Olemmeko huonoja vanhempia jos emme laita arkipäivinä ruokaa?
Meillä on kaksi kouluikäistä lasta jotka syövät tietysti kouluruuan joka päivä. Kotona saavat ottaa kaapista esim. leipää niin paljon kuin jaksavat syödä mutta ruokaa emme arkisin laita. Syömme itse tukevan lounaan töissä ja iltaisin emme väsyneinä jaksa enää laittaa mitään ruokaa. Lauantaina ja sunnuntaina laitamme tietysti itsellemme ja lapsille lounasta.
Lapset ovat kasvaneet hyvin näinkin (ovat pitkiä ikäisekseen) ja jaksaneet käydä koulua ja harrastaa. Nyt kuitenkin kuulin väitteen että emme huolehdi lapsistamme kunnolla koska emme laita heille jokaikinen päivä lämmintä ruokaa. Kysymys kuuluukin onko tämä mielestänne totta ja olemmeko muka ainoa perhe jossa toimitaan näin.
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Pin kirjoitti:
Olen niin kyllästynyt tähän nykyiseen armottomaan hyvä-vanhempi-huono-vanhenpi-lätinään. Aiheet kun ovat jotain niin kermaperseisiä ja täydellisyyteen tähtääviä ja omaan virheellisyyteen sokeutuvaa muiden syyttelyä.
Ei ette ole huonoja vanhempia, meistä vaan jokaisesta löytyy joku "paska äiti/isä"-kohta. Se on vaan helppoa syytellä aiheessa muita, jonka itse hoitaa kunniallisesti unohtaen sen kaiken, mitä ei itse tee niin oppikirjan mukaan. Jokainen lammas osaa "vähän ihmetellä" kun toinen syöttää purkkiruokaa koliikkikuukausina tai ihan vaan siksi kun ei huvita muussata ruokaa. Aargh jotain rajaa noissa, vähän armollisuutta ja lopettakaa se saatanan "ihmettely". :D Ja kyllä, mä kuulun niihin erinomaisiin äiteihin jotka jaksaa soseuttaa vauvalle parsakaalit, tekee joka päivä ravitsevat pari lämmintä ateriaa, antaa idut ja pavut, on varautunut kasvissosekeitolla jos tulee väsyneempi päivä, mutta tekeekin sitten kaikenlaista muuta huonoa vanhemmuutta ilmentävää toimintaa. Kuten ihan jokainen kuolevainen...
Puhutaan uudestaan kun kyseessä on oikeasti huono vanhempi, jokainen voi järjellä miettiä mitä pitää tehdä tullakseen sellaiseksi.
Anteeksi vain, mutta jos vanhempi ei hoida PERUSASIOITA varsinkaan OMAN LAPSEN EDUN JA HYVINVOINNIN vuoksi, ei vanhempi täytä hyvän vanhemman kriteereitä. Oli se sinusta kuinka pitkästyttävää tahansa, hyvällä vanhemmuudella on kriteerinsä.
Eli ap, ette ole hyviä vanhempia, vaan aivan samanlaisia kuin mitä minulla nuorena kotona oli - itsekäitä, mukavuudenhaluisia, välinpitämättömiä. Ravitsevan, terveellisen kotiruoan tekemiseen ei mene tunteja aikaa: Kymmenessä minuutissa saat samaan aikaan tehtyä salaatin, raastettua porkkanat, keitettyä kananmunat, paistettua broilerin rintafileet, pilkottua hedelmät maustamattomaan jogurttiin ja kun lapset ovat jo kouluiässä, voivat he vaikka kattaa pöytää tai osallistua hedelmien pilkkomiseen.
Auttaako siis jotenkin osoitella ympäriinsä ihmisiä huonoiksi vanhemmiksi? Vai olisiko sulla jotain rakentavampaa sanottavaa? Kenties hyviä vinkkejä mitä voisi ostaa valmiiksi kaappeihin koululaisille? Olette niin vihan sokaisemia, että saatte minunkin kommentit väännettyä ihan ihmeellisesti. Aivan sama olisinko sanonut "jes ap, täydellisesti teette, ranskanleipää voilla vaan jes", samantyyppiset vastaukset olisin saanut. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salaattiainekset pitää muuten pestä huolella, ei niitä vain pilkota suoraan pussista kulhoon. Se on lasten altistamista tahallaan tarttuville virus- ja bakteeritaudeille ja kasvisten pinnalla oleville myrkyille ja muulle saasteelle. Se se vasta epäterveellistä onkin.
