Eli siis kuka tai mikä se sormusten herra on TSH-trilogiassa?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vain katsoa ne leffat, kirjana ei edes kummoinen. Ylipitkä ja tylsä, en ymmärrä miksi sitä hehkutetaan niin paljon. Kukaan kustantaja ei nykypäivänä suostuisi julkaisemaan sitä sellaisenaan. Puolet pois. No joo, ehkä vähän liioittelen mutta silti.

Nykyään ei tietenkään. Mutta se on ilmestynyt täysin eri aikakaudella, jolloin kirjoja kirjoitettiin sillä tyylillä kuin se on kirjoitettu. Sen takia meidän on vaikea lukea näitä vanhempia kirjoja, koska olemme tottuneet aivan erilaiseen tekstiin. Esim 90-luvun tietokonepelien pikselimössöt ovat aivan hirveitä nykyajan ultra HD -tasoon tottuneille nuorille.

Kaikissa Tolkienin teksteissä Sormuksella tehdään asioita, ei niin että Sormus olisi varsinaisesti aktiivinen toimija. Ja suurimman sormuksenkin suhteen, kyllä niin Klonkku kuin Bilbo ja Frodokin päättävät itse, milloin käyttävät sormusta. Ainoa, jolla on voima riittää hallita muita sormuksia suurempaa mahtisormusta, on sen tekijä, Sauron. Joten kyllä Sauron on se Sormusten herra.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vain katsoa ne leffat, kirjana ei edes kummoinen. Ylipitkä ja tylsä, en ymmärrä miksi sitä hehkutetaan niin paljon. Kukaan kustantaja ei nykypäivänä suostuisi julkaisemaan sitä sellaisenaan. Puolet pois. No joo, ehkä vähän liioittelen mutta silti.

Nykyään ei tietenkään. Mutta se on ilmestynyt täysin eri aikakaudella, jolloin kirjoja kirjoitettiin sillä tyylillä kuin se on kirjoitettu. Sen takia meidän on vaikea lukea näitä vanhempia kirjoja, koska olemme tottuneet aivan erilaiseen tekstiin. Esim 90-luvun tietokonepelien pikselimössöt ovat aivan hirveitä nykyajan ultra HD -tasoon tottuneille nuorille.

Tolkienin tekstien kieli oli omana aikanaankin vanhahtavan ja juhlallisen tuntuista. Hän loi keinotekoisen mytologian, ja tyyli oli tietoinen valinta. Kersti Juvan käännöksissä sävy on tavoitettu aika hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ajatellut että sormusten herra on se sormus. Tai Sauronin ja sirmuksen liitto, ei missään tapauksessa Sauron yksin. Sormuksellahan on oma tahto. Sauron ei olisi "mitään" ilman sormusta.

Sauron laittoi jotenkin omaa voimaansa sormukseen, ilmeisesti liikaakin koska pelkästään sormuksen menettäminen johti sauronin häviöön muinaisissa sodissa. Toisaalta sauronia ei voi tuhota jos sormus on olemassa. Sormuksella on oma tahtonsa ja se mm. koittaa johdattaa kantajansa tavalla tai toisella siten että sormus päätyy sauronille. Erityisesti sormus tuntuu vetoavan niihin joilla on valtaa ja vallanhimoa koska nämä haluavat käyttää sormusta. Käyttämällä sormusta taas sormus ottaa käyttäjänsä valtaansa eli sauronin valtaan. Sauron on jo Sauron joten sormus ei ota Sauronia valtaansa.

Frodo ja bilbo (ja sam) vain kantoivat sormusta eivätkä ainakaan aluksi halunneet sitä käyttää vaikka kiusaus varmaan olikin suuri. Ilmeisesti näkymättömyys oli pelkkä sivuvaikutus eikä oikeastaan sormuksen käyttämistä. 

Tom Bombadil oli jonkinmoinen muusta maailmasta erillinen vapaa henki joka hallitsi täysin omaa aluettaan. Muistelen että kirjassa Tom ei ollut mitenkään sormuksen vallasta riippuvainen muttei sitä myöskään pystynyt tuhoamaan.

Sormusten herra on kirjoitettu lapsille. Miksi ihmeessä aikuiset keskustelevat lastenkirjasta?

wefjfhweui kirjoitti:

Sormusten herra on kirjoitettu lapsille. Miksi ihmeessä aikuiset keskustelevat lastenkirjasta?

Koska se on useiden aikuisten mielestä kiinnostavaa.

Koko tarinakokonaisuus oli kielitieteilijän kirjoittama, ja vain pieni osa siitä on varsinaisesti lastenkirjallisuutta. Monitasoisuudessaan se on esikuva lähes kaikelle 1900-2000-lukujen fantasiakirjallisuudelle.

