Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko olemassa tapaa, jolla mies voisi ostaa vaimolleen sopivat rintaliivit?

Ja tiedän sen verran, että katsomalla kokonumeron entisistä liiveistä se ei onnistu, jos ei osta ihan samaa merkkiä ja mallia olevia.

Tuhannen taalan kysymys! :)

Ainoa keino on tämä: selvitä mikä on vaimosi lempiliivi, katso liivistä tiedot. Eli liivissä on sisällä lappunen, jossa lukee liivin merkki, koko ja koodi. Tuolla tavoin saat selville koon lisäksi sen, minkä valmistajan liivi ja mikä malli vaimollesi käy.

Tämän lisäksi koita hahmottaa hänen omistamistaan liiveistä, mikä malli, tyyli, materiaali ja väri vaimoa miellyttää. 1. Malli: ovatko vaimon alusvaatelaatikon liivit topattuja vai eivät? Ovatko liivit kaarituettuja vai eivät? Noudata ostaessasi vaimon tyyliä. 2. Materiaali: Katso alusvaatelaatikosta onko paljon pitsiliivejä vai ovatko liivit enimmäkseen sileitä. Jos sileitä, älä osta pitsiliiviä. 3. Katso myös tyyliä, eli jos laatikossa ei ole mustaa pitsiä ja bordellinpunaisia seksialusvaatteita, älä osta sellaisia, vaikka itse pitäisit niistä vaimosi päällä. ja 4. Väriskaala on tärkeä. Toiset pitävät aina mustaa, toiset aina beigejä, joillekin värikkäät liivit ovat se juttu. Värikkäissä liiveissä noudata värimaailmaa: jos vaimolla on kaapissa sinisiä ja liilahtavia liivejä, älä osta oransseja, kirkkaanpunaisia tai keltaisia vaan sinivoittoisia (siniset, liilat, turkoosit, viininpunainen). Valkeapohjainen liivi, jossa on värillisiä koristeita lienee yleisesti hyvä valinta.

Jos valitset kaupassa liivin, jossa on erikoinen väri ja kuosi, osta ehdottomasti setti eli alushousut myös. Joudut siten selvittämään myös minkämalliset ja kokoiset alushosujen pitää olla. Ja sama sääntö tässä, jos vaimolla ei ole yksiäkään stringejä laatikossa, älä väkisin osta sellaisia.

Ai, tarkennan vielä mitä tarkoitan sanalla malli. En siis samaa liiviä, josta otat koodin ja koon, vaan sitä että liivin leikkaus on sama.

Liivimalli eli leikkaus tarkoittaa onko kyseessä täysikuppi vai puolikuppi, ja onko se leikkaukseltaan klassinen, balconette, plunge, t-paitaliivi tai push-up.

Tämä on hyvin teknistä hommaa, joten luulisi miesten oppivan niksit hyvinkin :D

Tuskimpa kirjoitti:

Voiko täysijärkinen ihminen liittyä facebookkiin?

Kyllä voi.

Muistan lukeneeni joskus 1960-luvulla ilmestyneestä lääkärikirjasta keskosina syntyneitä lapsia käsittelevästä kohdasta, että silloin 1500g painavilla lapsilla oli kohtalaisen hyvät mahdollisuudet selvitä elossa, vaikka joskus pienempikin keskonen jäi eloon. Minua jäi mietityttämään, että mitä tarkoitettiin sillä kohtalaisen hyvällä henkiinjäämismahdollisuudella? Kuinka iso osa niistä 1500g painavista keskosista silloin siis jäi luultavasti eloon?

????? kirjoitti:

Muistan lukeneeni joskus 1960-luvulla ilmestyneestä lääkärikirjasta keskosina syntyneitä lapsia käsittelevästä kohdasta, että silloin 1500g painavilla lapsilla oli kohtalaisen hyvät mahdollisuudet selvitä elossa, vaikka joskus pienempikin keskonen jäi eloon. Minua jäi mietityttämään, että mitä tarkoitettiin sillä kohtalaisen hyvällä henkiinjäämismahdollisuudella? Kuinka iso osa niistä 1500g painavista keskosista silloin siis jäi luultavasti eloon?

