Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Emme ole onnellinen perhe - enkä käsitä sitä
27.06.2017 |
En käsitä sitä, miksi lapset eivät ole onnellisia ja kiitollisiakin meille vanhemmille. Miksi he eivät tottele ja tyydy myös vähään, vaikka savatkin usein enemmän, kuin sen vähän? En toisaalta halua opettaa heille, että vähään tyytyminen on ainoa, mikä on heille riittävää, koska sellainen johtaa helposti itsetunnon laskuun, mutta en tajua sitä ainaista kinuamista ja tyytymättömyyttä, ettei esimerkiksi tehdä joka päivä jotain arjesta poikkeavaa.
Ei tässä pysy vanhemmankaan mieli hyvänä, kun on koko ajan paha mieli ja riittämättömyyden tunne. Ja sitten tas kokee, että olisi lapsilleen velkaa sen, että olisin edes itse tyytyväinen ja sellainen positiivinen vanhempi. Mutta jos ympärilläni on noin negatiivista porukkaa, en pysty olemaan positiivinen :'(
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.
On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.
Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.
ApSilloin sen elintason olisi hankkinut ennenkuin hankkii lapsia. Minä olen varakkaasta perheestä, mutta valitsin itselleni ammatin matalapalkka-alalta. Jos olisin halunnut lapsilleni vähintään saman kuin mitä minulla oli lapsena, olisin opiskellut sairaanhoitajan sijasta lääkäriksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että opiskelin sairaanhoitajaksi.
Isoäitini oli perinyt elintasonsa, samoin isäni. Ei ollut näköpiirissä tätä, ettei isä aio auttaa yhtään. Koska sen vaimon, joka asettui poikkiteloin mun ja isän väliin kanssa alkoi tull ongelmia vasta kun sain lapsia. Ja siis en mä ajatellut, että isän on pakko auttaa, mutta en oikeastaan ajatellut, ettei hänkin nauttisi nähdessään meidän nauttivan. Ja auttaisi ihan jo verotuksellisista syist se olisi nyt järkevää. Pilkkoa omaisuus osiin, veroprosentin takia.
apNo sä olet sitten vähän nk kermaperse, joka ajatteli voivansa elää muiden rahoilla. Ikävä kyllä elämä ei aina mene niin, että voisi laskea oman elintasonsa muiden varaan. Isäsi olisi voinut myös tulla vaikkapa peliriippuvaiseksi ja tuhlata koko omaisuutensa. Tai tehdä sijoituksia, jotka tuottivatkin vain tappiota. Vain niiden rahojen varaan voi laskea elämäänsä, jotka ovat omalla tilillä. Ei niiden, jotka sinne joltain toiselta ehkä joskus tulee.
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta vanhempani ovat edelleenkin elossa. Olisi ollut sulaa hulluutta lapsia hankkiessa ajatella, että perintörahoilla sitten elätän lapseni. Ja jos oikein muistan, sinun isäsi varallisuus on metsissä ja kiinteistöissä. Isäsi on ollut pelkästään fiksu, kun ei ole antanut osaa metsistä sinulle. Kas kun sinä olisit myynyt saamasi metsän ja hummaillut rahat.
Hehheh, kun tuntee ihmisen, niin ei todellakaan olisi voinut :) Pihiksi hänet toki tiedetään, mutta se ei ole sama, kuin ettei auttaisi ja välittäisi ollenkaan. Ja minä eläisin annetun omaisuuden tuotoilla, ei sen antaminen millään lailla olisi sulaa hulluutta.
ap
Tuo peliriippuvaisuus oli vain esimerkki. Isäsi kohdalla sen tilalle tuli uusi vaimo. Eli yhtä hölmösti suunnittelit, kun et ollut varautunut siihen, ettei kaikki menekään sinun suunnitelmiesi mukaan. Ja jos kerran tiesit isäsi pihiksi, miten ihmeessä kuvittelit hänen ryhtyvän rahan suhteen höveliksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä nyt muutama kiva vinkki kotona/kotipihassa/kotikaupungissa puuhaamiseen:
- käykää kirjastossa
- eväät mukaan ja rannalle
- eväät kotipihassa
- majanrakennus kotipihassa (lapsilla on mielikuvitusta)
- edullinen kahluuallas lapsille pihaan
- vesileikit sadettajan kanssa
- kaveri/serkku tms. yökylään
- vierailu torille
- jätskit torilla
- jätskit kotipihassa
- kakkukestit kotipihassa
- kesäteatteri (liput monesti edullisia)
- Tallinnan päiväristeily (edulliset lauttaliput ja edullista syödä siellä)
- Onnibussilla lähikaupunkiin
- museot
Ei mitään tekemistä -marinoihin ehdotetaan aina siivousta, puusavottaa, marjametsää... Jos ei ehdotettu tekeminen kelpaa, niin suu suppuun ja keksii itse. Kyllä niille lapsillekin voi ärähtää kun marinaraja uhkaa täyttyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.
