Olemmeko huonoja vanhempia jos emme laita arkipäivinä ruokaa?
Meillä on kaksi kouluikäistä lasta jotka syövät tietysti kouluruuan joka päivä. Kotona saavat ottaa kaapista esim. leipää niin paljon kuin jaksavat syödä mutta ruokaa emme arkisin laita. Syömme itse tukevan lounaan töissä ja iltaisin emme väsyneinä jaksa enää laittaa mitään ruokaa. Lauantaina ja sunnuntaina laitamme tietysti itsellemme ja lapsille lounasta.
Lapset ovat kasvaneet hyvin näinkin (ovat pitkiä ikäisekseen) ja jaksaneet käydä koulua ja harrastaa. Nyt kuitenkin kuulin väitteen että emme huolehdi lapsistamme kunnolla koska emme laita heille jokaikinen päivä lämmintä ruokaa. Kysymys kuuluukin onko tämä mielestänne totta ja olemmeko muka ainoa perhe jossa toimitaan näin.
Kommentit (348)
Jos joka päivä vetää vaan leipää niin nopeasti tulee ongelmia yksipuolisesta ruokavaliosta.
Kummallisia ruokatapoja ja -aikoja ihmisillä! Aamiainen, lounas, välipala ja illallinen kuuluvat jokaiseen päivään niin aikuisella kuin lapsellakin, pitävät energisenä ja rytmittävät päivää järkevästi. Noina aikoina meillä tarjoillaan ruokaa ja istumme perheen kanssa arkisin mielellämme yhteiselle illalliselle.
No jos se koulun ruoka olisi oikeasti ravitsevaa ja täyttävää, niin vois ehkä just ja just mennä. Mutta kun se on oikeasti aivan liian heppoista ja suunniteltu tosiaan kattamaan aika pieni osa päivän energiantarpeesta. Aivan eri asia kuin joku raflan tai ruokalan lounas, mikä voikin aikuiselle riittää hyvin. Oikeasti lämmintä ruokaa lapsille, et voivat hyvin.
Mä itseasiassa luulen et oma lapsi on noita jonkun mainitsemia maanantaisyöppöjä. Syödään aina la kaksi lämmintä, mutta su syödään aamuainen vasta aamupäivällä, jolloin lounas jää välistä. Varmaan monessa muussakin perheessä käy näin. Kyllä kun yhden päivän syö kevyemmin, niin heti näkyy.
Ostakaa nyt edes jotain mikroruokaa niille lapsille. Meillä kävi yhteen väliin lapsen kaveri syömässä, koska kotona ei kuulemma saanut muuta kuin leipää, oliskohan ollut ap:n lapsi?
No todellakin pitäisi päivällinen tarjoilla kasvuikäisille. Herranjestas mitä laiskuutta! Itse olen ehkä kerran kuussa niin laiska etten jaksa sitä toista ruokaa tehdä, silloin tarjoan esim karjalanpiirakoita tms. En todellakaan ottaisi tavaksi, tuostakin tulee vähän huono omatunto.
Koulussa syödään klo 10-11 aikaan ja esim. lihapullia, kalapuikkoja yms. saa vain rajoitetun määrän. Ja tuolla sitten pitäisi pärjätä koko päivä?
Lapsiraukat!
Itsekin olen laiska ruuan laittaja, mutta kyllä nyt sen verran pitää vaivaa nähdä että lapset saavat myös kotona kunnon aterian!
Missä ovat nyt ne lukemattomat vanhemmat, jotka sanovat kuinka "lapsi ei muuttanut elämässämme yhtään mitään, kyllä ne lapset kuuluu sopeutua perheen elämään eikä toisinpäin"?! Koska tuotahan se useimpien/useiden lasten todellisuus olisi, jos vanhemmat voisivat jatkaa elämäänsä lasten teon jälkeen ihan kuin lapsettomina. Kummasti sitä nyt sitten huudetaankin kuorossa kuinka lapsille pitää kokata joka ikinen päivä ja viikonloppuna kahdesti!
Kovin paljon jaksamista ei vaadi esim riisin keittäminen ja kanankoitien/palojen työntäminen uuniin. Tai jonkun nopean kastikkeen valmistaminen sillä välin kun pasta kiehuu.
