai siis voi, mutta teettekö te niin? Tekeekö ihmiset yleensä niin?

Jos kyllä, niin mitkä on hyviä yhdistelmiä?

Juustonaksuja en ole dipannut, mutta kaikkia sipsejä kyllä. Olen aika tylsä eli valkosipuli yleensä ja joskus taco. Perusipsit hyviä jäätelöön dipattuna.

Vierailija kirjoitti:

Mikä eläin pitää yöllä kissamaista naukuvaa ääntä?

Ainakin kettu. Ekan kerran, kun kuulin, niin luulin, että kissat tappelee jossain.

Vierailija kirjoitti:

Minne laitatte tuhkat takasta? Poltamme siis vain puhdasta puuta. Voiko sellaisenaan viedä marjapensaitten juurelle?

Viskaan pihalle. Voi laittaa.

Tuli mieleen tämä ketju taas. Aloitin siis yhdessä koulutuksessa ja siellä pitäisi kuulemma yhdellä pakollisella kurssilla perustaa jokin tavallinen blogi tai sitten sen tyylinen "mainossivusto" facebookkiin. Tämä siis sen takia, että pitäisi esitellä osaamistaan ja julkaista siellä kuvia. Samalla pitäisi myös luoda LinkedIn  profiili. Mietin vaan sitä, että voiko koulu pakottaa julkaisemaan tuon kaiken ja olemaan osa somea jos ei sitä muutenkaan käytä. En siis missään nimessä tahtoisi mitään tietojani julkaista ja julkista blogia pitää. Kamalaa toisaalta, että jo nyt tulee vaikeuksia näissä jutuissa ja itse en tule suostumaan noihin vaatimuksiin kyllä. Onko kukaan muu kokenut samaa ja miten siitä en selvinnyt? Pitää tietenkin ottaa itse yhteys kouluun, mutta kiinnostaisi silti tietää. Ymmärrän tietenkin somen olevan osa tätä päivää, mutta jos ei ihan pakko ole niin haluan sitä välttää.

Katson tässä Kylmäverisesti sinun ja kun näyttelijää ammuttiin rintaan, veri tulee suusta. Aloinkin miettimään, että miksi se veri/sitä verta tulee (myös) juuri suusta ja nenästä?

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen tämä ketju taas. Aloitin siis yhdessä koulutuksessa ja siellä pitäisi kuulemma yhdellä pakollisella kurssilla perustaa jokin tavallinen blogi tai sitten sen tyylinen "mainossivusto" facebookkiin. Tämä siis sen takia, että pitäisi esitellä osaamistaan ja julkaista siellä kuvia. Samalla pitäisi myös luoda LinkedIn  profiili. Mietin vaan sitä, että voiko koulu pakottaa julkaisemaan tuon kaiken ja olemaan osa somea jos ei sitä muutenkaan käytä. En siis missään nimessä tahtoisi mitään tietojani julkaista ja julkista blogia pitää. Kamalaa toisaalta, että jo nyt tulee vaikeuksia näissä jutuissa ja itse en tule suostumaan noihin vaatimuksiin kyllä. Onko kukaan muu kokenut samaa ja miten siitä en selvinnyt? Pitää tietenkin ottaa itse yhteys kouluun, mutta kiinnostaisi silti tietää. Ymmärrän tietenkin somen olevan osa tätä päivää, mutta jos ei ihan pakko ole niin haluan sitä välttää.

Itse verkkolukiossa aikanaan sain tehdä feikkiprofiilin, eli nimi vaikkapa Maija Meikäläinen. Minulla on lähestymiskielto exälle, joka vainoaa jokaista liikettäni ja aivan varmasti stalkkaisi nykyisen olinpaikkani ja uudet tuttavani jos olisin netissä, joten en siitä syystä ole somessa ja uusi nro sekä osoite salainen yms. Ei mielestäni voi pakottaa, mutta kysy voisitko tehdä tuollaisen feikkiprofiilin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos paistinpannun pohjan vääntyminen on mahdollista välttää välttämällä "nopeita lämpötilanvaihdoksia" niin mitenkäs helkutissa paistan pannulla pakastevihanneksia (siis esim. wokkivihanneksia)? Jos pannun lämplötila on jotain lähes kaksisataa astetta ja nakkaan sille -20-asteisia vihanneksia niin eikös se jos mikään ole nopea lämpötilanmuutos?

