Emme ole onnellinen perhe - enkä käsitä sitä

Uskon, että perheenne tilanne paranee ratkaisevasti heti, kun lopetat pilkuttamisen ennen kuin-sanaa.

Äitihullun aamunavaus

Kun en ole ihminen, jota kiinnostaisi ns. "Ilmaiset tekemiset" ja niistä vouhottaminen lsten kanssa. Ei omassakaan lapsuudessani olleet halvat huvit. Niihin liittyi purjehdusta ja laskettelua, ratsastusta ja käymistä nyt vähintään Ruotsissa. Ei ole itsellä varaa tarjota tällaisia lapsille. Vanhempani opettivat kyllä tuollaiselle elintasolle, jonka isänikin oli saanut tekemättä mitään mitä mä en ois tehnyt, mutta ei itse voi lahjoittaa mulle sen vertaa, että mulla ois varaa nauttia samalla tavalla elämästä, kuin heillä oli ikäisinäni.

ap

Odotatko todella, että täältä tulee jokin vastaus, joka muuttaa perheesi elämän?

Toivon vain, ettei lapseni muista lapsuudestaan päällimmäisenä sen, "kun koskaan ei tehty yhtään mitään", vaikka päästään me sentään joka kesä huvipuistoon ja yövytään jossain paikassa (hotellissa tai mökissä) 1-2 yötä. Ja jos on hyvät kelit mies vie rannalle. Mun lapsuudessa ranta oli oma, kesämökillä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Odotatko todella, että täältä tulee jokin vastaus, joka muuttaa perheesi elämän?

Ois helpompaa, kun ei tarttis yksin tätä surra.

ap

Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.

Kun en oikein voi karjaista kuopukselle, joka se pahin marisija on, että "nyt turpa kiinni, äiti ei jaksa kuunnella enää yhtäkään marinaa siitä, ettei ole mitään tekemistä".

Mutta toisaalta en ymmärrä, miksei lapsi voi keksiä tekemistä tässä tontilla, vaikka kai tää sitten on tylsempi tontti kuin se merenrantatontti, jossa itse vietin lapsena kesiä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.

Joo, no tää on ihan just näin! Pelkään olevani huono vanhempi, kun joudun tarjoamaan tylsyyttä :( Minusta ei ole leikkimään tai askartelemaan lasten kanssa, ei todellakaan.

ap

Sinun oma asenteesi eli tyytymättömyytesi tarttuu luultavasti lapsiin. Harvoilla ihmisillä on vara hienoihin kesälomareissuihin, eikä se onni niilläkään reissuilla ole aina läsnä. Ennen oli hyvin toimeentuleville ihmisillä enemmän rahaa vapaa-aikaan. Nyt on suhteessa niin kalliit asunnot, ettei jää enää ylimääräistä niin paljon. Ei ole yhtään mukava juttu, että kitkuttelevilta perheiltä leikataan vielä lomarahoja. Yritetään silti nähdä aurinkoa pilvien seasta ja tehdään lapsillemme mukava lapsuus niillä resursseilla jotka ovat käytössä.

Arvaan, että lapsesi aistivat sinun tyytymättömyytesi ja siksi ovat kokoajan tyytymättömiä. Eli mielestäsi isäsi pitäisi lahjoittaa teille rahaa, jotta voisit tarjota kalliita elämyksiä lapsillesi, jotka itse sait lapsena. Onneton ihminen on onneton myös kalliissa huviveneessä. Koitapa vaihtaa asennetta. Riemuitse itse siitä uimarannalle menosta ja siitä mitä siellä voi tehdä, jospa riemu tarttuisi muihinkin. Onneksi olen köyhästä perheestä ja osaan olla kiitollinen siitä vähästä mihin on varaa...

Vierailija kirjoitti:

Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.

On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.

Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.

On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.

Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.

Ap

Silloin sen elintason olisi hankkinut ennenkuin hankkii lapsia. Minä olen varakkaasta perheestä, mutta valitsin itselleni ammatin matalapalkka-alalta. Jos olisin halunnut lapsilleni vähintään saman kuin mitä minulla oli lapsena, olisin opiskellut sairaanhoitajan sijasta lääkäriksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että opiskelin sairaanhoitajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Sinun oma asenteesi eli tyytymättömyytesi tarttuu luultavasti lapsiin. Harvoilla ihmisillä on vara hienoihin kesälomareissuihin, eikä se onni niilläkään reissuilla ole aina läsnä. Ennen oli hyvin toimeentuleville ihmisillä enemmän rahaa vapaa-aikaan. Nyt on suhteessa niin kalliit asunnot, ettei jää enää ylimääräistä niin paljon. Ei ole yhtään mukava juttu, että kitkuttelevilta perheiltä leikataan vielä lomarahoja. Yritetään silti nähdä aurinkoa pilvien seasta ja tehdään lapsillemme mukava lapsuus niillä resursseilla jotka ovat käytössä.