Tämä kiinnostaa. Isäni on syntynyt 1941 ja painoi tuon verran. Laitokselle oli yli 100km, joten sekään ei ihan naapurissa ollut. Mikäköhän mahtanut olla selviytymisprosentti tuohon aikaan?

Miksi teinit kulki talvella nilkat paljaina? En edes tajunnut tätä ilmiötä, ennen kuin ystävä valitti oman iltatähtösensä paleltuneista jaloista.

t: vanha käpy

Onko totta, että Suomessa ei olisi käytännössä mahdollista asua niin suurta ihmismäärää kuin Japanissa, joka on pinta-alaltaan suunnilleen samankokoinen? Ja jos ei, miksi sitten Japanissa on mahdollista? Japanihan ei kuitenkaan pysty myöskään tuottamaan sitä ruokamäärää, mitä sen kokoinen ihmismäärä kuluttaa, vaan joutuu myös paljon tuomaan elintarvikkeita.

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että Suomessa ei olisi käytännössä mahdollista asua niin suurta ihmismäärää kuin Japanissa, joka on pinta-alaltaan suunnilleen samankokoinen? Ja jos ei, miksi sitten Japanissa on mahdollista? Japanihan ei kuitenkaan pysty myöskään tuottamaan sitä ruokamäärää, mitä sen kokoinen ihmismäärä kuluttaa, vaan joutuu myös paljon tuomaan elintarvikkeita.

Luulen että suurin ero on siinä, että Suomi on kuitenkin arktisella/subarktisella alueella. Japanissa pystytään viljelemään enemmän, merestä saa enemmän kalaa vuoden ympäri, eikä rakentaminen tai tuontituotteiden rahtaus ole niin kohtuuttoman kallista kuin tänne tundralle.

Toisaalta voisi miettiä sitä, että ovatko japanilaiset keskimäärin pienempiä keholtaan ja siten "kustannustehokkaampia" eli tarvitsevat vähemmän ruokaa kuin kylmässä ilmanalassa asustava pidempi ja isompikokoinen kansa.

Lisäksi voidaan miettiä kulttuurihistoriaa ja väkiluvun historiallinen kehitys: suomalaiset ovat tottuneet asumaan kyläyhteisöissä tai yksinään metsän keskellä, pienissä ryhmissä. Kaupungistuminen on vielä uusi ilmiö. Japanilaiset ovat taas asuneet pidempään suuremmissa yhteisöissä ja suurkaupungeissa. Kulttuuri on muokannut tapoja niin että japanilaiset kestävät suurkaupunkien paineita paremmin, on kohteliaisuussäännöt ja tiukka etiketti. Japanilaiset tuntuvat kestävän myös paremmin ihmismassoja, melua ja kiireisempää elämänrytmiä. Pystyvät esim. nukahtamaan helposti hetkeksi vaikka metrossa tms.

Laskeeko Islanti jätevedet mereen? Oon joskus kuullut et olis niin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit kulki talvella nilkat paljaina? En edes tajunnut tätä ilmiötä, ennen kuin ystävä valitti oman iltatähtösensä paleltuneista jaloista.

t: vanha käpy

Johtuu katumuodista vuodelta 2015. Silloin muotiin tuli nilkan yläpuolelle jäävät housut ja hameet. Ideaksi Keski-Euroopassa sitten jäi se, että kun aina pitää naisten muodissa näkyä vähän ihoa, niin se oli sitten se nilkka. Tosin muualla maailmassa tätä trendiä on nähty miehilläkin.

Suomeen tämä trendi on jotenkin jämähtänyt eli ainakin stadissa monet teinit ovat vielä tänäkin talvena kulkeneet nilkat paljaina. Mualla maailmassa taitaa olla jo mennen talven lumia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että Suomessa ei olisi käytännössä mahdollista asua niin suurta ihmismäärää kuin Japanissa, joka on pinta-alaltaan suunnilleen samankokoinen? Ja jos ei, miksi sitten Japanissa on mahdollista? Japanihan ei kuitenkaan pysty myöskään tuottamaan sitä ruokamäärää, mitä sen kokoinen ihmismäärä kuluttaa, vaan joutuu myös paljon tuomaan elintarvikkeita.

