Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Horoskooppimerkkini on rapu ja olen selkeästi tunneihminen. Ajattelen asioita selvästi enemmän tunteella kuin järjellä. Onko tämä yleinen luonteenpiirre ravuilla vai onko se vain minulla oleva luonteenpiirre? Ainakin olen kovasti kotikeskeinen ja perhekeskeinen, kuten ravut ilmeisesti olevat.

Todennäköisesti et edes ole rapu horoskoopissa, koska ne merkithän ovat muuttuneet, mutta naistenlehdet noudattavat edelleen niitä vanhoja systeemejä.

Se, ettet ajattele järjellä ei johdu kuitenkaan jostain kivenmurikasta, joka sijaitsee 82 valovuoden päässä sinusta. Eiköhän se tapasi välttää älyn käyttöä johdu ihan muista, lähellä olevista tekijöistä.

Miten pääsisin lapsellisesta ja typerästä kateellisuudesta eroon? Aina kun näen tai kuulen jollekin toiselle tapahtuvan jotain mukavaa, niin olen hänelle kateellinen vaikka ei hänen ilonsa ja onnensa ole minulta pois. Tiedän sen itse, mutta en voi kateellisuudelle mitään.

Esim. eilen kun satuin olemaan äitini luona kun hänelle tuli vieraita ja hän sai heiltä yllättävän, mutta erittäin mieleisen joululahjan, niin en osannut iloita asiasta hänen kanssaan vaan olin kateellinen, kun en itse saanut lahjaa. Sain jouluna kuitenkin enemmän lahjoja kuin hän eikä syytä kateellisuuteen todellakaan olisi. Kuitenkin olin salassa kateellinen ja ajattelin, että näillä vierailla olisi pitänyt olla minullekin jokin lahja, edes suklaakonvehtirasia tai jotain, kun he luultavasti tiesivät, että minä olen paikalla kun he tulivat äitini luokse ja ovat sukua meille molemmille. En tietenkään paljastanut kateellisuuttani ja ajatuksiani kenellekään varsinkin kun minullakaan ei ollut lahjaa näille vieraille vaikka tiesin heidän tulostaan ja minä olen jo aikuinen mutta kuitenkin kateellinen kuin jokin pikkulapsi.

Vierailija kirjoitti:

Miten pääsisin lapsellisesta ja typerästä kateellisuudesta eroon? Aina kun näen tai kuulen jollekin toiselle tapahtuvan jotain mukavaa, niin olen hänelle kateellinen vaikka ei hänen ilonsa ja onnensa ole minulta pois. Tiedän sen itse, mutta en voi kateellisuudelle mitään.

Esim. eilen kun satuin olemaan äitini luona kun hänelle tuli vieraita ja hän sai heiltä yllättävän, mutta erittäin mieleisen joululahjan, niin en osannut iloita asiasta hänen kanssaan vaan olin kateellinen, kun en itse saanut lahjaa. Sain jouluna kuitenkin enemmän lahjoja kuin hän eikä syytä kateellisuuteen todellakaan olisi. Kuitenkin olin salassa kateellinen ja ajattelin, että näillä vierailla olisi pitänyt olla minullekin jokin lahja, edes suklaakonvehtirasia tai jotain, kun he luultavasti tiesivät, että minä olen paikalla kun he tulivat äitini luokse ja ovat sukua meille molemmille. En tietenkään paljastanut kateellisuuttani ja ajatuksiani kenellekään varsinkin kun minullakaan ei ollut lahjaa näille vieraille vaikka tiesin heidän tulostaan ja minä olen jo aikuinen mutta kuitenkin kateellinen kuin jokin pikkulapsi.

Vaikuttaa, että olet kateellinen siitä huomiosta ja arvostuksesta jota äitisi sai, et niinkään lahjasta itsestään.

Et kuitenkaan ollut varannut lahjaa ko. vieraita varten, joten et itsekään huomioinut heitä. Miksi odotat että ihmiset, joita et itse huomioi tai arvosta, ottaisivat sinut huomioon ja arvostaisivat sinua?

Vierailija kirjoitti:

Miten pääsisin lapsellisesta ja typerästä kateellisuudesta eroon? Aina kun näen tai kuulen jollekin toiselle tapahtuvan jotain mukavaa, niin olen hänelle kateellinen vaikka ei hänen ilonsa ja onnensa ole minulta pois. Tiedän sen itse, mutta en voi kateellisuudelle mitään.

