Lue keskustelun säännöt.
Lapseni terapeutti on kertonut lastensuojelulle asioitani, onko laillista?
28.06.2017 |
Kyse ei siis ole vakavista asioista vaan normaaleista riidoista ja mm. mieheni asioista. Lapsi on mielenterveyskuntoutuja ja miltei aikuinen. Käsitellessämme hänen asioitaan tuli ilmi, että terapeutti on keronut asioitai lastesuojelulle(paljastui kysymyksistä joita esittivät minulle). Lapsi asuu nyt sairaalassa toistaiseksi.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla hyvin varovainen, mitä asioitaan kertoo ns viranomaisille. Varsinkin, jos on lapsia tai itse sattuu olemaan vielä alaikäinen.
Ihmiset aika hyväuskoisena höpöttelee kaikenlaista ja luottavat kuuntelijan lojaaliuteen tai hyvyyteen.
Kun kysymys ei ole mistään lojaaliudesta ja hyvyydestä vaan terveydenhuollon henkilöille lain asettamasta velvollisuudesta ja sanktioista, mitä on luvassa jos tuota velvollisuutta ei noudata. Ihan helpolla kukaan ei halua menettää toimilupiaan vain siksi että epäili jotakin, ei koskaan ilmoittanut epäilystään ja sitten joku kuolee ja todetaan että olet tehnyt virkavirheen.
Noita velvollisuuksia, jotka ohittavat vaitiolovelvollisuuden ei muuten millään muotoa pidä verrata siihen, että vanhemmalle ei kerrota hänen täysi-ikäisen lapsensa terveystietoja. Vanhempi ei ole viranomainen, eikä näin ollen saa terveydenhuollosta näitä tietoja ellei lapsi ole holhouksenalainen ja nimenomaan holhooja on tämä vanhempi. Aivan samoin kuin aviopuoliso ei saa toisen tietoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni jokaisella kunnalla on nimettynä sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia valvova sosiaaliasiamies, johon voit ottaa yhteyttä, jos koet, että sinua on sos. huollossa kohdeltu väärin. Heiltä saat ilmaiseksi puolueetonta neuvontaa asiassasi.
Ja ne vasta päteviä onkin...not. Samat tollot ihmiset ne niitäkin duuneja hoitaa. Ei ne muutu duunissa yhtäkkiä fiksuiksi ja päteviksi vaan siellä huseeraa ne samat v-mäiset ja keskenkasvuiset typerykset mitä ne muussakin elämässään ovat. Ihme kuvitelmia teillä.
Tollo oot ite.
Mä oon saanut paljon apuja sosiaaliasiamiehiltä. Esim. ovat kertoneet mun oikeuksista sosiaalihuollon asiakkaana. Eli hän/he kertoi mulle niitä asioita, mitä sossujen olisi kuulunut mulle kysymättä kertoa, mutteivat kertoneet. Erittäin fiksuja ja avuliaita sossuihin verrattuna.
En muuten ole ja hyvä että sulla toimi. Mä sain hölmöjä neuvoja Nurmijärvellä. Ystävällinen ja avulias se kyllä oli, mutta se oli siinä tilanteessa todella laiha lohtu. Niin ja ei ole mitään kollektiivista "sossut kyllä tietää/ei tiedä" jne. Ne ei ole mikään helvetin robottijoukko joka on vaan hyvä tai huono...äly hoi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni jokaisella kunnalla on nimettynä sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia valvova sosiaaliasiamies, johon voit ottaa yhteyttä, jos koet, että sinua on sos. huollossa kohdeltu väärin. Heiltä saat ilmaiseksi puolueetonta neuvontaa asiassasi.
Ja ne vasta päteviä onkin...not. Samat tollot ihmiset ne niitäkin duuneja hoitaa. Ei ne muutu duunissa yhtäkkiä fiksuiksi ja päteviksi vaan siellä huseeraa ne samat v-mäiset ja keskenkasvuiset typerykset mitä ne muussakin elämässään ovat. Ihme kuvitelmia teillä.
Tollo oot ite.