Luulen että suurin ero on siinä, että Suomi on kuitenkin arktisella/subarktisella alueella. Japanissa pystytään viljelemään enemmän, merestä saa enemmän kalaa vuoden ympäri, eikä rakentaminen tai tuontituotteiden rahtaus ole niin kohtuuttoman kallista kuin tänne tundralle.

Toisaalta voisi miettiä sitä, että ovatko japanilaiset keskimäärin pienempiä keholtaan ja siten "kustannustehokkaampia" eli tarvitsevat vähemmän ruokaa kuin kylmässä ilmanalassa asustava pidempi ja isompikokoinen kansa.

Lisäksi voidaan miettiä kulttuurihistoriaa ja väkiluvun historiallinen kehitys: suomalaiset ovat tottuneet asumaan kyläyhteisöissä tai yksinään metsän keskellä, pienissä ryhmissä. Kaupungistuminen on vielä uusi ilmiö. Japanilaiset ovat taas asuneet pidempään suuremmissa yhteisöissä ja suurkaupungeissa. Kulttuuri on muokannut tapoja niin että japanilaiset kestävät suurkaupunkien paineita paremmin, on kohteliaisuussäännöt ja tiukka etiketti. Japanilaiset tuntuvat kestävän myös paremmin ihmismassoja, melua ja kiireisempää elämänrytmiä. Pystyvät esim. nukahtamaan helposti hetkeksi vaikka metrossa tms.

Miten sitten on niissä maissa, joista löytyy sekä tiheästi ja harvaan asuttua aluetta paljon, kuten Venäjällä tai Yhdysvalloissa? Tarkoitan siis tuota mihin on totuttu.

Onko totta, että anagrammit ovat huomattavasti suuremmassa suosiossa esim. Yhdysvalloissa? Tässä Salatut elämät -ketjun keskustelussa väitetään, että suomen kielessä ne eivät toimi niin hyvin, ja tähän on syynä muun muassa hankalat taivutusmuodot. https://keskustelu.suomi24.fi/t/12191354/anagrammeja-hahmojen-nimista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi saisi sukunimekseen Saukko, saisiko hänen etunimensä tällöin olla Per? Kun tietääkseni Anu Saukko -nimisiä ainakin löytyy.

En näe tuolle sinällään estettä. Per on Suomessa ihan sallittu pojan etunimi. Lausuttessa nimi olisi Päär Saukko, joten ei se mitenkään kummalliselta kuulosta. Se on sitten eri asia kannattaako lapselle antaa tuollaista nimeä, joka väistämättä aiheuttaisi kiusaamista ymmärtämättömien kanssaihmisten taholta. Kaikki kun eivät ymmärrä, että "Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä"

Kyllä Päär Saukko muistuttaa äänneasultaan melko paljon persaukkoa. Muistan, kun kerran peruskoulussa yhtä Ronkaista haukuttiin säännöllisesti Runkkaiseksi.

Ehkä jos nimi lausutaan "päärs-aukko", mutta näinhän sitä ei lausuta, vaan lausumisasu on muotoa "päär *tauko* saukko. Ei Pekka Virtanenkaan lausu nimeään "pekkav-irtanen", vaan "pekka *tauko* virtanen". Kiusaajaluontoiset ihmiset saavat väännettyä ihan mistä tahansa kiusaamisen aihetta, mutta se on vain heidän typeryyttään. 

Sivuhuomiona todettakoon, että esimerkiksi Kivessilta ja Haaraparta ovat ihan sallittuja suomalaisia sukunimiä. Joten ihan hyvin nimi voi myös olla Anu tai Per Saukko.