Esim. eilen kun satuin olemaan äitini luona kun hänelle tuli vieraita ja hän sai heiltä yllättävän, mutta erittäin mieleisen joululahjan, niin en osannut iloita asiasta hänen kanssaan vaan olin kateellinen, kun en itse saanut lahjaa. Sain jouluna kuitenkin enemmän lahjoja kuin hän eikä syytä kateellisuuteen todellakaan olisi. Kuitenkin olin salassa kateellinen ja ajattelin, että näillä vierailla olisi pitänyt olla minullekin jokin lahja, edes suklaakonvehtirasia tai jotain, kun he luultavasti tiesivät, että minä olen paikalla kun he tulivat äitini luokse ja ovat sukua meille molemmille. En tietenkään paljastanut kateellisuuttani ja ajatuksiani kenellekään varsinkin kun minullakaan ei ollut lahjaa näille vieraille vaikka tiesin heidän tulostaan ja minä olen jo aikuinen mutta kuitenkin kateellinen kuin jokin pikkulapsi.

Onneksi olkoon, osasit tunnistaa sen "sisäisen pikkulapsen" tunteen tässä tilanteessa. Se on erittäin hyvä alku tilanteen korjaamiselle pitkällä tähtäimellä. Meidän jokaisen sisällä on (skeematerapian mukaan) sisäinen lapsi joka kokee, näkee ja tuntee kaiken mitä elämässä tulee vastaan. Mitä enemmän omassa historiassa on jäänyt kokematta, sitä enemmän sisäinen lapsi herää tällaisissa tilanteissa. Voisin suositella että luet kirjan Kimmo Takanen - Tunne lukkosi  tai saman tekijän myöhemmän painoksen Murra tunnelukkosi. Olen saanut itse tästä ja terapiasta huomattavasti apua näin aikuiselämässä.

Onkohan minulla jonkinasteinen luonnevika tai muu vastaava vika kun huomaan ajattelevani joskus, että minä olen jotenkin erityinen ihminen ja tarvitsisin siksi erityishuomiota? Joskus myös huomaan ajattelevani, että lait ja säännöt eivät koske minua vaan minulla on oikeus tehdä mitä haluan. Kuitenkin sisimmässäni tiedän, että näin ei ole ja useimmiten ajattelen olevani muita huonompi, täysin mitätön ihminen ilman ihmisoikeuksia? Olenko kenties narsisti? Käsittääkseni narsistit kuitenkin ovat ainakin yleensä älykkäitä ihmisiä kun minä taas olen todistetusti keskimääräistä tyhmempi.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan minulla jonkinasteinen luonnevika tai muu vastaava vika kun huomaan ajattelevani joskus, että minä olen jotenkin erityinen ihminen ja tarvitsisin siksi erityishuomiota? Joskus myös huomaan ajattelevani, että lait ja säännöt eivät koske minua vaan minulla on oikeus tehdä mitä haluan. Kuitenkin sisimmässäni tiedän, että näin ei ole ja useimmiten ajattelen olevani muita huonompi, täysin mitätön ihminen ilman ihmisoikeuksia? Olenko kenties narsisti? Käsittääkseni narsistit kuitenkin ovat ainakin yleensä älykkäitä ihmisiä kun minä taas olen todistetusti keskimääräistä tyhmempi.

Narsisti ei ole välttämättä älykäs, vaan osaa usein manipuloida muita.

Jos sun tapauksessa olisi mt-ongelma, kyseessä olisi enemmänkin kaksisuuntainen mielenterveyshäiriö. Todennäköisesti olet ihan normaali nuori ihminen, joka vielä etsii itseään ja itsetuntoaan. Terve itsetunto sijoittuu noiden kahden esittämäsi ääripään väliin.

Mitä tehdä tilanteessa, jossa pitäisi lukea pääsykokeisiin, mutta ei kiinnosta? Ja sitten jos on lukematta, tulee hirvee ahdistus.

Elintarvikkeissa "ristiinsaastumista" pitää välttää. Eli raaka liha ei saa päätyä kosketuksiin muiden ruoka-aineiden kanssa. Tunnettu fakta on myös että aterimet ja muut välineet levittävät tehokkaasti mikrobeja.

Kysymys: kun paistan esim. kanaa paistinpannulla ja sorkin sitä paistinlastalla siinä vaiheessa kun se on raakaa, miten vältän saastuttamisen? Kun enhän minä sitä lastaa voi pitää koko aikaa pannua vasten jotta lasta kävisi läpi saman kuumuuden kuin lihakin.