Mä oon saanut paljon apuja sosiaaliasiamiehiltä. Esim. ovat kertoneet mun oikeuksista sosiaalihuollon asiakkaana. Eli hän/he kertoi mulle niitä asioita, mitä sossujen olisi kuulunut mulle kysymättä kertoa, mutteivat kertoneet. Erittäin fiksuja ja avuliaita sossuihin verrattuna.
En muuten ole ja hyvä että sulla toimi. Mä sain hölmöjä neuvoja Nurmijärvellä. Ystävällinen ja avulias se kyllä oli, mutta se oli siinä tilanteessa todella laiha lohtu. Niin ja ei ole mitään kollektiivista "sossut kyllä tietää/ei tiedä" jne. Ne ei ole mikään helvetin robottijoukko joka on vaan hyvä tai huono...äly hoi...
Mä annan sulle hyvän vinkin. Kesällä voit soittaa muille sos.asiamiehille kuin omallesi, niillä on velvollisuus neuvoa, jos omasi on lomalla. Esim. Tampereen seudulla hyvä.
Yleensä viranomainen tarvitsee oikeuden luvan tietojen saamiseen. En tiedä lastensuojelusta erikseen.
Porissahan oli joku tapaus missä poliisi vuosi tietoja sossuille? Anyone? Tietääkö juttuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vastausksista jäi tämä mielikuva. Jos menet terapiaan ja kerrot siellä luottamuksella asioitasi niin silti mm. lastesuojeliviranomainen saa tietää kaiken kertomasi vaikkei jutuissa olisi ollut rikosta, itsetuhoisuutta tai muihin kohdistuvaa tuhoisuutta. Selvä... enpä menkään siihen terapiaan jota ajattelin itselleni näiden rankkojen vuosien takia. Ap
No sitten joudut pidättäytymään myös lääkärissä käymisestä hammaslääkäriä myöden, koska jokaisella terveydenhoitoalan ammattilaisella on nämä samat velvollisuudet.
Se, että tietoja lain puitteissa luovutetaan viranomaisille, ei tarkoita että asiasi huudellaan pitkin kylää. Jos näin tapahtuu niin sitten on tapahtunut vakava vaitiolovelvollisuuden rikkominen. Viranomaiset ovat asioistasi ihan yhtä vaitiolovelvollisia kuin muutkin.
Miksi se vaitiolovelvollisuus ei sitten näy siellä "viranomaisissa"? Kysyn vain.
Vierailija kirjoitti:
Lasun asiakkaan tunnistaa hyvin näistä omien etujen huutajista ja oikeuksien vaatijoista.
Siellä on oma lapsi niin sekaisin jotta sairaalajaksolla on ja mami hätäilee heidän asioitaan kerrotun.
Usein juuri nämä ns pienet riidat voi olla yksi osa ongelmaa minkä takia nuori esim itsetuhoinen.
Itsessään ei tietenkään vikaa näe vaan sossuissa.
Vanhemmat, jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaita, eivät joudu monestikaan siihen tilanteeseen, jossa he eivät päätä lapsensa asioista, ja jossa joku tuntematon kävelee yli. Samaten se miten verkostopalavereissa ihmisen oikeus yksityisyyteen ei merkitse mitään. Pahinta tietenkin on se, että vaikka vanhemmat kuinka alistuisivat, lapsi ei välttämättä saa apua.
On hyvin yleinen mielipide, että lastensuojelun asiakasperheet ovat huonoja perheitä, ja psyykkisesti sairaiden lasten sairauden syy on aina vanhemmat. Se on vaan niin kovin yksinkertaista ajattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun asiakkaan tunnistaa hyvin näistä omien etujen huutajista ja oikeuksien vaatijoista.
Siellä on oma lapsi niin sekaisin jotta sairaalajaksolla on ja mami hätäilee heidän asioitaan kerrotun.
Usein juuri nämä ns pienet riidat voi olla yksi osa ongelmaa minkä takia nuori esim itsetuhoinen.
