Haluaisin mahdollisimman luonnollisen syntymän esikoisellemme, vaimoni taas on sitä mieltä

0/5

Se joka synnyttää, saa päättää. Kokeile työntää meloni perseestäsi ilman kipulääkettä ja mieti uudestaan.

Porvoon väkiluku lisääntyy taas.

Kyllä sun varmaan pitää synnyttää se itse, niin menee oikein.

Yritä ees

Tutkimuksetkin osoittavat että luonnollisen syntymän kokenut lapsi on keskimäärin noin 10-15 ÄÖ pistettä älykkäämpi kuin epäluonnollisin menetelmin syntyneet.

Miksi kuvittelet että asia kuuluisi sulle? Katso video synnytyksestä ja kerro tekisitkö itse saman ilman kipulääkkeitä. Helppo haluta luomua kun itse ei tarvitse sen eteen mitään tehdä.

Entä jos vaimosi joutuu hätäsektioon? Jätätkö sitten hänet?

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksetkin osoittavat että luonnollisen syntymän kokenut lapsi on keskimäärin noin 10-15 ÄÖ pistettä älykkäämpi kuin epäluonnollisin menetelmin syntyneet.

Voisitko laittaa linkin johonkin tutkimukseen, jossa on todettu näin?

Aika itsekästä.

Eikös se ole tärkeämpää, että synnytyksestä tehdään mahdollisimman " hyvä " kokemus sille, joka synnyttää?

Sinun pitäisi olla tukena, eikä yrittää taivutella tekemään jotain mitä ei halua.

En ikinä synnyttäisi niinkuin joku toinen haluaa.. Toivon, että vaimosi pitää päänsä.

Täähän nyt on väsynyt provo. Mutta jos tosissaan tällaista mietit niin olet aika outo, epälojaali ja jotenkin pelottavan aggressiivinen vaimoasi kohtaan. Kannattaisi ehkä pohtia miksi.

Niin kauan kun me miehet emme voi yleisesti synnyttää, niin lienee meiltä viisaampaa luottaa siihen, että lähtökohtaisesti jokainen nainen osaa ja kykenee itse päättämään sen tarvitseeko vai onko tarvitsematta lääkkeita, tai mitään muutakaan apuna synnytyksessä.  

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksetkin osoittavat että luonnollisen syntymän kokenut lapsi on keskimäärin noin 10-15 ÄÖ pistettä älykkäämpi kuin epäluonnollisin menetelmin syntyneet.

Ohhoh, löytyykö linkkiä?

Et saa vaimoa taivuteltua eikä kannata yrittääkään taivutella. Synnytys on yksi elämän isoimmista asioista, vaimosi muistaa ikuisesti nämä hetket ja miten häneen suhtautudut, hyvässä ja pahassa. Sun tehtävä on olla tukena ja kannustaa täysillä ja yrittää kaikkesi että hän ei pelkäisi. Vaikka saisi kipulääkettä, on siinä silti sitä hommaa.

Jos ihminen sanoo tyyliin "juu ja otan kyllä sitten kipuun ihan tasan kaikki mitä vaan saa, heh heh" niin luultavasti tuleva ja se tuntematon synnytystilanne ja kontrollin menettäminen sekä oma selviäminen pelottaa aika lailla. Siihen on sinun ihan turha mennä kitisemään epäluonnollisuuksista, teet vain valtavan haavan teidän välille.

Paljon parempi vaihtoehto sulta olisi ottaa se toisen pelko vakavasti, vaikka se onkin verhottu puolivitsiin, halata ja kertoa että uskot häneen, ja koittaa ottaa yhdessä selvää rentoutus- ja kivunhallintakeinoista ja siitä miten voit häntä auttaa, ei siksi etteikö hän saisi kipulääkkeitä niin halutessaan, vaan koska kyllä se silti sattuu vaikka jotain saisikin. Niitä kipulääkkeitä ei sairaalassa tilata noin vaan eikä niitä anneta ensimmäisiin supistuksiin. Joskus voi joutua odottamaan, joskus ne ei tehoa, joskus vaikutus on erilainen kuin pitäisi olla, joskus ei ehditä antaa, ja siihen pitää yrittää varautua. Jos on suunnitellut että saa sitten kaikki eikä varmasti tunne mitään, voi mennä lukkoon kivusta ja pelosta, ja se nyt ainakaan ei ole tarkoituksenmukaista. Jos pelkää, niin hyvä voi olla se tieto että mikäli tilanne käy sietämättömäksi, kipulääkettä on mahdollista saada, mutta toisaalta voi yllättää itsensäkin sillä että pärjäilee pitkälle ilmankin.