On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.
Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.
ApSilloin sen elintason olisi hankkinut ennenkuin hankkii lapsia. Minä olen varakkaasta perheestä, mutta valitsin itselleni ammatin matalapalkka-alalta. Jos olisin halunnut lapsilleni vähintään saman kuin mitä minulla oli lapsena, olisin opiskellut sairaanhoitajan sijasta lääkäriksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että opiskelin sairaanhoitajaksi.
Isoäitini oli perinyt elintasonsa, samoin isäni. Ei ollut näköpiirissä tätä, ettei isä aio auttaa yhtään. Koska sen vaimon, joka asettui poikkiteloin mun ja isän väliin kanssa alkoi tull ongelmia vasta kun sain lapsia. Ja siis en mä ajatellut, että isän on pakko auttaa, mutta en oikeastaan ajatellut, ettei hänkin nauttisi nähdessään meidän nauttivan. Ja auttaisi ihan jo verotuksellisista syist se olisi nyt järkevää. Pilkkoa omaisuus osiin, veroprosentin takia.
apNo sä olet sitten vähän nk kermaperse, joka ajatteli voivansa elää muiden rahoilla. Ikävä kyllä elämä ei aina mene niin, että voisi laskea oman elintasonsa muiden varaan. Isäsi olisi voinut myös tulla vaikkapa peliriippuvaiseksi ja tuhlata koko omaisuutensa. Tai tehdä sijoituksia, jotka tuottivatkin vain tappiota. Vain niiden rahojen varaan voi laskea elämäänsä, jotka ovat omalla tilillä. Ei niiden, jotka sinne joltain toiselta ehkä joskus tulee.
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta vanhempani ovat edelleenkin elossa. Olisi ollut sulaa hulluutta lapsia hankkiessa ajatella, että perintörahoilla sitten elätän lapseni. Ja jos oikein muistan, sinun isäsi varallisuus on metsissä ja kiinteistöissä. Isäsi on ollut pelkästään fiksu, kun ei ole antanut osaa metsistä sinulle. Kas kun sinä olisit myynyt saamasi metsän ja hummaillut rahat.
Hehheh, kun tuntee ihmisen, niin ei todellakaan olisi voinut :) Pihiksi hänet toki tiedetään, mutta se ei ole sama, kuin ettei auttaisi ja välittäisi ollenkaan. Ja minä eläisin annetun omaisuuden tuotoilla, ei sen antaminen millään lailla olisi sulaa hulluutta.
apTuo peliriippuvaisuus oli vain esimerkki. Isäsi kohdalla sen tilalle tuli uusi vaimo. Eli yhtä hölmösti suunnittelit, kun et ollut varautunut siihen, ettei kaikki menekään sinun suunnitelmiesi mukaan. Ja jos kerran tiesit isäsi pihiksi, miten ihmeessä kuvittelit hänen ryhtyvän rahan suhteen höveliksi?