Itsessään ei tietenkään vikaa näe vaan sossuissa.Vanhemmat, jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaita, eivät joudu monestikaan siihen tilanteeseen, jossa he eivät päätä lapsensa asioista, ja jossa joku tuntematon kävelee yli. Samaten se miten verkostopalavereissa ihmisen oikeus yksityisyyteen ei merkitse mitään. Pahinta tietenkin on se, että vaikka vanhemmat kuinka alistuisivat, lapsi ei välttämättä saa apua.
On hyvin yleinen mielipide, että lastensuojelun asiakasperheet ovat huonoja perheitä, ja psyykkisesti sairaiden lasten sairauden syy on aina vanhemmat. Se on vaan niin kovin yksinkertaista ajattelua.
Olet asian ytimessä!
Voi olla sinun mielestäsi kyse vähäpätöisistä asioista mutta ilmeisesti ne ovat lapsellesi isoja asioita kun on ne ottanut esiin terapiassa. Ja siinä määrin ahdistavia että terapeutti on nähnyt niistä koituvan vaaraa lapsesi terveelle kasvulle ja kehitykselle. Terapeutilla on velvollisuus ilmoittaa tällaiset asiat lastensuojeluun. Lapsesi on mitä ilmeisimmin todella huonossa kunnossa (vaaraksi itselleen) kun on osastolle ottettu. Sinne on nykyään vaikea päästä. Onko hän joutunut koko elämänsä näkemään ja kuulemaan näitä "ihan tavallisia riitoja"? Ei kestä lapsen herkkä psyyke sellaista jatkuvaa huonoa ja riitaisaa ilmapiiriä. Asiat näyttävät lapsen näkökulmasta ihan muulta kuin aikuisen silmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vastausksista jäi tämä mielikuva. Jos menet terapiaan ja kerrot siellä luottamuksella asioitasi niin silti mm. lastesuojeliviranomainen saa tietää kaiken kertomasi vaikkei jutuissa olisi ollut rikosta, itsetuhoisuutta tai muihin kohdistuvaa tuhoisuutta. Selvä... enpä menkään siihen terapiaan jota ajattelin itselleni näiden rankkojen vuosien takia. Ap
No sitten joudut pidättäytymään myös lääkärissä käymisestä hammaslääkäriä myöden, koska jokaisella terveydenhoitoalan ammattilaisella on nämä samat velvollisuudet.
Se, että tietoja lain puitteissa luovutetaan viranomaisille, ei tarkoita että asiasi huudellaan pitkin kylää. Jos näin tapahtuu niin sitten on tapahtunut vakava vaitiolovelvollisuuden rikkominen. Viranomaiset ovat asioistasi ihan yhtä vaitiolovelvollisia kuin muutkin.
Miksi se vaitiolovelvollisuus ei sitten näy siellä "viranomaisissa"? Kysyn vain.
No se on taas sitten niitä asioita, joista pitäisi tehdä valituksia ja tuoda asiaa esille. Kyllä minäkin tiedän tapauksia, joissa jostain saakelin syystä on hiljaa hyväksytty toisten asioista kälättäviä sairaanhoitajia ja poliiseita jotka eivät malta pitää suutaan kiinni. Se on täysin sietämätöntä ja rikkoo lakia yksiselitteisesti. Jostain syystä liian usein nuo ihmiset eivät saa edes huomautusta.
Samaa ongelmaa oli ainakin ennen pankeissa, joiden illanistujaisissa ruodittiin hyvinkin tarkkaan ihmisten raha-asiat.
Se, että terapeutti on luovuttanut tietoja lastensuojelulle taas ei kuulu tähän. Lain mukaan hänellä ei ole ollut muuta mahdollisuutta jos viranomaisteitse näitä tietoja on nimenomaan tiedusteltu. Tai jos hän on ihan todella epäillyt potilaansa turvallisuuden olevan vaarassa.
Nämä asiat eivät myöskään ole mitään salaisuuksia, jokainen pystyy suomen laista tarkistamaan mitä lainsäädäntö sanoo potilaan asemasta ja oikeuksista sekä terveydenhuollon henkilöstön velvollisuuksista myös koskien salassapitovelvollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun asiakkaan tunnistaa hyvin näistä omien etujen huutajista ja oikeuksien vaatijoista.