Mutta ei ole pakko lukea, eikä olla kiinnostunut asiasta.

Ei mikaan kirjan hahmoista, vaan Se Sormus!

Sana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukematon luppakorva kirjoitti:

Kertokaas ny. Selkeästi ja lyhyesti. Kiitos.

Sauron. Yrittää saada Sormusten Sormuksen haltuunsa. Sillä on jo Nazguleilla olevat, jotka olivat siis ihmisruhtinaiden hallussa aiemmin. Haltioilla on muutama, Gandalfilla yksi, mutta mitä niille kääpiöiden sormuksille kävi?

Väärin. Sauronhan ei ole Suuren Sormuksen Herra, vaan hän tavoittelee Sitä saamatta Sitä kuitenkaan. Sormus on itse Sormuksien Herra, eikä Sormuksella ole Herraa, vaan hän on haltijansa Herra (en tarkoita haltiaa). Mutta tässä hieman taustoja:

Sauron oli takonut Sormuksen itselleen, mutta sodassa Isildur leikkasi Sauronin sormen irti, koska tämä oli juuri surmannut hänen kuningasisänsä. Irti leikatussa sormessa oli Sormus, jonka Isildur piti omanaan.

Isildur joukkoineen joutui kuitenkin myöhemmin joella örkkien väijytykseen. Ja Sormus putosi siinä rytäkässä jokeen.

Kauan tämän jälkeen Smeagol eli Klonkku (Klonkkukin oli ennen hobitti) oli hyväntuulisena veneilemässä serkkunsa kanssa joella, ja serkku löysi Sormuksen joen pohjasta. Koska Sormuksella on tietty vaikutus kaikkeen ja kaikkiin (paitsi Tom Bombadiliin, joka esiintyy vain kirjoissa), Smeagol haltioitui Sormuksesta täysin, muuttui ahneeksi ja kuristi serkkunsa, sillä heillä luonnollisesti tuli toraa Sormuksen omistajuudesta.

Smeagol kuihtui Sormuksen vaikutuksen takia täysin Klonkuksi, nimi tulee hänen yskimisestään (Klonk, klonk; gollun, gollum).

Tästä paljon myöhemmin Bilbo Reppuli löysi 50-vuotiaana Sormuksen Klonkun luolasta ja varasti Sen, Klonkun aarteen (my precious). Sitten se oli Bilbolla noin 100 vuotta, kunnes Sauron alkoi toden teolla etsiä Sormusta ja tästä alkaa Taru Sormusten Herrasta, ja Bilbon veljenpojan Frodon on vietävä Sormus saattueensa kanssa vuorelle ja tuhottava Se.

Kyllähän Sauron oli nimenomaan Sormusten herra. Hän oli valmistanut mahtisormuksen, ja sitonut kohtalonsa Keski-maassa siihen. Tuo juonikuvauksesi tarinasta ei muuta sitä mihinkään. 

Mielenkiintoinen keskustelu.

Eli selviääkö tarinassa, hallitsiko mahtisormus Sauronia vai Sauron mahtisormusta? Kytkeytyivätkö heidän kohtalonsa yhteen? Sillähän tämä "kiista" olisi ratkaistavissa.

Jos kerran Sauron itse on tehnyt mahtisormuksen, niin silloin hän on mahtisormuksen herra samalla tavalla kuin Viktor Frankenstein on luomansa Frankensteinin hirviön herra Mary Shelleyn romaanissa, mutta luomus on alkanut hallita luojaansa. Shelleyn romaani on vanhempi kuin Tolkienin.

TSH:ssahan on analogiaa Prometheus-myytin kanssa, kuten Shelleyn Frankensteinissa: luotu ottaa vallan eli herruuden luojaltaan.

Vaikka kirjaimellisesti Sauron olisi sormusten herra, tarinan opetuksen kannalta sormusten herra on ehkä se mahtisormus.

Miksi tämä saa yläpeukkuja, mutta täsmälleen samanlainen kirjoitukseni 3 yläpeukkua ja 8 alapeukkua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloita simarillionista ja keskeneräisten Tarujen kirjasta. Sitten vasta hobitti ja taru sormusten herrasta.

Kyllä minä suosittelisin lukemaan järjestyksessä ensin Hobitti, sitten Taru Sormusten herrasta, Silmarillion ja sitten keskeneräisten tarujen kirja. Hobitti ja Taru Sormusten herrasta ovat kuitenkin niin paljon kevyempiä kuin nuo alkuaikoja kuvaavat historiikit, että jos Silmarillionista aloittaa, harvalla riittää mielenkiintoa kahlata koko tuhansien sivujen kokonaisuutta läpi.