Yksi ylihelppo kastike on esim valmiiksi marinoitujen kanasuikaleiden paistaminen, sekaan voi halutessaan heittää jotain kasviksia tai esim ananasta. Lopuksi kerma päälle. Tai jauhelihakastike: paista jauheliha+sipulisilppu, mausta, heitä päälle tomaattimurska/paseerattu tomaatti. Valmiita kastikkeita myydään myös purkissa, riittää lämmittäminen.
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pin kirjoitti:
Olen niin kyllästynyt tähän nykyiseen armottomaan hyvä-vanhempi-huono-vanhenpi-lätinään. Aiheet kun ovat jotain niin kermaperseisiä ja täydellisyyteen tähtääviä ja omaan virheellisyyteen sokeutuvaa muiden syyttelyä.
Ei ette ole huonoja vanhempia, meistä vaan jokaisesta löytyy joku "paska äiti/isä"-kohta. Se on vaan helppoa syytellä aiheessa muita, jonka itse hoitaa kunniallisesti unohtaen sen kaiken, mitä ei itse tee niin oppikirjan mukaan. Jokainen lammas osaa "vähän ihmetellä" kun toinen syöttää purkkiruokaa koliikkikuukausina tai ihan vaan siksi kun ei huvita muussata ruokaa. Aargh jotain rajaa noissa, vähän armollisuutta ja lopettakaa se saatanan "ihmettely". :D Ja kyllä, mä kuulun niihin erinomaisiin äiteihin jotka jaksaa soseuttaa vauvalle parsakaalit, tekee joka päivä ravitsevat pari lämmintä ateriaa, antaa idut ja pavut, on varautunut kasvissosekeitolla jos tulee väsyneempi päivä, mutta tekeekin sitten kaikenlaista muuta huonoa vanhemmuutta ilmentävää toimintaa. Kuten ihan jokainen kuolevainen...
Puhutaan uudestaan kun kyseessä on oikeasti huono vanhempi, jokainen voi järjellä miettiä mitä pitää tehdä tullakseen sellaiseksi.
Vanhemmuudessa ei ole kysymys kilpailusta toisia vanhempia vastaan, vaikka suorittajavanhemmat näin ajttelevat.
Ei tässä kuitenkaan ole kysymys siitä, ihmetteleekö joku vaan siitä, että saako lapsi riittävän hyvän ravitsemuksen. Terveen elämän perusteet ovat aika simppelit; riittävästi lepoa, liikkuntaa ja riittävän monipuolinen ruokvalio. Koska lapsi ei itse päätä elintavoistaan, on nämä vanhemman vastuulla. Eikä tästä vastuusta voi livetä vain koska asiat toki voi tehdä aina vielä paljon huonommin.
Jos tässä olisi lukenut, että lapset saavat pelkkää paahtoleipää ja voita päivästä toiseen, olisin kirjoittanut erilailla. Sellaista käsitystä en kuitenkaan saanut, joten jaksan ihmetellä av-velojen ja mammojen ankaraa tuomiota. Esimerkkinä oli leipä joka yleensä sisältää juustoa, lihaa ja kasviksia ja koska se oli vain esimerkki, oletan kaapissa olevan paljon muutakin. Ap voi korjata jos sain liian ruusuisen kuvan... Valmis kaapissa oleva voi sisältää laajan kirjon kaikkea, vaikka ei padan ääressä ruokaa lämmittelisikään joka päivä. Lapset ilmeisesti saavat kuitenkin lämpimän aterian joka ikinen päivä eikä nälässä tarvitse olla.
Kaapissa on muutakin kuin oivariini ja ranskanleipä?
Huoh... - toki ateriasta saa hyvän niinkin, että siinä on mukana se leivän pala, mutta toki tässä vaiheessa ap on jo maininnut mitä siellä kaapissa - siis jopa marmelaadia - no eihän tässä sitten mitään.
Eiköhän se nyt ole aika selvää, että jos lapset elävät itse tekemillään voileivillä, niin ei siinä ravitsemussuositukset täytykään - vaikka teoriassa on mahdollisuus syödä ateriakokonaisuus, jossa tarjoillaan laadukasta kalaa, lihaa, marjoja, kasviksia jne. leivän päällä.
