Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys naisille avioehdosta
25.06.2017 |
Missä vaiheessa haluaisitte että kumppani ottaisi avioehdon puheeksi. Ennen kihlausta vai sen jälkeen. Itse olen seurustellut neljä vuotta ja tämä keskustelu pitäisi käydä, onko mitään hyviä vinkkejä asiaan. Ei varmasti kovin romanttista ottaa esille juuri ennne kihlausta tai heti sen jälkeen tai viikkoa ennen naimisiinmenoa.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä otin sen puheeksi miehelle silloin, kun åuhuttiin naimisiinmenosta. Teetin asianajajalla ja annoin allekirjoitettavaksi. Ei siitä numeroa tarvitse tehdä.
Ai sina teetit? Ja annoit allekirjoitettavaksi? Mä en olis tuossa vaiheessa sippinut sun kanssa enää mitään. Sopimukset tehdään yhdessä liikekumppanin ja työntekijänkin kanssa, mitta puolisolle sanellaan jotain allekirjoitettavaksi?
Höh. Avioehto oli sellainen kuin ne yleisesti ovat. Tietenkin se teettää (ja maksaa tekopalkkion juristille), joka sen haluaa. Harvemmin se köyhempi on innokas sitä teettämään eli vastuu jää rikkaammalle.
Onhan niitä perusvaihtoehtojakin vaikka kuinka. Koskeeko vain eroa vai myös kuolemaa, vain perintöjä, vain aiempaa omaisuutta vai myös avioliiton aikaista ja mahdollisesti tulevat lapsenhoidot, jos ollaan suunnittelemassa perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Että ihan mökin joutuisit myymään. Minä ymmärtäisin ehdot jos omaisuutta on oikeasti ja ehkä lapsia eri avioliitoista, uusperhe. Sen sijaan en ymmärrä nykykäytäntöä, jossa varallisuus on joku puolikas lahosta kesämökistä tai Viitasaarella oleva vanhempien rintamamiestalo. Why bother? t: avioehdoton, jolla itsellään peritty perheasunto Helsingissä ja anoppivainaa oli miljonääri
Mökki oli esimerkki. Omaisuutta on miljoonia, ja se on jopa 100% itseansaittua. Joten sitä on myös hyvä suojella.
Joo varsinkin siltä omalta rakkaalta. Pidä huolta etteivät tulevat lapsetkaan hyödy sinun mökistä mitenkään, menkööt töihin!
Itse en haluaisi puolia mistään joka exällä oli ennen minua. Mutta jotkut ovat ahneita ilmeisesti.
Mä olen samoilla linjoilla sun kanssa mutten halua puolia siitäkään mitä nyt hänen tililleen kertyy.. Musta on kiva antaa sijoitusvinkkejä puolisolle ja iloitsen kun se sijoitusomaisuus kasvaa vinkkieni ansiosta mutta olen sitä mieltä että mun rahoja ne eivät ole eivätkä tule olemaan.
Yhteisomistuksessa oleva asunto on eri juttu, samoin mahdollinen loma-asunto ulkomailla kun se puoliksi hankitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Että ihan mökin joutuisit myymään. Minä ymmärtäisin ehdot jos omaisuutta on oikeasti ja ehkä lapsia eri avioliitoista, uusperhe. Sen sijaan en ymmärrä nykykäytäntöä, jossa varallisuus on joku puolikas lahosta kesämökistä tai Viitasaarella oleva vanhempien rintamamiestalo. Why bother? t: avioehdoton, jolla itsellään peritty perheasunto Helsingissä ja anoppivainaa oli miljonääri
Mökki oli esimerkki. Omaisuutta on miljoonia, ja se on jopa 100% itseansaittua. Joten sitä on myös hyvä suojella.
Joo varsinkin siltä omalta rakkaalta. Pidä huolta etteivät tulevat lapsetkaan hyödy sinun mökistä mitenkään, menkööt töihin!
No sillä eron hetkellä se on entinen rakas tai sydämen särkenyt rakas.
Minulle jo satatuhattakin on niin iso raha, etten ihan huvikseni viittisi sitä luovuttaa toiselle vaan pitäisin jatkossakin 200 000 e omana katastrofirahastonani/downshiftausmahdollisuutena.
Etenkin oma firma = oma työpaikka kannattaa suojata.
Miksei enää ajatella niin, että rakkauden vuoksi riskinotto kannattaa ja joskus sen vuoksi joutuu kärsimään. Sellaista on elämä.