Ei se lohduta minua, että harvoilla on varaa. Mulle ehti olla itsestäänselvyys, että tuollaiseen on varaa. Lapsettomana en ollut sen rikkaampi, mutta mä en tarvinnut enää noita kokemuksia, mullahan oli ollut ne jo.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät lapsesi tiedä, millaista sinulla on ollut omassa lapsuudessasi ratsastuksineen, purjehduksineen yms. Kirjoituksista saa sen käsityksen, että sinä olet tyytymätön siihen, ettei lapsillasi ole kaikkea mitä sinulla on lapsuudessasi ollut. Haikailet sellaisista asioista, joihin teillä ei ole varaa. Ja tuo tyytymättömyytesi heijastuu omiin lapsiisi. Lakkaa vertaamasta omaa lapsuuttasi lastesi lapsuuteen.

On muuten helpommin sanottu kuin tehty, tuo ettei vertailisi. Luulisi nyt, että jokainen, jolla on lapsia haluaa lapsilleen vähintään saman, mitä on itsellä ollut tai parempaa.

Ja siis katkeraa tästä tekee se, että isäni, joka olisi ehkä voinut ja halunnut auttaa minua tässä, elämään asteli nainen, joka ei halua, että minä saan isältä mitään. Päin vastoin on ottanut minulta sellaistakin itselleen, mikä ei moraalisesti hänelle edes kuuluisi.

Ap

Silloin sen elintason olisi hankkinut ennenkuin hankkii lapsia. Minä olen varakkaasta perheestä, mutta valitsin itselleni ammatin matalapalkka-alalta. Jos olisin halunnut lapsilleni vähintään saman kuin mitä minulla oli lapsena, olisin opiskellut sairaanhoitajan sijasta lääkäriksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että opiskelin sairaanhoitajaksi. 

Isoäitini oli perinyt elintasonsa, samoin isäni. Ei ollut näköpiirissä tätä, ettei isä aio auttaa yhtään. Koska sen vaimon, joka asettui poikkiteloin mun ja isän väliin kanssa alkoi tull ongelmia vasta kun sain lapsia. Ja siis en mä ajatellut, että isän on pakko auttaa, mutta en oikeastaan ajatellut, ettei hänkin nauttisi nähdessään meidän nauttivan. Ja auttaisi ihan jo verotuksellisista syist se olisi nyt järkevää. Pilkkoa omaisuus osiin, veroprosentin takia.

ap

Ajattele miten tyytymätön mulkvisti sinusta tuli vaikka olikin rahaa, poneja ja merenrantamökki.

Mutt kiitos kommentoijille, jotka valottavat sitä, että varmaan oma tyytymättömyyteni siitä, etten voi tarjota lapsille samaa, mitä itsellä oli, heijstuu lapsiin. Tavallaan hölmö paradoksi, koska olen tyytymätön "lasten takia" ja sitten juuri se haittaakin heitä :(

Mutta pelottaa, että kun he tajuavat, mitä mä olin saanut, mutta he ei, se on heistä mun syy.

ap

Ja ketähän voit syyttää siitä ettet ole hankkinut itsellesi parempaa elintasoa josta lapsesikin hyötyisivät?

Sitäpaitsi, kyllä susta on askartelemaan ja touhuamaan lastesi kanssa, se ei ole kuin viitsimisestä kiinni.

Ensin vertaat omaan yltäkylläiseen lapsuuteesi ja sitten ihmettelet mikseivät lapset ole KIITOLLISIA? Mikset itse ole kiitollinen??

Vierailija kirjoitti:

Ajattele miten tyytymätön mulkvisti sinusta tuli vaikka olikin rahaa, poneja ja merenrantamökki.

No ponia ei ollut (omaa) :D

Ja siis tähän mä oon tyytymätön, en mä pohjimmiltani mikään negatiivinen ihminen ole. Mutta jos jokin hirtää kengässä, otan sen kyllä aika raskaasti aina. Ja koitan tehdä asioille jotain, mutta ei sitä aina pysty. Kuten muuttua skartelua rakastavaksi vanhemmaksi tai saada isä tajuamaan, että sillä on tytär ja lapsenlapsia.

ap