Mutta kyllähän nuo kirjoitettuina ainakin muistuttavat anusaukkoa ja persaukkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että Suomessa ei olisi käytännössä mahdollista asua niin suurta ihmismäärää kuin Japanissa, joka on pinta-alaltaan suunnilleen samankokoinen? Ja jos ei, miksi sitten Japanissa on mahdollista? Japanihan ei kuitenkaan pysty myöskään tuottamaan sitä ruokamäärää, mitä sen kokoinen ihmismäärä kuluttaa, vaan joutuu myös paljon tuomaan elintarvikkeita.

Luulen että suurin ero on siinä, että Suomi on kuitenkin arktisella/subarktisella alueella. Japanissa pystytään viljelemään enemmän, merestä saa enemmän kalaa vuoden ympäri, eikä rakentaminen tai tuontituotteiden rahtaus ole niin kohtuuttoman kallista kuin tänne tundralle.

Toisaalta voisi miettiä sitä, että ovatko japanilaiset keskimäärin pienempiä keholtaan ja siten "kustannustehokkaampia" eli tarvitsevat vähemmän ruokaa kuin kylmässä ilmanalassa asustava pidempi ja isompikokoinen kansa.

Lisäksi voidaan miettiä kulttuurihistoriaa ja väkiluvun historiallinen kehitys: suomalaiset ovat tottuneet asumaan kyläyhteisöissä tai yksinään metsän keskellä, pienissä ryhmissä. Kaupungistuminen on vielä uusi ilmiö. Japanilaiset ovat taas asuneet pidempään suuremmissa yhteisöissä ja suurkaupungeissa. Kulttuuri on muokannut tapoja niin että japanilaiset kestävät suurkaupunkien paineita paremmin, on kohteliaisuussäännöt ja tiukka etiketti. Japanilaiset tuntuvat kestävän myös paremmin ihmismassoja, melua ja kiireisempää elämänrytmiä. Pystyvät esim. nukahtamaan helposti hetkeksi vaikka metrossa tms.

Miten sitten on niissä maissa, joista löytyy sekä tiheästi ja harvaan asuttua aluetta paljon, kuten Venäjällä tai Yhdysvalloissa? Tarkoitan siis tuota mihin on totuttu.

No, Venäjä ja Yhdysvallat ovat olleet pitkään suurvaltoja, joten vaikkei jokainen elä suuressa yhteisössä niin yhteisöllisyys on eri tasoa kuin Suomessa jo symbolisella tasolla, mikä on näkynyt miaden poliittisessa ideologiassakin (esim. Neuvostoliiton aika).

Tosiasiassa kummassakin valtiossa on asuttu aikaisemmin pienemmällä alueella eli väentiheys on ollut suurempi, joten perinteet juontanevat sinne. Harvaanasutut seudut on asutettu myöhemmin. Siperiahan asutettiin venäläisten toimesta kunnolla vasta 1890-luvulta kun Siperian junarata rakennettiin. USA:kin oli alkujaan vain ne 13 itärannikon koloniaa. Harvaanasutuilla alueilla vielä nykyään suuri osa kauempana asutuskeskuksista asuvista on alkuperäiskansoja.

Yhteisöllisyys on osa sosiaalisia normeja, joten eri maissa tämä tulee jo lasten kasvatuksessa.

Jos on kierto, jolloin ei ovuloi niin miksi silloin tulee kuitenkin menkat? Kun menkathan on jonkun määritelmän mukaan sitä että hedelmöittymätön munasolu poistuu kohdun limakalvon mukana. Alkaako se kohdun limakalvo paksuuntua vaikka munasolu ei edes irtoaisi sinne odottamaan siittiöitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että Suomessa ei olisi käytännössä mahdollista asua niin suurta ihmismäärää kuin Japanissa, joka on pinta-alaltaan suunnilleen samankokoinen? Ja jos ei, miksi sitten Japanissa on mahdollista? Japanihan ei kuitenkaan pysty myöskään tuottamaan sitä ruokamäärää, mitä sen kokoinen ihmismäärä kuluttaa, vaan joutuu myös paljon tuomaan elintarvikkeita.