Itse ainakin sanoin aivan selvästi että jo salaattiaineiden pesuun menee aikaa.
Joo, mutta joku toinen tuolla sanoi että menee vain hetki kun ne pilkkoo pussista. Eli ei siis selvästi pese niitä.
Jos ihan tarkkaan kerron kuinka sen pikasalaatin teen, niin ei mulla mene perussalaatin tekoon kauaa aikaa: pesen salaatit ja laitan lävikköön, pesen tomaatit ja kurkut, pilkon leikkuulaudalla ja jaan viidelle lautaselle. Silppuan salaatin leikkuulaudalla kasojen päälle, pilkon sipulin, otan pussista yleensä jotain siemeniä päälle (en arkena paahda), pilkon tofua/lohta ja jos on oikein aikaa niin paistan kanaa. Päälle mustapippuria, sitruunaa, etikkaa, öljyä, mitä nyt milloinkin. Enkä suinkaan samaan satsiin aina kaikkea. Siinä kevyt lounas tai päivällinen, mutta kyllä nälkä lähtee. Ei mulla tohon mene aikaa juuri mitään, enemmän joutuu lapset odottelee jos alan työpäivän jälkeen makaronilaatikkoa värkkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän einekset ole yhtään parempi vaihtoehto. Te jotka suosittelette eineksiä, ootteko lukenut niiden sisällysluetteloa?
Kiirepäiviemme vakiosuosikki Kokkikartanon lohikiusaus sisältää: "Peruna (Suomi), lohi 17 % (Norja), Valio® kerma, sipuli, jodioitu suola, valkopippuri, tilli, maissitärkkelys". Tuohon joku salaatti kylkeen. Mikä tässä on niin saatanasta, että voileipä olisi parempi?
Tässäkö nyt se valtaosan mielestä ravitseva ateria lapselle joka päihittää täytetyn leivän ja viilin mennen tullen?! 😂 :D Okei ehkä mun ei tarvitse edes jatkaa tätä keskustelua tän enempää jos taso onkin tämä..
Jos nyt kuitenkin lisäisi sinne kaappiin jotain tuoretta mitä lapset vois ottaa itse ja kun toivottavasti kiire pian hellittää, koitatte syödä vaikka iltapalan yhdessä. Nehän vois oppia tekemään jotain wokkia vaikka itse. Mites munakas? Pakastekasvikset on aika hyviä! :)
Joku kysyi ap:lta, mitä sitten, jos lapset eivät syökään koulussa kunnolla. Vastaan samanlaisessa perheessä kasvaneena, että koulussa oli pakko tankata ruokaa kunnolla, tykkäsi tai ei. Tosin vaikka olisi tankannut aamupäivällä kunnolla, illalla harrastusten jälkeen oli jo kuolla nälkään ja leipää tuli syötyä pussillinen.
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän einekset ole yhtään parempi vaihtoehto. Te jotka suosittelette eineksiä, ootteko lukenut niiden sisällysluetteloa?
Kiirepäiviemme vakiosuosikki Kokkikartanon lohikiusaus sisältää: "Peruna (Suomi), lohi 17 % (Norja), Valio® kerma, sipuli, jodioitu suola, valkopippuri, tilli, maissitärkkelys". Tuohon joku salaatti kylkeen. Mikä tässä on niin saatanasta, että voileipä olisi parempi?
Tässäkö nyt se valtaosan mielestä ravitseva ateria lapselle joka päihittää täytetyn leivän ja viilin mennen tullen?! 😂 :D Okei ehkä mun ei tarvitse edes jatkaa tätä keskustelua tän enempää jos taso onkin tämä..
Jos nyt kuitenkin lisäisi sinne kaappiin jotain tuoretta mitä lapset vois ottaa itse ja kun toivottavasti kiire pian hellittää, koitatte syödä vaikka iltapalan yhdessä. Nehän vois oppia tekemään jotain wokkia vaikka itse. Mites munakas? Pakastekasvikset on aika hyviä! :)
Tossahan luki kiirepäivän suosikki. Ja kylkeen tuli salaatti = tuoretta.
Ei tässä mitään superfoodeja vaadita, mutta ei ruokailut ole mistään kotoisin jos se sysätään lasten harteille sanoin " ota leipää kaapista".
Sun oman keskustelun taso on aika syvältä. Ylimielinen.
Ihan jos ravintoarvoja laskee, niin ruisleipä kinkulla, juustolla, kurkulla ja tomaatilla vs makaronilaatikko. Hmm, en nyt ensimmäistä ainakaan huonommaksi väittäisi. Aina kannattaa miettiä kokonaisuutta, ei heti tuomita.