Miten hiusharjan saa kuivaksi kun sen pesee? Jos sisään menee vettä?

Kuuluuko teininä eli noin 12-18 vuotiaana olla kiinnostunut toisista saman ikäisistä nuorista seksuaalisesti tai seurustelumielessä? Siis kuuluuko se normaaliin tuon ikäisen kehitykseen? Olenko minä jotenkin poikkeava, kun heti murrosiän alettua minua kiinnosti vain aikuiset seksuaalisesti, ei lainkaan muut nuoret? Jo joskus 12-vuotiaana huomasin olevani homo, mutta kaikki muut sen ikäiset tai vanhemmatkin pojat olivat minusta todella lapsellisia eivätkä ollenkaan seksuaalisesti kiinnostavia. Nyt sitten aikuisenakaan (37-vuotiaana) minua ei ole alkaneet nuoret miehet saati pojat kiinnostamaan vaan miehen pitää olla lähemmäs 30-vuotias, mieluummin vanhempikin että hän on minusta kiihottava ja voisin olla hänestä seksuaalisesti tai romanttisesti kiinnostunut. Vaikka joku 18-25 vuotias poika/mies ei vain ole minusta tarpeeksi miehekkään näköinen  ollakseen seksuaalisesti kiinnostava ja kaikkein kiinnostavat miehet siinä mielessä ovat jotain 40-60 vuotta vanhoja.

Kuinka kovia mahtavat olla kovimmat pierut desibeleiltään? Kuulosuojaimia tuskin kuitenkaan tarvitaan.

Onko täällä hono tta via ka fi rie n vihaajia?

Eikö saa enää menneitäkään muistella vanha k-firi?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kovia mahtavat olla kovimmat pierut desibeleiltään? Kuulosuojaimia tuskin kuitenkaan tarvitaan.

Googlettamalla löytyi tämä

https://hymy.fi/uutiset/nain-kavi-suomalaiskaunottarelle-pierun-mm-kiso…

Voittavan pierun äänen voimakkuus oli noin 78 db

Eli tavallisen keskustelun ääni noin ääkiseltään googlaamalla.

Voiko koiraa jolla on trauma ääliöistä, opettaa olla haukkumatta vai pitääkö vain hyväksyä se?

Miksi ihmiset opettavat omat lapsensa jo taaperoina olemaan kuspäitä muille lapsille?

Kysymys jota pohtinut lapsesta asti.

Kiitos vastauksista!

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset opettavat omat lapsensa jo taaperoina olemaan kuspäitä muille lapsille?

Kysymys jota pohtinut lapsesta asti.

Kiitos vastauksista!

Lasten kasvatus on aika pitkälti mallioppimista. Lapsi kohtelee muita niinkuin näkee omien vanhempiensa ja muiden ihmisten toisia kohtelevan. Jos siis itse käyttäytyy rumasti muita kohtaan, mutta opettaa lapsille sanallisesti, että käyttäydy sinä toisella tapaa, lapsi omaksuu helpommin nähdyn mallin.

Jotkut saattavat perustella lastensa huonoa käytöstä sisukkuudella ja periksiantamattomuudella. Että kun olet itse suora ja vahva, kukaan ei kävele ylitsesi. Tästä seuraa helposti se, että se muka vahvaksi opetettu lapsi onkin itsekäs ja ilkeä muille.

Vierailija kirjoitti:

Miten hiusharjan saa kuivaksi kun sen pesee? Jos sisään menee vettä?

Se on vähän hankalaa, mutta kärsivällisyydellä onnistuu. Kannattaa ravistella, käännellä ja puristella harjaa, jos siinä on se pehmeä tyynyosa. Harja kuivuu hitaasti, mutta jos pidät sitä kuivassa ja lämpimässä paikassa (esim. kylpyhuone) vaikkapa talouspaperin päällä ja kääntelet sitä aina silloin tällöin, ajan oloon kaikki vesi poistuu kyllä.

Miksi jos esim. jääkiekossa ja jalkapallossa joukkue tekee oman maalin, se merkitään vastustajalle? Eikö voisi olla niin, että sitä vain ei merkittäisi ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi jos esim. jääkiekossa ja jalkapallossa joukkue tekee oman maalin, se merkitään vastustajalle? Eikö voisi olla niin, että sitä vain ei merkittäisi ollenkaan?

Logiikka on se, että joukkueen tehtävänä on estää kiekkoa/palloa päätymästä omaan maaliin. Joukkue saa pisteen, jos kiekko/pallo käy vastustajan maalissa.