Siellä on oma lapsi niin sekaisin jotta sairaalajaksolla on ja mami hätäilee heidän asioitaan kerrotun.
Usein juuri nämä ns pienet riidat voi olla yksi osa ongelmaa minkä takia nuori esim itsetuhoinen.
Itsessään ei tietenkään vikaa näe vaan sossuissa.Vanhemmat, jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaita, eivät joudu monestikaan siihen tilanteeseen, jossa he eivät päätä lapsensa asioista, ja jossa joku tuntematon kävelee yli. Samaten se miten verkostopalavereissa ihmisen oikeus yksityisyyteen ei merkitse mitään. Pahinta tietenkin on se, että vaikka vanhemmat kuinka alistuisivat, lapsi ei välttämättä saa apua.
On hyvin yleinen mielipide, että lastensuojelun asiakasperheet ovat huonoja perheitä, ja psyykkisesti sairaiden lasten sairauden syy on aina vanhemmat. Se on vaan niin kovin yksinkertaista ajattelua.
No itselleni on nämä ammattilaiset juuri vakuutelleet päinvastaista. En tiedä sitten valehtelevatko päin naamaa. Lapseni oireet eivät kyllä muutenkaan sovi siihen että ne tulisivat jostain riitaisista kotioloista joita ei edes ole. Sen sijaan muut sosiaalialan ihmiset (päivähoito, sossu) kuvittelevat tietävänsä enemmän mitä oikeasti tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vastausksista jäi tämä mielikuva. Jos menet terapiaan ja kerrot siellä luottamuksella asioitasi niin silti mm. lastesuojeliviranomainen saa tietää kaiken kertomasi vaikkei jutuissa olisi ollut rikosta, itsetuhoisuutta tai muihin kohdistuvaa tuhoisuutta. Selvä... enpä menkään siihen terapiaan jota ajattelin itselleni näiden rankkojen vuosien takia. Ap
No sitten joudut pidättäytymään myös lääkärissä käymisestä hammaslääkäriä myöden, koska jokaisella terveydenhoitoalan ammattilaisella on nämä samat velvollisuudet.
Se, että tietoja lain puitteissa luovutetaan viranomaisille, ei tarkoita että asiasi huudellaan pitkin kylää. Jos näin tapahtuu niin sitten on tapahtunut vakava vaitiolovelvollisuuden rikkominen. Viranomaiset ovat asioistasi ihan yhtä vaitiolovelvollisia kuin muutkin.
Miksi se vaitiolovelvollisuus ei sitten näy siellä "viranomaisissa"? Kysyn vain.
No se on taas sitten niitä asioita, joista pitäisi tehdä valituksia ja tuoda asiaa esille. Kyllä minäkin tiedän tapauksia, joissa jostain saakelin syystä on hiljaa hyväksytty toisten asioista kälättäviä sairaanhoitajia ja poliiseita jotka eivät malta pitää suutaan kiinni. Se on täysin sietämätöntä ja rikkoo lakia yksiselitteisesti. Jostain syystä liian usein nuo ihmiset eivät saa edes huomautusta.
Samaa ongelmaa oli ainakin ennen pankeissa, joiden illanistujaisissa ruodittiin hyvinkin tarkkaan ihmisten raha-asiat.
Se, että terapeutti on luovuttanut tietoja lastensuojelulle taas ei kuulu tähän. Lain mukaan hänellä ei ole ollut muuta mahdollisuutta jos viranomaisteitse näitä tietoja on nimenomaan tiedusteltu. Tai jos hän on ihan todella epäillyt potilaansa turvallisuuden olevan vaarassa.
Nämä asiat eivät myöskään ole mitään salaisuuksia, jokainen pystyy suomen laista tarkistamaan mitä lainsäädäntö sanoo potilaan asemasta ja oikeuksista sekä terveydenhuollon henkilöstön velvollisuuksista myös koskien salassapitovelvollisuutta.