Koska suurin osa tietää ettei ole astumassa mihinkään loppuelämän liittoon.
Avioehto on ensimmäinen särö avioliittoon. Niin se vaan on. Se ensimmäinen epäluottamuslause kumppania kohtaan. Sille pohjalle sitä liittoa sitten lähdetään rakentamaan...
Miksi mennä naimisiin, jos ei aio olla siinä lopun ikäänsä? Itse olen toisessa avioliitossa, ensimmäinen päättyi kuolemaan ja niin tulee päättymään tämäkin.
Koska siitä saa kivan shown. Vähän se ja sama kuka siinä käsipuolessa roikkuu... vaikka siinä roikkuis ihminen joka on niin vieras, ettei sen kanssa uskalla edes avioehtoa ottaa spontaanisti puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä otin sen puheeksi miehelle silloin, kun åuhuttiin naimisiinmenosta. Teetin asianajajalla ja annoin allekirjoitettavaksi. Ei siitä numeroa tarvitse tehdä.
Ai sina teetit? Ja annoit allekirjoitettavaksi? Mä en olis tuossa vaiheessa sippinut sun kanssa enää mitään. Sopimukset tehdään yhdessä liikekumppanin ja työntekijänkin kanssa, mitta puolisolle sanellaan jotain allekirjoitettavaksi?
Höh. Avioehto oli sellainen kuin ne yleisesti ovat. Tietenkin se teettää (ja maksaa tekopalkkion juristille), joka sen haluaa. Harvemmin se köyhempi on innokas sitä teettämään eli vastuu jää rikkaammalle.
Onhan niitä perusvaihtoehtojakin vaikka kuinka. Koskeeko vain eroa vai myös kuolemaa, vain perintöjä, vain aiempaa omaisuutta vai myös avioliiton aikaista ja mahdollisesti tulevat lapsenhoidot, jos ollaan suunnittelemassa perhettä.
Joo. Ja näin akateemisena ihmisenä mulle ei tuottanut lainkaan vaikeuksia ohjeistaa juristia tekemään haluamani kaltainen avioehto, joka koskee kaikkia mahdollisia tilanteita. Fiksuna ihmisenä myös mies tiesi, mitä allekirjoitti. Toki jos asioidaan melkein holhouksessa olevien kanssa, pitää vääntää asiat rautalangasta. Onko sellaisia paljonkaan nykyään on toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Että ihan mökin joutuisit myymään. Minä ymmärtäisin ehdot jos omaisuutta on oikeasti ja ehkä lapsia eri avioliitoista, uusperhe. Sen sijaan en ymmärrä nykykäytäntöä, jossa varallisuus on joku puolikas lahosta kesämökistä tai Viitasaarella oleva vanhempien rintamamiestalo. Why bother? t: avioehdoton, jolla itsellään peritty perheasunto Helsingissä ja anoppivainaa oli miljonääri
Mökki oli esimerkki. Omaisuutta on miljoonia, ja se on jopa 100% itseansaittua. Joten sitä on myös hyvä suojella.
Joo varsinkin siltä omalta rakkaalta. Pidä huolta etteivät tulevat lapsetkaan hyödy sinun mökistä mitenkään, menkööt töihin!
No sillä eron hetkellä se on entinen rakas tai sydämen särkenyt rakas.
Minulle jo satatuhattakin on niin iso raha, etten ihan huvikseni viittisi sitä luovuttaa toiselle vaan pitäisin jatkossakin 200 000 e omana katastrofirahastonani/downshiftausmahdollisuutena.
Etenkin oma firma = oma työpaikka kannattaa suojata.
Miksei enää ajatella niin, että rakkauden vuoksi riskinotto kannattaa ja joskus sen vuoksi joutuu kärsimään. Sellaista on elämä.
Koska suurin osa tietää ettei ole astumassa mihinkään loppuelämän liittoon.
Avioehto on ensimmäinen särö avioliittoon. Niin se vaan on. Se ensimmäinen epäluottamuslause kumppania kohtaan. Sille pohjalle sitä liittoa sitten lähdetään rakentamaan...
Miksi mennä naimisiin, jos ei aio olla siinä lopun ikäänsä? Itse olen toisessa avioliitossa, ensimmäinen päättyi kuolemaan ja niin tulee päättymään tämäkin.