Toki asia muuttuu, jos makaronilaatikon lisäksi tehdään salaattia, raastetta tms. ja voihan sinne ruokaankin laittaa pakastevihanneksia. Ihan liian usein vaan joku makaronimössö mielletään "kunnon ruuaksi" ja leipä on ihan saatanasta.
Eli vastaus ap:lle, riippuu hirveästi ensinnäkin siitä, että vaikuttaako lapset nälkäisiltä ja mitä sen leivän tms kanssa tarjoat. Keitä kananmunaa vaikka päälle ja paljon kasviksia. Savukalaa, tehkää kanaburgerit jnejne.
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän einekset ole yhtään parempi vaihtoehto. Te jotka suosittelette eineksiä, ootteko lukenut niiden sisällysluetteloa?
Kiirepäiviemme vakiosuosikki Kokkikartanon lohikiusaus sisältää: "Peruna (Suomi), lohi 17 % (Norja), Valio® kerma, sipuli, jodioitu suola, valkopippuri, tilli, maissitärkkelys". Tuohon joku salaatti kylkeen. Mikä tässä on niin saatanasta, että voileipä olisi parempi?
Tässäkö nyt se valtaosan mielestä ravitseva ateria lapselle joka päihittää täytetyn leivän ja viilin mennen tullen?! 😂 :D Okei ehkä mun ei tarvitse edes jatkaa tätä keskustelua tän enempää jos taso onkin tämä..
Jos nyt kuitenkin lisäisi sinne kaappiin jotain tuoretta mitä lapset vois ottaa itse ja kun toivottavasti kiire pian hellittää, koitatte syödä vaikka iltapalan yhdessä. Nehän vois oppia tekemään jotain wokkia vaikka itse. Mites munakas? Pakastekasvikset on aika hyviä! :)
Meillä tuo samainen lohikiusaus on samanlainen kiirepäivän pelastus. Lapset lämmittää sen itse. Lisukkeeksi hakevat itse kasvattamaansa salaattia ja tomaatteja kasvihuoneesta.
Ovat välillä kaksin päivisin ja tuo on lounas. Illalla on sitten from scratch laitettua.
Ei mun masentunut äiti laittanut joka arkipäivä ruokaa. Osti jääkaappiin eineksiä, joita sitten söin. Ei kauhean terveellistä, mutta en syyllistä. En ainakaan nähnyt nälkää. Nyt olen itse vanhempana huomannut, että on se aika rankkaa vuodesta toiseen laittaa ruokaa jossei siitä erityisemmin nauti. Siksi tehdäänkin iso satsi ruokaa jota syödään useampi päivä. Eineksiä en halua lapsille antaa kuin harvoin.
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Vierailija kirjoitti:
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Tuota tuota. Minä aina pidin aiemmin huolta kovinkin tuosta päivällisestä. Nyt 12,13 ja 15- vuotiaat ovat tintanneet leipää 15-16 välillä iltapäivällä sen verran että kun tulen kotiin, eivätole halukkaita enää lämmintä ruokaa syömään. Tyhjälle kodilleko murekkeita paistelen sitten vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Tuota tuota. Minä aina pidin aiemmin huolta kovinkin tuosta päivällisestä. Nyt 12,13 ja 15- vuotiaat ovat tintanneet leipää 15-16 välillä iltapäivällä sen verran että kun tulen kotiin, eivätole halukkaita enää lämmintä ruokaa syömään. Tyhjälle kodilleko murekkeita paistelen sitten vai?
No meillä lapsi syö mieluummin iltapäivällä leipää, kuin edellispäiväistä ruokaa lämmitettynä. Joka päivä en ala eri ruokaa tekemään, kun seuraavana päivänä se ei kellekään enää kelpaa. Kohta joku huutaa että pakasta. Mies ja lapsi eivät suostu syömään pakasteesta kaivettuja ruokia lämmitettynä. Että repikää siitä. Itse olen kotona vasta viiden aikoihin. Sen aiemmin en hellan ääreen pääse.
Siis lapset syö 11 aikaan aamupäivällä ainoan lämpimän ateriansa?
Kyllä olette huonoja vanhempia mielestäni, ei sitä ruokaa tarvitse joka päivä laittaa, samasta syö useamman päivän.