Hobitti on selvästi lastenkirja, Sormusten herra nuorille ja aikuisille suunnattu, ja Silmarillion + muut kirjoitukset sitten niille, jotka jäävät koko mytologiaan koukkuun. Sormusten herran alkupuoli, jossa on näitä Tom Bombadileja ja nöpö iloisia, on hengeltään samantyyppinen kuin Hobitti, tarina muuttuu siitä sitten matkan edetessä synkemmäksi.

En nyt Hobittiakaan LASTENkirjaksi kutsuisi. Tuolla se on kirjahyllyssä ja sitä lukiessani 11-vuotiaana en kyllä ajatellut sen olevan lastenkirja. Toki helpommin ymmärrettävissä kuin Taru Sormusten Herrat ainakin luettuna, mutta Hobitissakin on 328 sivua. Muutama mustavalkoinen kuva välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ajatellut että sormusten herra on se sormus. Tai Sauronin ja sirmuksen liitto, ei missään tapauksessa Sauron yksin. Sormuksellahan on oma tahto. Sauron ei olisi "mitään" ilman sormusta.

Sauron laittoi jotenkin omaa voimaansa sormukseen, ilmeisesti liikaakin koska pelkästään sormuksen menettäminen johti sauronin häviöön muinaisissa sodissa. Toisaalta sauronia ei voi tuhota jos sormus on olemassa. Sormuksella on oma tahtonsa ja se mm. koittaa johdattaa kantajansa tavalla tai toisella siten että sormus päätyy sauronille. Erityisesti sormus tuntuu vetoavan niihin joilla on valtaa ja vallanhimoa koska nämä haluavat käyttää sormusta. Käyttämällä sormusta taas sormus ottaa käyttäjänsä valtaansa eli sauronin valtaan. Sauron on jo Sauron joten sormus ei ota Sauronia valtaansa.

Frodo ja bilbo (ja sam) vain kantoivat sormusta eivätkä ainakaan aluksi halunneet sitä käyttää vaikka kiusaus varmaan olikin suuri. Ilmeisesti näkymättömyys oli pelkkä sivuvaikutus eikä oikeastaan sormuksen käyttämistä. 

Tom Bombadil oli jonkinmoinen muusta maailmasta erillinen vapaa henki joka hallitsi täysin omaa aluettaan. Muistelen että kirjassa Tom ei ollut mitenkään sormuksen vallasta riippuvainen muttei sitä myöskään pystynyt tuhoamaan.

Entä jos Sauron tuhoutuisi Sormuksen ollessa poissa hänen luotaan, palvelisiko Sormus silloin sitä, jonka sormessa se on viimeksi ollut ennen Sauronin tuhoutumista? Vai tuhoutuuko Sormus myös, jos Sauron kuolee, kuten se toisin päin ainakin menee?

Vierailija kirjoitti:

Hei nöpö iloinen! Ding ja dong ja trallalaa!

Hei ja hoi, hopsansaa, halavaa jo laulattaa!

Tässä Tom, lysti Tom, Tom Bombadillo taivaltaa!

Hetkinen, onko se Tom Bombadil vai Tom Bombadillo?

Vierailija kirjoitti:

Ei mikaan kirjan hahmoista, vaan Se Sormus!

Ei vaan Sauron. Asia käsitellään jo Sormusten Herran alkupuolella, kappaleessa Menneisyyden varjo, jossa Gandalf kertoo pääasiat sormuksista Frodolle. Siinä Sormuksen Herrana esitellään juuri se pääpahis, ei  valtasormusta. Ja samaa selitystä jatketaan myöhemmin kirjassa tarkemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukematon luppakorva kirjoitti:

Kertokaas ny. Selkeästi ja lyhyesti. Kiitos.

Sauron. Yrittää saada Sormusten Sormuksen haltuunsa. Sillä on jo Nazguleilla olevat, jotka olivat siis ihmisruhtinaiden hallussa aiemmin. Haltioilla on muutama, Gandalfilla yksi, mutta mitä niille kääpiöiden sormuksille kävi?

Väärin. Sauronhan ei ole Suuren Sormuksen Herra, vaan hän tavoittelee Sitä saamatta Sitä kuitenkaan. Sormus on itse Sormuksien Herra, eikä Sormuksella ole Herraa, vaan hän on haltijansa Herra (en tarkoita haltiaa). Mutta tässä hieman taustoja:

Sauron oli takonut Sormuksen itselleen, mutta sodassa Isildur leikkasi Sauronin sormen irti, koska tämä oli juuri surmannut hänen kuningasisänsä. Irti leikatussa sormessa oli Sormus, jonka Isildur piti omanaan.

