Lue keskustelun säännöt.
Perustelkaa mehelle, miksi lapsia kannattaa hankkia
24.06.2017 |
Etusivulla keikkuu kaksi ketjua, joissa valitetaan, miten hankalaa naisen on löytää mies, joka haluaa lapsia.
No niin, vauvakuumeiset naiset, nyt on tilaisuutenne. Perustelkaa tälle miehelle, miksi niitä lapsia kannattaa hankkia.
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saat ainakin kerran seksiä. (Tosin raskaaksi tulemisen ja lapsen lukion aloittamisen välillä voi tulla kuivempi kausi.)
Saat olla huolissasi heistä koko ikäsi.
Ei kannatakaan. Moni silti haluaa.
Omalla kohdallani miehet ovat olleet niitä, jotka haluavat lapsia, ja siihen on muuten hyvä suhde tyssännyt.
Kukin tavallaan, mutta kun olen kavereiden lapsiperhearkea seurannut, niin ei kiitos. Työssänikin näen lapsia aivan riittävästi. Ei heissä sinänsä vikaa ole, mutta omia en halua enkä ole koskaan halunnutkaan.
T. Vela
13 vuoden lapsellisuun kokemuksella voin sanoa että elämäni typerin teko on ollut ylipäätänsä laittaa hynttyyt yhteen naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä "mehe" miehesi vai koirasi
Lapsesta ei saa mitään sellaista iloa tai hyötyä, jota ei saisi helpommin muuta kautta, ja aika iso osa näistä vanhempien hehkuttamista jutuista on ainakin minusta melko yhdentekeviä tai jopa haitallisia. Miksi haluaisin "seurata oman lapsen kasvua ja kehitystä", kun voin käyttää saman ajan kehittämään itseäni ja ihmissuhteitani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli naiset odottavat mieste ilman muuta hankkivat lapsia heidän kanssaan, mutta kukaan ei pysty perustelemaan, miksi niin pitäisi tehdä? Lapsista on hyötyä naiselle mutta ei miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Eli naiset odottavat mieste ilman muuta hankkivat lapsia heidän kanssaan, mutta kukaan ei pysty perustelemaan, miksi niin pitäisi tehdä? Lapsista on hyötyä naiselle mutta ei miehelle.
Aika moni nainen on tässä sanonut, ettei niistä ole / olisi mitään hyötyä heillekään. Joillekin naisille vaan tulee vauvakuume, ja jotkut miehet haluavat siittää lapsia ja levittää geeniperimäänsä. Näin se on. Ja sitten on tietty vahinkolapsia.
Henk.koht. en ole lapsia koskaan halunnut, ja olen nainen. Exän kanssa (mies) meni lusikat jakoon, kun hän halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehestäni näyttää oleva sangen mukavaa pötkötellä sohvalla lapsi kainalossa tai mahan päällä, pelata pelejä, nauraa lasten pelleilyille tai pelleillä heidän kanssaan, mennä uimaan, lukea satua, käydä ongella...touhuta kaikenlaista yhdessä. Jos lapsista on iloa, on heistä huoltakin, mutta se hetki on ihana kun lapsi kietoo kätensä kaulaasi ja sanoo: Minä lakattan tinua.
Tai kun teini sanoo: Äiti sä ot maailman paras.
Kumpikaan meistä ei vaihtaisi noita 4 lasta lapsettomuuteen. Se vaan oli tylsempää elämää. Nauran enemmän, elän enemmän, minulla on isompi ystäväpiiri kuin silloin. Hoitovapaat me aikanaan jaettiin, kumpikin tietää että lastenhoito on työtä mutta myös loputonta rakkautta.
Itse olen lapsirakkaasta suvusta, jossa lapset ei olleet riesa vaan osa iloista elämää. Mulla ei ole kuin hyviä muistoja ukeista ja isästäni. Heillä oli hyvä ja kärsivällinen asenne pikkuihmisiin.
En ymmärrä miten ihmiset nykyisin kokevat lasten olevan jotenkin riesa tai paha rasite. Itselleni oli aikuisena selvää, että kun isovanhemmat aikoinaan pitivät minusta huolta, minä autoin heitä ihan rakkaudesta heitä kohtaan.
Kun he kuolivat, kuolinvuoteen ympärillä oli parikymmentä ihmistä. Se kai kertoo, miten paljon he antoivat ja saivat rakkautta rehellisestä sydämestä.