Minusta siitä kipulääkkeistä haaveilemisesta ei pidä syyllistää, mutta jos teidän välit on hyvät, voit yrittää tosiaan sen rentoutuksen kautta kannustaa ottamaan selvää siitä miten jotkut selviää hengissä synnytyksestä ilman lääkkeitä ja pitää sitä ihan hyvänä kokemuksena. Itseäni ainakin "luonnollisiin kivuttomiin synnytyksiin" ja supistusten mukana hengittämiseen jne tutustuminen raskauden loppupuolella auttoi suhtautumaan synnytyskipuun positiivisemmin, vaikka esikoisesta sainkin sitten epiduraalin (herkästi antoivatkin sen silloin ja se toimi hyvin, mutta miehen konkreettinen tuki puudutusta ennen ja sen jälkeenkin oli kyllä todella tärkeä). Toisten lasten synnytykset meni niin nopeasti ettei mitään ehditty pyytää tai antaa.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksetkin osoittavat että luonnollisen syntymän kokenut lapsi on keskimäärin noin 10-15 ÄÖ pistettä älykkäämpi kuin epäluonnollisin menetelmin syntyneet.

Eli sinä todennäköisesti synnyit sektiolla vai mikä tämä ÄÖ, älykkyysösamäärä on?

Eiköhän sun tilaisuus vielä tule; suuri prosentti suomalaisia saa syövän elämänsä aikana ja sinäkin, ap, voit olla yksi heistä. Pääset näyttämään, mitä luonnollinen kuolema ilman kipulääkkeitä tuntuu.

Ei lapsi kestä mitään kipulääkeryöppyä,kipulääke mitä annetaan kulkeutuu myös lapseen.

Edesvastuutonta lääkitä voimakkaasti.

0/5

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsi kestä mitään kipulääkeryöppyä,kipulääke mitä annetaan kulkeutuu myös lapseen.

Edesvastuutonta lääkitä voimakkaasti.

Ai sä meinaat, että kaikki lapset joiden syntymän aikana on käytetty lääkkeitä on kuollu tai jotenkin vioittunu 😂

Vierailija kirjoitti:

Aika itsekästä.

Eikös se ole tärkeämpää, että synnytyksestä tehdään mahdollisimman " hyvä " kokemus sille, joka synnyttää?

Sinun pitäisi olla tukena, eikä yrittää taivutella tekemään jotain mitä ei halua.

En ikinä synnyttäisi niinkuin joku toinen haluaa.. Toivon, että vaimosi pitää päänsä.

Täähän oli provo, mutta noin teoriassa, ei kai se nyt _itsekästä_ ole toivoa lapselleen parasta (puudutuksissa on haittansa ja riskinä vauvalle vaikkei niistä saa puhua) ja ei kai nyt synnytyksen ensisijainen tavoite ole olla synnyttäjälle mahdollisimman kiva (vaan esim. molemmille turvallinen).

Miehellä ei kyllä ole mitään todellista sanavaltaa synnytykseen eikä kuulukaan olla, vaan tehtävä on tajuta pitää suunsa sopivassa kohdassa kiinni ja tukea synnyttäjää. Koska se on synnyttäjän keho. Mutta ei se itsekästä ole toivoa että puoliso haluaisi ja voisi synnyttää luomuna, hyvin sujuessaan se on vauvalle paras (ja huonosti sujuessa kuuluu saada apua, mutta kannattaako sitä etukäteen päättää että en kuitenkaan kestä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika itsekästä.

Eikös se ole tärkeämpää, että synnytyksestä tehdään mahdollisimman " hyvä " kokemus sille, joka synnyttää?

Sinun pitäisi olla tukena, eikä yrittää taivutella tekemään jotain mitä ei halua.

En ikinä synnyttäisi niinkuin joku toinen haluaa.. Toivon, että vaimosi pitää päänsä.

Täähän oli provo, mutta noin teoriassa, ei kai se nyt _itsekästä_ ole toivoa lapselleen parasta (puudutuksissa on haittansa ja riskinä vauvalle vaikkei niistä saa puhua) ja ei kai nyt synnytyksen ensisijainen tavoite ole olla synnyttäjälle mahdollisimman kiva (vaan esim. molemmille turvallinen).

Miehellä ei kyllä ole mitään todellista sanavaltaa synnytykseen eikä kuulukaan olla, vaan tehtävä on tajuta pitää suunsa sopivassa kohdassa kiinni ja tukea synnyttäjää. Koska se on synnyttäjän keho. Mutta ei se itsekästä ole toivoa että puoliso haluaisi ja voisi synnyttää luomuna, hyvin sujuessaan se on vauvalle paras (ja huonosti sujuessa kuuluu saada apua, mutta kannattaako sitä etukäteen päättää että en kuitenkaan kestä).

Lapselle paras on sektio. Ei hapenpuutetta, ei luumurtumia. ADHD-lapsi on harvoin sektiolla syntynyt.