Luulen että suurin ero on siinä, että Suomi on kuitenkin arktisella/subarktisella alueella. Japanissa pystytään viljelemään enemmän, merestä saa enemmän kalaa vuoden ympäri, eikä rakentaminen tai tuontituotteiden rahtaus ole niin kohtuuttoman kallista kuin tänne tundralle.

Toisaalta voisi miettiä sitä, että ovatko japanilaiset keskimäärin pienempiä keholtaan ja siten "kustannustehokkaampia" eli tarvitsevat vähemmän ruokaa kuin kylmässä ilmanalassa asustava pidempi ja isompikokoinen kansa.

Lisäksi voidaan miettiä kulttuurihistoriaa ja väkiluvun historiallinen kehitys: suomalaiset ovat tottuneet asumaan kyläyhteisöissä tai yksinään metsän keskellä, pienissä ryhmissä. Kaupungistuminen on vielä uusi ilmiö. Japanilaiset ovat taas asuneet pidempään suuremmissa yhteisöissä ja suurkaupungeissa. Kulttuuri on muokannut tapoja niin että japanilaiset kestävät suurkaupunkien paineita paremmin, on kohteliaisuussäännöt ja tiukka etiketti. Japanilaiset tuntuvat kestävän myös paremmin ihmismassoja, melua ja kiireisempää elämänrytmiä. Pystyvät esim. nukahtamaan helposti hetkeksi vaikka metrossa tms.

Miten sitten on niissä maissa, joista löytyy sekä tiheästi ja harvaan asuttua aluetta paljon, kuten Venäjällä tai Yhdysvalloissa? Tarkoitan siis tuota mihin on totuttu.

No, Venäjä ja Yhdysvallat ovat olleet pitkään suurvaltoja, joten vaikkei jokainen elä suuressa yhteisössä niin yhteisöllisyys on eri tasoa kuin Suomessa jo symbolisella tasolla, mikä on näkynyt miaden poliittisessa ideologiassakin (esim. Neuvostoliiton aika).

Tosiasiassa kummassakin valtiossa on asuttu aikaisemmin pienemmällä alueella eli väentiheys on ollut suurempi, joten perinteet juontanevat sinne. Harvaanasutut seudut on asutettu myöhemmin. Siperiahan asutettiin venäläisten toimesta kunnolla vasta 1890-luvulta kun Siperian junarata rakennettiin. USA:kin oli alkujaan vain ne 13 itärannikon koloniaa. Harvaanasutuilla alueilla vielä nykyään suuri osa kauempana asutuskeskuksista asuvista on alkuperäiskansoja.

Yhteisöllisyys on osa sosiaalisia normeja, joten eri maissa tämä tulee jo lasten kasvatuksessa.

Onko siitä olemassa mitään määritelmää, mikä olisi sopiva ihmismäärä jollekin tietyn kokoiselle alueelle? Kun itse joskus koulupoikana ihmettelin tätä Suomen pientä väkimäärää ja minua myös otti se päähän, koska olisi ollut kiva, jos olisi ollut enemmän nähtävää ja tekemistä. Moni sanoi, että minusta on parempi kun ei ole niin paljon. Minusta tuo tuntui todella töykeältä kaikkia tiheämmin asutuilla alueilla eläviä ihmisiä kohtaan. Lisäksi tuntuu myös pahalta noiden sanojien puolesta, että hän ei voisi elää hirveän suuressa yhteisössä. Mielestäni hän jää paljosta paitsi, koska niissä olisi niin paljon kaikkea mukavaa. Ja sitten esimerkiksi jos Japanissa olisi vain 5 miljoonaa asukasta, niin eihän se voisi silloin kuulua maailman johtaviin teollisuusmaihin eikä olisi varmasti niin tunnettu maailmanlaajuisesti. Muistaakseni hän sanoi Japanin väestömäärän olevan aivan liian suuri senkokoiselle alueelle ja sanoi, että Suomen tilanne on paljon parempi. Tuntuu myös siltä, että monet eivät ymmärrä sitä, että väestön jakautuminen ei mene poliittisten rajojen mukaan, vaan sen, missä on suotuisammat olosuhteet. Eli että mitä isompi jokin alue on, sitä enemmän kuuluisi olla väestöä. Tosin nyt kun kerroit, Siperian asuttaminen siis on osittain seurausta tietoisesta toiminnasta, eli ei siitä, että ihmiset vain olisivat vaeltaneet sinne asumaan, eli politiikallakin on siinä ollut osansa. Eli sanon nyt vielä tuohon aikaisempaan, että tuntuu siltä, että esim. Venäjän pitäisi näin olla maailman väkirikkain valtio, koska on pinta-alaltaankin selvästi suurin vaikka suurin on Kiina ja sitten esim. Kanada on toiseksi suurin pinta-alaltaan mutta väkiluvultaan suhteellisen kaukana kärjestä.