Tämä uusi vaimo on ollut jo 30 vuotta
Ongelma ei siis olekaan tyytymättömät lapset vaan tyytymätön ja katkera äiti. Isukilla olis rahaa mutta uusi nainen on sun ja isukin välissä. No kait sinä kuitenkin perinnön tulet saamaan, ei siinä kauan voi mennä enää jos isäsi jo dementikko on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt muutama kiva vinkki kotona/kotipihassa/kotikaupungissa puuhaamiseen:
- käykää kirjastossa
- eväät mukaan ja rannalle
- eväät kotipihassa
- majanrakennus kotipihassa (lapsilla on mielikuvitusta)
- edullinen kahluuallas lapsille pihaan
- vesileikit sadettajan kanssa
- kaveri/serkku tms. yökylään
- vierailu torille
- jätskit torilla
- jätskit kotipihassa
- kakkukestit kotipihassa
- kesäteatteri (liput monesti edullisia)
- Tallinnan päiväristeily (edulliset lauttaliput ja edullista syödä siellä)
- Onnibussilla lähikaupunkiin
- museot
Onpa hyviä ajatuksia. Tänään tehdään maja pihaan. Etsitään kiviä ja maalataan ne. Vaikka kivikissoiksi
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan viettänyt päivää lasten kanssa
Kehuit että huvipuistossa on käyty. En pysty kuvittelemaan sinua sinne lasten ehdoilla
On käyty :) Minähän siellä lasten kanssa kaikkiin vähän hurjempiin laitteisiin menen, ja rohkaisen lapsiakin menemään sellaisiin, joita eivät ennen ole kokeilleet, mies ei niinkään halua niihin :) Tykkään kyllä huvipuistoista lasten kanssa, niissä laitteissa on hauskaa. Ja eläintarhat on ok, samoin akvaariomaailmat yms.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan viettänyt päivää lasten kanssa
Kehuit että huvipuistossa on käyty. En pysty kuvittelemaan sinua sinne lasten ehdoillaOn käyty :) Minähän siellä lasten kanssa kaikkiin vähän hurjempiin laitteisiin menen, ja rohkaisen lapsiakin menemään sellaisiin, joita eivät ennen ole kokeilleet, mies ei niinkään halua niihin :) Tykkään kyllä huvipuistoista lasten kanssa, niissä laitteissa on hauskaa. Ja eläintarhat on ok, samoin akvaariomaailmat yms.
ap
Koska olette olleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.
On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.
Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.
ApSilloin sen elintason olisi hankkinut ennenkuin hankkii lapsia. Minä olen varakkaasta perheestä, mutta valitsin itselleni ammatin matalapalkka-alalta. Jos olisin halunnut lapsilleni vähintään saman kuin mitä minulla oli lapsena, olisin opiskellut sairaanhoitajan sijasta lääkäriksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että opiskelin sairaanhoitajaksi.
Isoäitini oli perinyt elintasonsa, samoin isäni. Ei ollut näköpiirissä tätä, ettei isä aio auttaa yhtään. Koska sen vaimon, joka asettui poikkiteloin mun ja isän väliin kanssa alkoi tull ongelmia vasta kun sain lapsia. Ja siis en mä ajatellut, että isän on pakko auttaa, mutta en oikeastaan ajatellut, ettei hänkin nauttisi nähdessään meidän nauttivan. Ja auttaisi ihan jo verotuksellisista syist se olisi nyt järkevää. Pilkkoa omaisuus osiin, veroprosentin takia.
apNo sä olet sitten vähän nk kermaperse, joka ajatteli voivansa elää muiden rahoilla. Ikävä kyllä elämä ei aina mene niin, että voisi laskea oman elintasonsa muiden varaan. Isäsi olisi voinut myös tulla vaikkapa peliriippuvaiseksi ja tuhlata koko omaisuutensa. Tai tehdä sijoituksia, jotka tuottivatkin vain tappiota. Vain niiden rahojen varaan voi laskea elämäänsä, jotka ovat omalla tilillä. Ei niiden, jotka sinne joltain toiselta ehkä joskus tulee.
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta vanhempani ovat edelleenkin elossa. Olisi ollut sulaa hulluutta lapsia hankkiessa ajatella, että perintörahoilla sitten elätän lapseni. Ja jos oikein muistan, sinun isäsi varallisuus on metsissä ja kiinteistöissä. Isäsi on ollut pelkästään fiksu, kun ei ole antanut osaa metsistä sinulle. Kas kun sinä olisit myynyt saamasi metsän ja hummaillut rahat.
Hehheh, kun tuntee ihmisen, niin ei todellakaan olisi voinut :) Pihiksi hänet toki tiedetään, mutta se ei ole sama, kuin ettei auttaisi ja välittäisi ollenkaan. Ja minä eläisin annetun omaisuuden tuotoilla, ei sen antaminen millään lailla olisi sulaa hulluutta.
apTuo peliriippuvaisuus oli vain esimerkki. Isäsi kohdalla sen tilalle tuli uusi vaimo. Eli yhtä hölmösti suunnittelit, kun et ollut varautunut siihen, ettei kaikki menekään sinun suunnitelmiesi mukaan. Ja jos kerran tiesit isäsi pihiksi, miten ihmeessä kuvittelit hänen ryhtyvän rahan suhteen höveliksi?