Niitä arvoja ja asioita haluamme välittää lapsillemme. Rakkautta ja välittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sitä pitää perustella,ei niitä kannatakkaan hankkia. Oma lapsi on maailman suurin ihme. Se tunne kun saat sen pienen,hauraan,avuttoman olennon ensikerran käsivarsillesi ja ymmärrät sydämmessäsi sen, että koko loppuelämäsi tekisit sen pikkunyytin eteen mitä tahansa, ja että sen menettäminen tappaisi sinutkin. Ei sille ole selitystä. Ja se kaunis,puhdas,täysin ehdoton ja pohjaton rakkaus mitä saat siitä takaisin,on sen kaiken suurin palkinto.
Kuulostaa kyllä pahalta jos ei löydy mitään järkisyitä.. hommataan lapsi, vain sen hetken huuman takia? Ja hirveä työ päälle.. ehkä mä vaan keskityn sen kissan hommaamiseen, paljon helpompaa.
Eipä ihmiset täällä maapallollakaan kauaa enää elä, joten miksi tuoda taas yhtä ihmistä lisää maailmaan kärsimään..
N22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun miehestäni näyttää oleva sangen mukavaa pötkötellä sohvalla lapsi kainalossa tai mahan päällä, pelata pelejä, nauraa lasten pelleilyille tai pelleillä heidän kanssaan, mennä uimaan, lukea satua, käydä ongella...touhuta kaikenlaista yhdessä. – – En ymmärrä miten ihmiset nykyisin kokevat lasten olevan jotenkin riesa tai paha rasite.
No olisikohan vaikka siksi, että kaikki eivät pidä noista mainitsemistasi asioista?!
En minä ole lapseton, koska inhoan vanhemmuudessa niitä samoja asioita, joita vanhemmatkin inhoavat: valvomista, paskavaippoja, parisuhdeongelmia ja niin edelleen. Kukaan ei pidä niistä, jotkut vain sietävät niitä paremmin. Mutta ei, minä olen lapseton, koska minä EN pidä niistä asioista, joista vanhemmat vanhemmuudessa pitävät.
Minä haluan pötkötellä sohvalla yksin tai puolisoni kanssa, lukea hänen kanssaan kirjoja vierekkäin hiljaisessa kodissa, syventyä harrastuksiini, tulla ja mennä vapaasti. Lapset anoastaan estäisivät minua elämästä arvojeni mukaisesti, joten miksi ihmeessä hankkisin sellaisia?
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun saat sen pienen,hauraan,avuttoman olennon ensikerran käsivarsillesi ja ymmärrät sydämmessäsi sen, että koko loppuelämäsi tekisit sen pikkunyytin eteen mitä tahansa, ja että sen menettäminen tappaisi sinutkin.
Miksi kukaan haluaisi kokea tuon tunteen? On se varmaan voimakas kokemus, mutta en näe sitä kyllä mitenkään positiivisena kokemuksena.
Lasta ei kannata hankkia, jos ei sellaista todella halua. Se jos mikä on vastuullista ja kypsää toimintaa.
Sori vaan, mutta en olis IKINÄ hankkinut lapsia, jos olisin tiennyt kuinka paljon vitutusta ja rahanmenoa ne aiheuttaa. EN IKINÄ.
Tää on pelkkää paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun saat sen pienen,hauraan,avuttoman olennon ensikerran käsivarsillesi ja ymmärrät sydämmessäsi sen, että koko loppuelämäsi tekisit sen pikkunyytin eteen mitä tahansa, ja että sen menettäminen tappaisi sinutkin.
Miksi kukaan haluaisi kokea tuon tunteen? On se varmaan voimakas kokemus, mutta en näe sitä kyllä mitenkään positiivisena kokemuksena.
Täällä toinen, jonka mielestä tuo kuulostaa ainoastaan pakahduttavan kamalalta. Miten voi olla hyvä asia, että joutuu huolehtimaan ja stressaamaan jostakin, joka ei ekaan kymmeneen vuoteen voi huolehtia ollenkaan itsestään, ja voi loukkaantu/kuolla ihan tavallisistakin, jokapäiväisistä asioista (kuten ojaan tippumisesta tai kadulla kävelemisestä kun syöksyy yhtäkkiä auton eteen)?! Voin niiiin kuvitella sen painolastin rinnan päällä!
Vierailija kirjoitti:
Eli naiset odottavat mieste ilman muuta hankkivat lapsia heidän kanssaan, mutta kukaan ei pysty perustelemaan, miksi niin pitäisi tehdä? Lapsista on hyötyä naiselle mutta ei miehelle.
Täällä on aika paljon vapaaehtoisesti lapsettomia.
Ei siihen ole järkisyytä, kuten ei ole esim. itsesätappamattomuuteen tai postimerkkeilyyn.
Mut niin voi tehdä jos haluaa.