Liitossa on kaksi ihmistä, voit tehdä tuon päätöksen vain omasta puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä otin sen puheeksi miehelle silloin, kun åuhuttiin naimisiinmenosta. Teetin asianajajalla ja annoin allekirjoitettavaksi. Ei siitä numeroa tarvitse tehdä.
Ai sina teetit? Ja annoit allekirjoitettavaksi? Mä en olis tuossa vaiheessa sippinut sun kanssa enää mitään. Sopimukset tehdään yhdessä liikekumppanin ja työntekijänkin kanssa, mitta puolisolle sanellaan jotain allekirjoitettavaksi?
Vastaamasi viestin laittoi tyttö jossa pyrkii femakolle tyypillisesti korostamaan itseään naisena ja luulee oikeasti olevansa äijä.
Todellisuudessa tuo ei suostuisi menemään avioon missääntapauksessa jos mies haluaisi häneltä avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
AP miksi esititt kysymyksesi naisille ? Ilmeisesti sinunkin arvomaailmassasi nainen on aina oletetusti ns. lompakkoloinen.Elävässä elämässä ei vaan pidä paikkaansa.Yhtälailla moni mies on naisen lompakkoloinen.Avioliitossa elatusvelvollisuus koskee myös naisia.Ehdottomasti avioehto vaikka naimisiin menis kaksi opiskelijaa joilla ei omaisuutta tai ketä tahansa jolla ei sillä hetkellä omaisuutta.Hyvä ottaa puheeksi kun vähänkin suunnitellaan yhteistä elämää /avioliittoa.
Tämä oli naisille tarkoitettu koska olen itse mies. Jos olisin nainen olisin kysynyt miehen mielipidettä. [olettaen että pysyisin heterona] . Tässä ei ollut kyse mistään sukupuoliasiasta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset naiset on idiootteja mitä tulee naimisiin menoon, monessa maassa aina automaattisesti tulee avioehto...paitsi Suomessa.
Miksi, koska naiset vastustaa tätä Suomessa !!!
Vain täydellinen idiootti menee naimisiin ilman avioehtoa.
Minusta ihan hyvä hetki siinä vaiheessa kun seurustelu on muuttunut vakituiseksi ja raha-asioista puhuminen tulee muutenkin ajankohtaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun muistutit, pitääkin ottaa puheeksi. Ollaan oltu naimisissa pari vuotta.
Miten voi loukkaamatta toista ehdottaa avioehtoa kun ollaan jo naimisissa? "kulta oon miettinyt pitäiskö sellainen hommata. Ihan vaan jos erotaan.. Ei tullut naimisiin mennessä mieleen, mutta nyt olen alkanut ajattelemaan.. Ei En minä eroa suunnittele, kunhan mietin jos erotaan niin minulle jää sitten pesämuna.. Mutta hei allekirjoitappas tämä!"
Avioehdon pitäisi kuulua itsestään selvyyksiin ennen liittoa. Vähintään aina kun toisella on enemmän omaisuutta.
Tiedän tuoreen avioeroparin joilla ei ollut avioehtoa ja miehellä on enemmän omaisuutta . Nyt vaimo odottaa mielin kielin että saa puolet omaisuudesta johon ei itsellään ole mitään tekemistä muutoin kuin avioliiton kautta.
Itseni moraaliin ei sellanen kävisi- ei vaikka lain mukaan omaisuus ja varat jaetaan erossa kun ei ollut avioehtoa. Itse kieltäytyisin. Kyse moraalista,mikä on oikeus ja kohtuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Että ihan mökin joutuisit myymään. Minä ymmärtäisin ehdot jos omaisuutta on oikeasti ja ehkä lapsia eri avioliitoista, uusperhe. Sen sijaan en ymmärrä nykykäytäntöä, jossa varallisuus on joku puolikas lahosta kesämökistä tai Viitasaarella oleva vanhempien rintamamiestalo. Why bother? t: avioehdoton, jolla itsellään peritty perheasunto Helsingissä ja anoppivainaa oli miljonääri
Mökki oli esimerkki. Omaisuutta on miljoonia, ja se on jopa 100% itseansaittua. Joten sitä on myös hyvä suojella.
Joo varsinkin siltä omalta rakkaalta. Pidä huolta etteivät tulevat lapsetkaan hyödy sinun mökistä mitenkään, menkööt töihin!
No sillä eron hetkellä se on entinen rakas tai sydämen särkenyt rakas.