No aika harva kuvittelee jonkun kumppanin alkavan määräillä aikuisen ihmisen elämää asioissa, jotka eivät hänelle mitenkään kuulu (toisen omaisuusasiat). Ja ei sitä tiedä, jos isä ois pehmentynyt lstenlasten tullessa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan viettänyt päivää lasten kanssa
Kehuit että huvipuistossa on käyty. En pysty kuvittelemaan sinua sinne lasten ehdoillaOn käyty :) Minähän siellä lasten kanssa kaikkiin vähän hurjempiin laitteisiin menen, ja rohkaisen lapsiakin menemään sellaisiin, joita eivät ennen ole kokeilleet, mies ei niinkään halua niihin :) Tykkään kyllä huvipuistoista lasten kanssa, niissä laitteissa on hauskaa. Ja eläintarhat on ok, samoin akvaariomaailmat yms.
apKoska olette olleet?
Joka kesä siitä asti, kun lapsia niihin kannattaa viedä, eli jostain 4-vuotiaasta (esikoinen).
ap
Vierailija kirjoitti:
Ajattele miten tyytymätön mulkvisti sinusta tuli vaikka olikin rahaa, poneja ja merenrantamökki.
Kun vain ajattelee noitakin saudi-prinsessoja, jotka on eläneet luksuksessa ja kohtelevat muita todella mulkkumaisesti - mitä jos saudihovi romahtaisi, tulisi vaikka vallankumous, ja prinsessat joutuisivat ihan omilleen. Monikohan pärjäisi? Moniko olisi loppuelämänsä katkera, kun häneltä 'vietiin se mikä hänelle kuuluu' ja jankuttaisi mammapalstalla.
Niin rutiköyhä kuin liian vauras lapsuus voi olla vahingollista. Samaten suuren omaisuuden periminen - en ihmettele yhtään, että moni miljonääri jättää perillisilleen varsin vaatimattoman pesämunan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n otsikko hämää. Hänhän tietää miksi hän on onneton: hän ei ole saanut isänsä rahoja.
Vierailija kirjoitti:
AP:n otsikko hämää. Hänhän tietää miksi hän on onneton: hän ei ole saanut isänsä rahoja.
En tajunnut että se heijastuu lasten tyytymättömyydestä, nyt kun voin pohtia sitä, niin ehkä saan ajatuksiani lasten tarpeista hiukan muuttumaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.
On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.
Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.
ApSilloin sen elintason olisi hankkinut ennenkuin hankkii lapsia. Minä olen varakkaasta perheestä, mutta valitsin itselleni ammatin matalapalkka-alalta. Jos olisin halunnut lapsilleni vähintään saman kuin mitä minulla oli lapsena, olisin opiskellut sairaanhoitajan sijasta lääkäriksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että opiskelin sairaanhoitajaksi.
Isoäitini oli perinyt elintasonsa, samoin isäni. Ei ollut näköpiirissä tätä, ettei isä aio auttaa yhtään. Koska sen vaimon, joka asettui poikkiteloin mun ja isän väliin kanssa alkoi tull ongelmia vasta kun sain lapsia. Ja siis en mä ajatellut, että isän on pakko auttaa, mutta en oikeastaan ajatellut, ettei hänkin nauttisi nähdessään meidän nauttivan. Ja auttaisi ihan jo verotuksellisista syist se olisi nyt järkevää. Pilkkoa omaisuus osiin, veroprosentin takia.
apNo sä olet sitten vähän nk kermaperse, joka ajatteli voivansa elää muiden rahoilla. Ikävä kyllä elämä ei aina mene niin, että voisi laskea oman elintasonsa muiden varaan. Isäsi olisi voinut myös tulla vaikkapa peliriippuvaiseksi ja tuhlata koko omaisuutensa. Tai tehdä sijoituksia, jotka tuottivatkin vain tappiota. Vain niiden rahojen varaan voi laskea elämäänsä, jotka ovat omalla tilillä. Ei niiden, jotka sinne joltain toiselta ehkä joskus tulee.
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta vanhempani ovat edelleenkin elossa. Olisi ollut sulaa hulluutta lapsia hankkiessa ajatella, että perintörahoilla sitten elätän lapseni. Ja jos oikein muistan, sinun isäsi varallisuus on metsissä ja kiinteistöissä. Isäsi on ollut pelkästään fiksu, kun ei ole antanut osaa metsistä sinulle. Kas kun sinä olisit myynyt saamasi metsän ja hummaillut rahat.