Isildur joukkoineen joutui kuitenkin myöhemmin joella örkkien väijytykseen. Ja Sormus putosi siinä rytäkässä jokeen.

Kauan tämän jälkeen Smeagol eli Klonkku (Klonkkukin oli ennen hobitti) oli hyväntuulisena veneilemässä serkkunsa kanssa joella, ja serkku löysi Sormuksen joen pohjasta. Koska Sormuksella on tietty vaikutus kaikkeen ja kaikkiin (paitsi Tom Bombadiliin, joka esiintyy vain kirjoissa), Smeagol haltioitui Sormuksesta täysin, muuttui ahneeksi ja kuristi serkkunsa, sillä heillä luonnollisesti tuli toraa Sormuksen omistajuudesta.

Smeagol kuihtui Sormuksen vaikutuksen takia täysin Klonkuksi, nimi tulee hänen yskimisestään (Klonk, klonk; gollun, gollum).

Tästä paljon myöhemmin Bilbo Reppuli löysi 50-vuotiaana Sormuksen Klonkun luolasta ja varasti Sen, Klonkun aarteen (my precious). Sitten se oli Bilbolla noin 100 vuotta, kunnes Sauron alkoi toden teolla etsiä Sormusta ja tästä alkaa Taru Sormusten Herrasta, ja Bilbon veljenpojan Frodon on vietävä Sormus saattueensa kanssa vuorelle ja tuhottava Se.

Kyllähän Sauron oli nimenomaan Sormusten herra. Hän oli valmistanut mahtisormuksen, ja sitonut kohtalonsa Keski-maassa siihen. Tuo juonikuvauksesi tarinasta ei muuta sitä mihinkään. 

Tämä on sinun näkemyksesi ja tulkintasi. Kukaan ei voi tietää, vai oletko henkilökohtaisesti kysynyt asiasta J.R.R. Tolkienilta? Epäilen.

Ärsyttää kaltaisesi Tolkien-fanit, jotka kuvittelevat tietävänsä asioita tarusta muita paremmin, vaikka molemmilla on yhtä paljon materiaalia luettavana, katsottavana ja tutkittavana.

Tuon juonikuvauksen kirjoitin vain siksi, koska ap oli kiinnostunut aiheesta.

Tuo älyhobitti taitaa kuvitella itse olevansa jokin Sormuksen ritari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Sauron menetti sormuksen aikoinaan. Miksi sitoi valtansa sormuksiin (jotka voi menettää)

Oon lukenut kirjat, en muista.

Noita asioita ei kerrota Tarussa vaan Silmarillionissa.

Sauron menetti Sormuksen siinä edellisessä sodassa (Tarun tapahtumia edeltävässä) kun Isildur leikkasi hänen kätensä irti, mikä aiheutti sen että S joutui irtonaisena henkenä lähtemään kokoamaan itseään uudelleen. Smeagol (myöh. Klonkku) löysi Sormuksen. Ja loppu on historiaa.

Ahaa, kiitos. Mutta kysyn vielä, että miksi Sauron ylipäätään laittoi henkeään ja voimaansa sormukseen. Mitä siitä oli hyötyä?

Sitä ei ole mielestäni selitetty täysin selvästi missään. Mun käsitys on, että hän ajatteli, että sitten kun kaikilla muilla kansoilla (haltioilla, kääpiöillä ja ihmisillä) on omat sormuksensa, niin hän tempaisee suursormuksen esiin ja kätevästi hallitsee näitä kaikkia, koska sormukset oli valmistettu niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloita simarillionista ja keskeneräisten Tarujen kirjasta. Sitten vasta hobitti ja taru sormusten herrasta.

Kyllä minä suosittelisin lukemaan järjestyksessä ensin Hobitti, sitten Taru Sormusten herrasta, Silmarillion ja sitten keskeneräisten tarujen kirja. Hobitti ja Taru Sormusten herrasta ovat kuitenkin niin paljon kevyempiä kuin nuo alkuaikoja kuvaavat historiikit, että jos Silmarillionista aloittaa, harvalla riittää mielenkiintoa kahlata koko tuhansien sivujen kokonaisuutta läpi.

Hobitti on selvästi lastenkirja, Sormusten herra nuorille ja aikuisille suunnattu, ja Silmarillion + muut kirjoitukset sitten niille, jotka jäävät koko mytologiaan koukkuun. Sormusten herran alkupuoli, jossa on näitä Tom Bombadileja ja nöpö iloisia, on hengeltään samantyyppinen kuin Hobitti, tarina muuttuu siitä sitten matkan edetessä synkemmäksi.