Minulle jo satatuhattakin on niin iso raha, etten ihan huvikseni viittisi sitä luovuttaa toiselle vaan pitäisin jatkossakin 200 000 e omana katastrofirahastonani/downshiftausmahdollisuutena.
Etenkin oma firma = oma työpaikka kannattaa suojata.
Miksei enää ajatella niin, että rakkauden vuoksi riskinotto kannattaa ja joskus sen vuoksi joutuu kärsimään. Sellaista on elämä.
Oletkohan täysissä ruumiin ja sielun voimissa?
(Eri)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ajattelin ottaa siinä vaiheessa kun puhumme avioliitosta vakavasti. Eli ei siinä "kun mennään naimisiin.." höpätyksessä vaan kun oikeasti keskustellaan ajankohdista, odotuksista yms.
Itsellä ei ole omaisuutta tai isoja perintöjä tulossa. Mutta miehellä on. Mielelläni haluaisin että perinnöt ja omaisuus pidetään sillä kenelle ne on tulossa. Ja kivempi siitä on keskustella ylipäätään kun että toinen päivä ennen häitä laittaa avioehdon kouraan ja sanoo allekirjoita kun on ajatellut asian olleen itsestäänselvyys.
Ex-anoppi sanoi näin kun asuin exän kanssa avoliitossa, ei kannata mennä naimisiin koska avoliitosta helpompi erota, tarkoittaen tietenkin raha-asioita. Myös kun hain työpaikkaa, hän kehotti sanomaan että lapsi on miehen ei minun, siis että laske kaikki!
Kumminkin teimme avioehdon vasta avioliitossa. Inhosin aina nuorena näitä naisia jotka laskivat kaiken, jonkin tasoista rahasta puhumista suosittelen silti.
Anna periksi ja mitä se sulle kuuluu -tyypit samaa kastia. Vaikka raha-asiat ovat jokaisen omia, naisellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
Rahaa ja rakkautta ei pidä sekoittaa. Avioehto ei ole rakkauden ehto vaan selkeä ja sitova etukäteismietintä siitä, miten omaisuus jaetaan, kun kuolema meidät erottaa. (Tai ero, vaikka sellaista ei olekaan missään suunnitelmissa.)
Itse koen sen erityisen tärkeäksi siksi, että mulla ei ole lapsia, mutta puolisolla on edellisestä liitostaan. Avioehdolla ja testamentilla haluan varmistaa, että se vähän mitä olen saanut kasaan, pysyy minun ja puolisoni kuoltua omassa suvussani eli menee siskoni ja hänen lastensa hyväksi, puolisolla sitten hänen lapsilleen. Jos näitä ei ole kunnolla kirjattu ja sovittu, homma menee äkkiä mutkikkaaksi.
Ihan jo sen takia on hyvä tehdä avioehto, että tietää toisen olevan suhteessa oikeista syistä. Jos mies ei olisi allekirjoittanut, niin olisin alkanut epäillä. Täten myös jo naimisissa olevatkin voivat sen hyvin vielä tehdä, ellei eroa jo suunnitella ja välit menneet.
N36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Jos toisella on huomattavaa omaisuutta, joka on kerätty ennen avioliittoa, etenkin kiinteää omaisuutta, niin kyllä normaalit ihmiset tajuavat, että avioehto on paikallaan.
Ehkäpä asian voisi ottaa puheeksi kihlauksen aikana, reilusti ennen häitä? Ja korostaa, että avioehto koskee näitä mökkejä ym. vanhaa omaisuuttasi, ei sitä, mitä kartutatte yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Että ihan mökin joutuisit myymään. Minä ymmärtäisin ehdot jos omaisuutta on oikeasti ja ehkä lapsia eri avioliitoista, uusperhe. Sen sijaan en ymmärrä nykykäytäntöä, jossa varallisuus on joku puolikas lahosta kesämökistä tai Viitasaarella oleva vanhempien rintamamiestalo. Why bother? t: avioehdoton, jolla itsellään peritty perheasunto Helsingissä ja anoppivainaa oli miljonääri
Mökki oli esimerkki. Omaisuutta on miljoonia, ja se on jopa 100% itseansaittua. Joten sitä on myös hyvä suojella.
Joo varsinkin siltä omalta rakkaalta. Pidä huolta etteivät tulevat lapsetkaan hyödy sinun mökistä mitenkään, menkööt töihin!
No sillä eron hetkellä se on entinen rakas tai sydämen särkenyt rakas.