Saako ihminen suolaa tarpeeksi, jos sitä ei ikinä lisää mihinkään eikä syö mitään mihin sitä on lisätty? Eli riittääkö eri ruoka-aineissa pelkästään luontaisesti oleva suola?

Jos jollain ihmisellä on nimi, josta tulee rivo sananmuunnos, niin onko se ihan todella vanhemmilta vahinko? Ovatko jotkut ihmiset niin "viattomia", etteivät ajattele tällaisia, kun miettivät lapselle nimeä? (Esim. Olli Kunnari tai Pekka Kakkonen.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin aloittaa.

Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"?

Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.

Voi mennä ihan vain nautiskelemaankin. :-) Esim. lahjakorteiksi moni antaa hierontaliikkeeseen kortteja, vaikkei tiedäkään saajan lihasjumitilannetta. :)

Itse käyn "ylläpitohieronnassa" n. Kuukauden välein. Niin lihakset eivät edes mene jumiin. Lisäksi jumeja on aika monella kuitenkin, vaikka eivät varsinaisesti tunnukaan. Hierottaessa sen sitten huomaa kun sattuu 😂 Mutta hyvin voi mennä, kyllä hieroja aina asiakkaan haluaa!

Mietin joskus, miten tarkkaan näyttelijän ulkoiseen olemukseen liittyviä asioita tutkitaan ennen kuin hänet valitaan johonkin rooliin. Jos koe-esiintyjä on vartalon peittävissä vaatteissa, pitääkö hänen näyttää muotonsa, jotta tiedetään miten hyvin hän sopii tulevaan seksikohtaukseen, uimakohtaukseen, tiukoissa vaatteissa lenkkeilykohtaukseen tms. (joka ei ole vielä koekuvauksissa)? Voiko käydä niin, että jo valitulla näyttelijällä paljastuukin vasta jonkin kohtauksen hetkellä sellaisia ulkoisia epätäydellisyyksiä, joita ei haluta kuvata, ja suunnitelmia joudutaan siksi muuttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Onnenpyörässä 90-luvun lopussa oli jaksoja, jossa oli kilpailijoina julkisuuden henkilöitä. Yhdessä jaksossa kilpailija yritti ratkaista tehtävän, jonka ratkaisu oli "Toppilan satama sijaitsee Oulussa", että se sijaitsee Xulussa ja tehtävästä puuttuivat enää o-kirjaimet. Tiesikö kilpailija oikeasti, että oikea paikka oli Oulu vai pelleilikö hän vain ja jos pelleili, minkä takia? Eihän siitä ole mitään hyötyä ja olisi saanut palkinnon.

Mä olen miettinyt tätä myös.

Vähän vaikea uskoa, mutta oisko mitenkään mahdollista, että kilpailija meni vain yksinkertaisesti niin lukkoon, kun tajusi, ettei tiedä, mikä kirjain puuttuu eikä keksinyt, että se voisikin olla vokaali. Ehkä mielessään kävi kaikki mahdolliset puuttuvat konsonantit läpi ja heitti lopulta hätäpäissään ton.

Uskon kyllä enemmän siihen, että pelleili, mutta motiivi on jäänyt hämärän peittoon.