En nyt Hobittiakaan LASTENkirjaksi kutsuisi. Tuolla se on kirjahyllyssä ja sitä lukiessani 11-vuotiaana en kyllä ajatellut sen olevan lastenkirja. Toki helpommin ymmärrettävissä kuin Taru Sormusten Herrat ainakin luettuna, mutta Hobitissakin on 328 sivua. Muutama mustavalkoinen kuva välissä.

Hobitin kerronnassa on lastenkirjamaisia piirteitä, kertojaminä rauhoittelee pikkulapsille pelottavissa paikoissa lukijoita / kuulijoita, etäännyttäen, että tää nyt on jännää, mutta vain tarinaa. Siinä on myös lapsille suunnattuja visaisuuksia, kuten riimukielisiä tekstejä, jotka voi kääntää länsimaiseksi tekstiksi.

Lastenkirjana minä sitä aina olen pitänyt. Samoin kirjan ilmestyttyä sekä kustantaja, lukijat että kriitikot pitivät sitä lastenkirjana -hyvänä sellaisena. Kustantaja myös toivoi Tolkienilta jatkoa samassa genressä, mutta Tolkien ei päässyt vuosikausiin kunnolla käsiksi Sormusten Herrana sittemmin ilmestyneeseen jatko-osaan sormuksen tarinasta, vaan hän oli enemmän kiinnostunut luomaan kokonaista mytologista maailmaa, jota hän kuvaa Silmarillionissa.

Sormusten Herrasta tekeekin kertomuksellisesti paljon syvemmän se, että siinä viitataan ohimennen moniin sellaisiin piirteisiin, jotka ovat jo tarinan tapahtumisaikana kaukaista historiaa, ja joista tarinan henkilöt ovat kuulleet vain hajanaisia taruja.

Sauron = vanha vihtahousu. "Herruus" tietysti valheellista.

"There is only one Lord of the Ring, only one who can bend it to his will and he does not share power"

"On vain yksi Sormuksen Herra (=Sauron) vain yksi, joka pystyy taivuttamaan sen tahtoonsa ja hän ei jaa valtaansa."

-Gandalf

Viitataan Sormusten Herrassa nykyaikaankin, kuten kylmään sotaan ja katolilaisten ja Venäjän ortodoksikirkon suhteisiin. Viime aikoinakin paavi yrittänyt vuoropuhelua Kirillin kanssa, mutta lunta tulee tupaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ajatellut että sormusten herra on se sormus. Tai Sauronin ja sirmuksen liitto, ei missään tapauksessa Sauron yksin. Sormuksellahan on oma tahto. Sauron ei olisi "mitään" ilman sormusta.

Sauron laittoi jotenkin omaa voimaansa sormukseen, ilmeisesti liikaakin koska pelkästään sormuksen menettäminen johti sauronin häviöön muinaisissa sodissa. Toisaalta sauronia ei voi tuhota jos sormus on olemassa. Sormuksella on oma tahtonsa ja se mm. koittaa johdattaa kantajansa tavalla tai toisella siten että sormus päätyy sauronille. Erityisesti sormus tuntuu vetoavan niihin joilla on valtaa ja vallanhimoa koska nämä haluavat käyttää sormusta. Käyttämällä sormusta taas sormus ottaa käyttäjänsä valtaansa eli sauronin valtaan. Sauron on jo Sauron joten sormus ei ota Sauronia valtaansa.

Frodo ja bilbo (ja sam) vain kantoivat sormusta eivätkä ainakaan aluksi halunneet sitä käyttää vaikka kiusaus varmaan olikin suuri. Ilmeisesti näkymättömyys oli pelkkä sivuvaikutus eikä oikeastaan sormuksen käyttämistä. 

Tom Bombadil oli jonkinmoinen muusta maailmasta erillinen vapaa henki joka hallitsi täysin omaa aluettaan. Muistelen että kirjassa Tom ei ollut mitenkään sormuksen vallasta riippuvainen muttei sitä myöskään pystynyt tuhoamaan.

Entä jos Sauron tuhoutuisi Sormuksen ollessa poissa hänen luotaan, palvelisiko Sormus silloin sitä, jonka sormessa se on viimeksi ollut ennen Sauronin tuhoutumista? Vai tuhoutuuko Sormus myös, jos Sauron kuolee, kuten se toisin päin ainakin menee?

Sauronia ei voinut tappaa niin kauan kuin sormus oli olemassa.