Syöttekö itse töissä 11 aikaan jo? Kyllä mulla on iltapäivällä kiljuva nälkä eikä tosiaan mikään leipä riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Tuota tuota. Minä aina pidin aiemmin huolta kovinkin tuosta päivällisestä. Nyt 12,13 ja 15- vuotiaat ovat tintanneet leipää 15-16 välillä iltapäivällä sen verran että kun tulen kotiin, eivätole halukkaita enää lämmintä ruokaa syömään. Tyhjälle kodilleko murekkeita paistelen sitten vai?
Ei lapsilta kysytä haluatko ruokaa. Se tarjotaan aina samaan aikaan. Ja myös vanhemmat syö
Olette ainoa perhe, jonka tiedän tekevän noin.
Eräs ystäväni on alkoholistiperheestä, molemmat vanhemmat olivat alkoholisteja ja heillä toimittiin noin, joten tiedän sittenkin yhden.
Ja kyllä, olette huonoja vanhempia, ravinto on oleellinen osa lapsista huolehtimista, vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen. Kasvatatte lapsenne leivällä, jota he pakon edessä syövät kun muuta ei saa? Mahtavaa. Toivottavasti tämä on provo.
Missä ihmeen raskaissa töissä te käytte ? Mä teen 6 pv viikossa 10 tuntisia päiviä. Joka päivä teen ruokaa ellei lapset joskus pyydä sitä makaronilaatikkoa niin sitä voi tokana päivänä lämmittää. Aikaa menee 30-45 minsaa teki mitä vaan. Ihme valittajia nykyajan sakki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Tuota tuota. Minä aina pidin aiemmin huolta kovinkin tuosta päivällisestä. Nyt 12,13 ja 15- vuotiaat ovat tintanneet leipää 15-16 välillä iltapäivällä sen verran että kun tulen kotiin, eivätole halukkaita enää lämmintä ruokaa syömään. Tyhjälle kodilleko murekkeita paistelen sitten vai?
Tuon ikäiset lapset osaavat jo laittaa päivällisen valmiiksi koko perheelle. Annat sen heille tehtäväksi. Käsittämätöntä paapomista, ettei tarvitse (= et anna) tehdä jotain yhteiseksi hyväksi, jos kerran kotona ovat. On hyvää valmennusta tulevaisuutta varten, että oppivat kantamaan vastuuta jo kotona ja saamaan aikaan valmista - tuleva työnantajakin kiittää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Tuota tuota. Minä aina pidin aiemmin huolta kovinkin tuosta päivällisestä. Nyt 12,13 ja 15- vuotiaat ovat tintanneet leipää 15-16 välillä iltapäivällä sen verran että kun tulen kotiin, eivätole halukkaita enää lämmintä ruokaa syömään. Tyhjälle kodilleko murekkeita paistelen sitten vai?
Ei lapsilta kysytä haluatko ruokaa. Se tarjotaan aina samaan aikaan. Ja myös vanhemmat syö
Ai jaa. Väkisinkö teinejä ruokit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitte väsymyksestä huolimatta pitää jonkin yhteisen iltapalahetken. Yhteinen kokoontuminen perheen kesken ja mahdollisuus kertoa päivän kuulumiset. Lapsille olisi tärkeää, että saisivat tämän yhteisen tuokion vanhempien kanssa.
Ravintokysymys on toissijainen, kohtaaminen on se juttu.
Tuota tuota. Minä aina pidin aiemmin huolta kovinkin tuosta päivällisestä. Nyt 12,13 ja 15- vuotiaat ovat tintanneet leipää 15-16 välillä iltapäivällä sen verran että kun tulen kotiin, eivätole halukkaita enää lämmintä ruokaa syömään. Tyhjälle kodilleko murekkeita paistelen sitten vai?
Tuon ikäiset lapset osaavat jo laittaa päivällisen valmiiksi koko perheelle. Annat sen heille tehtäväksi. Käsittämätöntä paapomista, ettei tarvitse (= et anna) tehdä jotain yhteiseksi hyväksi, jos kerran kotona ovat. On hyvää valmennusta tulevaisuutta varten, että oppivat kantamaan vastuuta jo kotona ja saamaan aikaan valmista - tuleva työnantajakin kiittää :)
Ootko ihan pimeä? Mun poikatrio nyt ei suostu loihtimaan meille aterioita. Voit toki tulla näyttämään miten heistä saa kuoriutumaan kotikokin. 😁😁😁
Jutut on taattua av-laatua. Sädekehä kiiltää. Kaikki tekee asiat oppikirjojen mukaan. Lasua pukkaa jos ruoka-aineympyrä ei toteudu joka aterialla.
Kaksi ylipainoista, huonoihoista teiniä.