Minusta on liikaa vaadittu että lapsi tai nuori selvittää lainsäädännön ennen terapiaa. Terapeutin pitäisi kertoa nämä asiat selkokielellä etukäteen asiakkaalle. Ymmärrän täysin nuoren kokeman luottamuspulan, ainoa toimiva vaihtoehto tässä tilanteessa on terapeutin vaihto. Nykyisen terapeutin kanssa jatkaminen on yhtä tyhjän kanssa luottamuspulasta johtuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monessa viestissä kommentti riitelyyn jo ollut. Siis teinin ja vanhempien sanaharkkaa eikä vanhempien riitelyä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun asiakkaan tunnistaa hyvin näistä omien etujen huutajista ja oikeuksien vaatijoista.
Siellä on oma lapsi niin sekaisin jotta sairaalajaksolla on ja mami hätäilee heidän asioitaan kerrotun.
Usein juuri nämä ns pienet riidat voi olla yksi osa ongelmaa minkä takia nuori esim itsetuhoinen.
Itsessään ei tietenkään vikaa näe vaan sossuissa.Vanhemmat, jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaita, eivät joudu monestikaan siihen tilanteeseen, jossa he eivät päätä lapsensa asioista, ja jossa joku tuntematon kävelee yli. Samaten se miten verkostopalavereissa ihmisen oikeus yksityisyyteen ei merkitse mitään. Pahinta tietenkin on se, että vaikka vanhemmat kuinka alistuisivat, lapsi ei välttämättä saa apua.
On hyvin yleinen mielipide, että lastensuojelun asiakasperheet ovat huonoja perheitä, ja psyykkisesti sairaiden lasten sairauden syy on aina vanhemmat. Se on vaan niin kovin yksinkertaista ajattelua.No itselleni on nämä ammattilaiset juuri vakuutelleet päinvastaista. En tiedä sitten valehtelevatko päin naamaa. Lapseni oireet eivät kyllä muutenkaan sovi siihen että ne tulisivat jostain riitaisista kotioloista joita ei edes ole. Sen sijaan muut sosiaalialan ihmiset (päivähoito, sossu) kuvittelevat tietävänsä enemmän mitä oikeasti tietävät.
Mitä diagnooseja? Kuinka kauan on sairastanut?
Lastensuojelun tausta?
Kuinka kauan on osastola?
Mihin sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lastensuojelu kysyy,niin silloin täytyy vastata.
Tottakai vastasin. Kyseessä ei siis edelleenkään ollut mistään rikoksesta tai muusta. Ihan normaalia perhe-elämää. Lähinnä kysymys onkin siitä SAAKO terapeutti kertoa lastensuojelulle kaikki terapiassa käsitellyt asiat? ap
Jos viranomaiset kysyvät tietoja terapeutilta (olkoon hän vaikka psykologi, lääkäri, fyssari, kuka vaan terveydenhuollon ammattihenkilö) hänen PITÄÄ lain mukaan ne tiedot luovuttaa. Viranomaiskyselyt ohittavat salassapitovelvollisuuden mennen tullen. Ja jos on syytä epäillä potilaan henkeen ja terveyteen kohdistuvaa vaaraa hän on VELVOLLINEN ilmoittamaan asiasta eteenpäin.
Sinänsä harmi, jos saavutettu luottamus on nyt mennyttä, mutta terapeutti teki vain sen, mitä laki häneltä edellyttää.
Edelleenkään EI ole ollut huolta terveydestä yms. Poika on jo kuntoutumassa. Kysymykseni koskee terapeutin vaitiolovelvollisuutta. Ap
No edelleenkin, jos viranomaiset ovat pyytäneet häneltä tietoja, niin hänen on ne luovutettava. Viranomaiskyselyt ohittavat vaitiolovelvollisuuden. Jos hän ei tietoja luovuttaisi, hän olisi entinen terapeutti tai ainakin maksaisi mojovasti sakkoa ja tiedot viranomainen saisi silti.
Mikäli lapsesi siis oli jo entuudestaankin lastensuojen asiakas ja lastensuojelu virallisesti tiedustelisi hoitosuhteeseen kuuluvia asioita terapeutilta, hänellä ei ole mahdollisuutta olla antamatta näitä tietoja.