Tuota olen myös miettinyt. Samoin olen ihmetellyt useiden pannujen ohjeissa olevaa neuvoa, ei saa kuumentaa tyhjänä, silti ohje neuvoo kuumentamaan pannun kunnolla ennen paistettavan pannulle laittoa.

Eri tuumiskelija.

Ei pannun lämpötila muutu niistä wokkivihanneksista vaan päinvastoin, vihannekset alkavat pannussa sulaa.

Pannua ei saa laittaa tyhjänä kuumalle levylle, vaan siihen pitää aina lisätä rasvaa (voi tai öljy). Se, että pannun käsketään antaa kuumentua ennen kuin ruoka-aine lisätään, johtuu varmaan siitä, että ruoka-ohjeissa lasketaan kypsyysaste esim. pihville vain siitä kuin pihvi lätkäistään kuumalle pannulle (eli pannun lämpötila on tasaisesti se sama).

Nykyiset teflonpannut menevät helposti pilalle, jos niitä kuumennetaan liikaa. Niitä pitäisi kuumentaa 6:lla vain hetki ja sitten heti laskea lämpötilaa. Ruoan paistaminen täysillä minuuttikaupalla pilaa pannun. Sähköhellallaliedellä paistaessa pitää siis ennakoida lämpötila ja kääntää nuppia pienemmille asteille pari minuuttia ennen kuin haluaa alentaa lämpöä. Itse käytän vanhaa paistinpannua kantena ja lämmitettyäni pannun, laitan heti ykköselle ja kannen päälle, ihan hyvin sinä ruoka valmistuu.

Kiitos vastauksesta! On vaan ihan pakko sanoa että kun pakastettu ruoka ja kuuma pannun pinta kohtaavat, niin tapahtuu molempia: ruoka lämpenee mutta pannu myös jäähtyy koska siitä ruoka imee lämpöenergiaa. Sitä en osaa sanoa kuinka paljon pannun pinta jäähtyy. Ja tietty liedestä riippuu osittain se että kuinka viileäksi pannu ehtii ennen kuin "lämpö taas voittaa", kaasu ja induktio tasaavat tilanteen käsittääkseni nopeimmin.

Teflonpannuvaroitus on tosi osuva. Niiden kanssa olen oppinut olemaan varovainen. Nyt on käytössä rosteri-, hiiliteräs- ja valurautapannut paitsi kaikkein herkimmin pohjaan palavien kanssa, ja niitä paistellaan muutenkin matalammissa lämmöissä.

T. alkuperäinen kysyjä.

Vierailija kirjoitti:

Katson tässä Kylmäverisesti sinun ja kun näyttelijää ammuttiin rintaan, veri tulee suusta. Aloinkin miettimään, että miksi se veri/sitä verta tulee (myös) juuri suusta ja nenästä?

Tuota kohtausta en ole nähnyt joten en tiedä kuinka nopeasti osuman jälkeen verta tulee suusta ja nenästä, mutta rintaosuma voi tarkoittaa osumaa keuhkoon jolloin verta myös vuotaa keuhkoon ja sitä kautta päätyä tulemaan suusta/nenästä.

Toinen taso asiassa on että sarjan ohjaaja tekee päätökset siitä miltä kukin kohtaus näyttää, ja onhan tuo toki järkyttävä (ja tässä mielessä "vaikuttava", tunteita herättävä) näky. Ohjaajat eivät aina noudata realismin vaatimuksia, joko tietämättömyyttään tai koska tyylilliset seikat vetävät realismin ohi.

Missä Yhdysvaltain kaupungeissa elämä on merkittävästi hankalampaa, jos ei ole autoa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut (uudetkin) ketjut palstalla ovat sellaisia, että ne eivät katoa vaikka ne ilmiannettaisiin?

Ketjun sisältö tukee Sanoma Oy:n poliittista vihervasemmistolaista linjaa tai sitten ketjun sisällöllä katsotaan oleman Sanoma Oy:n taloudellista tilaa hyödyntävää sisältöä.