Minulle jo satatuhattakin on niin iso raha, etten ihan huvikseni viittisi sitä luovuttaa toiselle vaan pitäisin jatkossakin 200 000 e omana katastrofirahastonani/downshiftausmahdollisuutena.
Etenkin oma firma = oma työpaikka kannattaa suojata.
Miksei enää ajatella niin, että rakkauden vuoksi riskinotto kannattaa ja joskus sen vuoksi joutuu kärsimään. Sellaista on elämä.
Koska suurin osa tietää ettei ole astumassa mihinkään loppuelämän liittoon.
Avioehto on ensimmäinen särö avioliittoon. Niin se vaan on. Se ensimmäinen epäluottamuslause kumppania kohtaan. Sille pohjalle sitä liittoa sitten lähdetään rakentamaan...
Lompakkoloiset kitisee, kun voivat jäädä ilman exän taloudellista tukea.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset on idiootteja mitä tulee naimisiin menoon, monessa maassa aina automaattisesti tulee avioehto...paitsi Suomessa.
Miksi, koska naiset vastustaa tätä Suomessa !!!
Vain täydellinen idiootti menee naimisiin ilman avioehtoa.
Monessa maassa avioehto tulee toki lakisääteisesti tehdä, mutta sillä tarkoiitetaan sopimusta siitä, kuinka paljon omaisuudesta kotiin jäävälle puolisolle siirretään korvaukseksi ja tulevaisuuden turvaksi. Eli vähän muuta kuin täällä..
Tavallaanhan on toki niin, että myös avioliiton solmiminen ilman erillistä avioehtoa on sopimus omaisuuden jaosta. Ihan yhtä hyvä, pätevä ja selvä sopimus kuin avioehtokin. Senkin VOI halutessaan, ihan laillisesti jahyväksyttävästi valita. Voi olla viisastakin, jos omaisuutta aletaan yhdessä kerryttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää ottaa esille ylipäätään. T: Onnellisesti aviossa ilman ehtoja ja molemmilla oli jo perittyä varallisuutta
No sanotaanko näin että sitä omaisuutta on sen verran että jos vaikka tuleva vaimo vaikka pettäisi ja ero tulisi niin siinä vois olla mielenterveys koetuksella kun joutuisi kaiken päälle antamaan puolet omaisuudesta. Joutuisi mahdollisesti myymään mökkinsä jos ei toisen ulos lunastaminen onnistuisi. Ja on se aikamoista plussaa jos ei tarvitse raha-asioista tapella mahdollisen eron jälkeen kun kaikki on jo mustaa valkoisella.
Että ihan mökin joutuisit myymään. Minä ymmärtäisin ehdot jos omaisuutta on oikeasti ja ehkä lapsia eri avioliitoista, uusperhe. Sen sijaan en ymmärrä nykykäytäntöä, jossa varallisuus on joku puolikas lahosta kesämökistä tai Viitasaarella oleva vanhempien rintamamiestalo. Why bother? t: avioehdoton, jolla itsellään peritty perheasunto Helsingissä ja anoppivainaa oli miljonääri
Mökki oli esimerkki. Omaisuutta on miljoonia, ja se on jopa 100% itseansaittua. Joten sitä on myös hyvä suojella.
Joo varsinkin siltä omalta rakkaalta. Pidä huolta etteivät tulevat lapsetkaan hyödy sinun mökistä mitenkään, menkööt töihin!
Itse en haluaisi puolia mistään joka exällä oli ennen minua. Mutta jotkut ovat ahneita ilmeisesti.
Itse en ikinä menisi naimisiin henkilön kanssa jonka suunnittelen jo olevan tuleva exä.
Olisin naimisiinmennessä lähemmäs viisikymppinen, haluaisin keskustella avioehdossa eron lisäksi kuoleman tullessa tapahtuvat järjestelyt.
Alue: Aihe vapaa
AP miksi esititt kysymyksesi naisille ? Ilmeisesti sinunkin arvomaailmassasi nainen on aina oletetusti ns. lompakkoloinen.Elävässä elämässä ei vaan pidä paikkaansa.Yhtälailla moni mies on naisen lompakkoloinen.Avioliitossa elatusvelvollisuus koskee myös naisia.Ehdottomasti avioehto vaikka naimisiin menis kaksi opiskelijaa joilla ei omaisuutta tai ketä tahansa jolla ei sillä hetkellä omaisuutta.Hyvä ottaa puheeksi kun vähänkin suunnitellaan yhteistä elämää /avioliittoa.