Miksei terapeutti voi vaan sanoa että asiat ovat hoidossa, ok, jos kerran edistytty?
Ehkäpä sillä terapeutilla oli herännyt huoli nuoren kotioloista, niistä "normaaleista riidoista" ja siitä, miten ne vaikuttavat nuoren mielenterveyteen ja hyvinvointiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun asiakkaan tunnistaa hyvin näistä omien etujen huutajista ja oikeuksien vaatijoista.
Siellä on oma lapsi niin sekaisin jotta sairaalajaksolla on ja mami hätäilee heidän asioitaan kerrotun.
Usein juuri nämä ns pienet riidat voi olla yksi osa ongelmaa minkä takia nuori esim itsetuhoinen.
Itsessään ei tietenkään vikaa näe vaan sossuissa.Vanhemmat, jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaita, eivät joudu monestikaan siihen tilanteeseen, jossa he eivät päätä lapsensa asioista, ja jossa joku tuntematon kävelee yli. Samaten se miten verkostopalavereissa ihmisen oikeus yksityisyyteen ei merkitse mitään. Pahinta tietenkin on se, että vaikka vanhemmat kuinka alistuisivat, lapsi ei välttämättä saa apua.
On hyvin yleinen mielipide, että lastensuojelun asiakasperheet ovat huonoja perheitä, ja psyykkisesti sairaiden lasten sairauden syy on aina vanhemmat. Se on vaan niin kovin yksinkertaista ajattelua.
No itselleni on nämä ammattilaiset juuri vakuutelleet päinvastaista. En tiedä sitten valehtelevatko päin naamaa. Lapseni oireet eivät kyllä muutenkaan sovi siihen että ne tulisivat jostain riitaisista kotioloista joita ei edes ole. Sen sijaan muut sosiaalialan ihmiset (päivähoito, sossu) kuvittelevat tietävänsä enemmän mitä oikeasti tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun asiakkaan tunnistaa hyvin näistä omien etujen huutajista ja oikeuksien vaatijoista.
Siellä on oma lapsi niin sekaisin jotta sairaalajaksolla on ja mami hätäilee heidän asioitaan kerrotun.
Usein juuri nämä ns pienet riidat voi olla yksi osa ongelmaa minkä takia nuori esim itsetuhoinen.
Itsessään ei tietenkään vikaa näe vaan sossuissa.Vanhemmat, jotka eivät ole sosiaalitoimen asiakkaita, eivät joudu monestikaan siihen tilanteeseen, jossa he eivät päätä lapsensa asioista, ja jossa joku tuntematon kävelee yli. Samaten se miten verkostopalavereissa ihmisen oikeus yksityisyyteen ei merkitse mitään. Pahinta tietenkin on se, että vaikka vanhemmat kuinka alistuisivat, lapsi ei välttämättä saa apua.
On hyvin yleinen mielipide, että lastensuojelun asiakasperheet ovat huonoja perheitä, ja psyykkisesti sairaiden lasten sairauden syy on aina vanhemmat. Se on vaan niin kovin yksinkertaista ajattelua.
Näin. Tämä kommentti on toistamisen arvoinen.
Yleensähän laissa on joku määritelmä milloin tietoja saa antaa. Esim. henkilön terveys on vaarassa tai joku suunnittelee rikosta. Näissä lastensuojelun asioissa tuntuu olevan aina joku niin iso vaara, että kaikille saa kertoa kaikki asiat. Ihan kuin suuri valta olisi paisunut liian suureksi.
Jos terapeutti ei tiedä kenelle hän terapian sisällöstä kertoo niin on tärkeää että hän sanoo sen rehellisesti lapselle ja nuorelle. Mediasta on voinut tulla todella monelle nuorelle täysin väärä käsitys että terapia ja siellä käsitellyt asiat olisivat luottamuksellisia.
Ap:n tapauksessa terapeutti on voinut toimia laillisesti vuotaessaan tietoja, mutta moraalisesti on väärin ettei hän itse vaivautunut kertomaan siitä asiakkaalle vaan nuori sai tietää asiasta lastensuojelun kautta.