Hehheh, kun tuntee ihmisen, niin ei todellakaan olisi voinut :) Pihiksi hänet toki tiedetään, mutta se ei ole sama, kuin ettei auttaisi ja välittäisi ollenkaan. Ja minä eläisin annetun omaisuuden tuotoilla, ei sen antaminen millään lailla olisi sulaa hulluutta.
apTuo peliriippuvaisuus oli vain esimerkki. Isäsi kohdalla sen tilalle tuli uusi vaimo. Eli yhtä hölmösti suunnittelit, kun et ollut varautunut siihen, ettei kaikki menekään sinun suunnitelmiesi mukaan. Ja jos kerran tiesit isäsi pihiksi, miten ihmeessä kuvittelit hänen ryhtyvän rahan suhteen höveliksi?
No aika harva kuvittelee jonkun kumppanin alkavan määräillä aikuisen ihmisen elämää asioissa, jotka eivät hänelle mitenkään kuulu (toisen omaisuusasiat). Ja ei sitä tiedä, jos isä ois pehmentynyt lstenlasten tullessa.
ap
Aika harva kuvittelee myöskään kenenkään tulevan vanhoilla päivillään peliriippuvaiseksi. Sinä aiemmin sanoit tuntevasi isäsi niin hyvin, ettei peliriippuvuus olisi mahdollista. Et kuitenkaan tuntenut häntä niin hyvin, etteikö hän olisi voinut antaa kumppaninsa määräillä. Tai edes sitä, heltyykö rahahanat vai ei, kun sinä saat lapsia. Suunnittelit siis tulevaisuutesi sellaisen pihiksi tietämäsi ihmisen rahojen varaan, jota et edes tuntenut niin hyvin, että olisi ollut järkevää moisia suunnitelmia tehdä.
Ymmärrän, että olisi kivaa, kun olisi paljon rahaa. Niin minustakin on. Ja sen vuoksi vaihdoinkin sairaanhoitajan hommista paremmin palkattuihin hommiin. Tuen taloudellisesti omia aikuisia lapsiani silloin, kun heillä on syystä tai toisesta tiukkaa. Esim opiskelujen tai työttömyyden aikana. En kuitenkaan elätä heitä. Juuri muutama päivä sitten tarjouduin maksamaan tyttäreni asumiskulut seuraavan puolen vuoden ajan, koska vain hän on töissä. Tyttäreni kuitenkin kieltäytyi tarjouksestani ja sanoi, että he pärjäävät hänen palkallaan ja katsotaan tilannetta uudelleen sitten, kun hänen nykyinen työsuhteensa päättyy.
Siis lapset on et "voitaisko äiti lähtee rannalla käymään?"
ja äiti siihen et
"ei kun se on ilmasta, eikä äitikään lapsena joutunu tekemään mitään ilmasta, ja se että äiti nyt sanoo, että nyt ei mennä rannalle niin on vaarin vika kun vaari ei anna rahojaan äitin käyttöön"
Lapset kysyy sitten, että voitaisko sitten mennä vaikka retkelle? Niin äiti siihen, että ei voida kun se on ilmasta, ja ettekö te kakarat voi olla kiitollisia siitä ettei tehdä mitään ilmasta?
Onko teillä hellyyttä, spontaania läheisyyttä ja hassuttelua, se on tärkeää!
Pidän tärkeänä myös suurempaa hengellistä ulottuvuutta, suosittelen käyntejä kirkossa, iltarukouksia ja lasten raamatun lukemista. Se vaan menee niin, ettei ihminen elä pelkästä maallisesta...
Eihän sairaanhoitaja ole matalapalkka-alaa nähnytkään! T. Toinen sh
Vierailija kirjoitti:
Eihän sairaanhoitaja ole matalapalkka-alaa nähnytkään! T. Toinen sh
Kyllä se vaan 1980- ja 1990 -luvuilla oli vielä matalapalkka-alaa. Toisin on nykyisin, mutta en ole enää pariinkymmeneen vuoteen ollut hoitsun hommissa.
Olet syitä perheen ahdinkoon kertonut paljon. Äiti istuu valittamasa palstala kaiket päivät. Ei rakasta lapsiaan. Ei tee kotona mitään. Ei edes voileipää lapselle.
Alue: Aihe vapaa
Oletko koskaan viettänyt päivää lasten kanssa
Kehuit että huvipuistossa on käyty. En pysty kuvittelemaan sinua sinne lasten ehdoilla