Ihmiset ovat liian julmia toisilleen, mutta jos mielipidettä kysytään, niin tuskin vastaus silloin voi olla, että kaikki käy. Kun ei tosiaan käy - tietyn minimin jälkeen esim. ruokavalio ei todellakaan ole mielipidekysymys.
Meillä on ollut sama tilanne. Olemme ostaneet lapsille illaksi lämmitettäviä eineksiä.
Olemme toki huonoja vanhempia, koska emme jaksa. Kunnollinen vanhempi jaksaa tehdä kaiken lapsensa eteen. Näin se vain on.
Jos et jaksa, olet huono vanhempi etkä ole kelvollinen vanhemmaksi.
Yksi ratkaisu tähän olisi, etyä toinen vanhempi jäisi töistä kotiin tai alkaisi tehdä lyhennettyä työaikaa, jotta jaksaisi laittaa ruoan ja tehdä muut tarpeelliset kodin ja perheen huoltotyöt. Tästä voisi seurata tiukka rahatilanne, mutta se on sitten taas eri asia.
14-vuotiaan kiekkoilijan vanhempana moinen voileipälinja kuulostaa oudolta. Ap:n lapset harrastavat kotona, niin mitä? Postimerkkeilyä?
Eihän einekset ole yhtään parempi vaihtoehto. Te jotka suosittelette eineksiä, ootteko lukenut niiden sisällysluetteloa?
Mutta en kyllä ymmärrä miten ruoanlaittoon ei ole aikaa. Jopa vihannekset voi ostaa valmiiksi pilkottuna/soseutettuna, ottaa vaan muutaman pussin/tuubin ja tyyliin sekottaa ja keittää/paistaa, aktiivista työaikaa ehkä 3 minuuttia?
Miksi aina valitetaan että köyhät hankkii lapsia? Näin kiireisten ei pitäisi hankkia lapsia.
Mun vanhempani eivät myös tehneet arkipäivinä ruokaa (eivätkä edelleenkään tee päivällistä), eli söin sitten eineksiä iltaisin. Oli kyllä tosi terveellinen ruokavalio niillä Saarioisten roiskeläpillä ja mikrobologneseilla... mutta olin kyllä myös supernirso lapsi eikä olisi muu oikein kelvannutkaan. Itse kyllä yritän mieluummin tehdä itse ruokaa, vaikka kasvoin mä näinkin ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Lapset syövät siis yhdentoista aikaan koulussa aterian. Siitä eteenpäin, koko loppupäivän, heidän pitäisi pärjätä leivänpaloilla tms.
Edes jonkinmoisen aterian valmistukseen menee puoli tuntia. Sitäkään aikaa ei tarvitse seistä jatkuvasti hellan äärellä. Jos vanhemmat vuorottelevat päivällisen valmistelussa, aikaa ruoanlaittoon kuluu keskimäärin vartti arkipäivää kohden. Aterian jälkeen menee hetki tiskien latomiseen koneeseen ja pieneen pöytien pyyhkimiseen. Lisäksi yhteinen ateria on tärkeä perheen yhteenkuuluvuuden kannalta. Aterian yhteydessä käydään läpi päivän mukavat kuulumiset. Murheet tilitellään sitten jossain muussa yhteydessä.
Hyvää ruokaa saaneet lapset ovat mukavampia, jaksavat paremmin ja ongelmoivat vähemmän. Ja ihan totta: ei sen aterian niin ihmeellinen tarvitse olla. Perunoita ja jotakin niiden kaveriksi, kasviksia ja sen sellaista.
Kenellä muka on tällaista?
Ensinnäkin työpäivän jälkeen olen niin väsynyt, etten jaksa keskittyä edes mihinkään helppoon ruoanlaittoon. Käyn läpi postit, vaihdan kotivaatteet, otan välipalaa. Sitten on pakko päästä torkuille tai levätä hetki. Tiskikonetta meilöä ei ole, ja kun olen syönyt lounaan töissä, en halua ateriaa enää illalla.
Perheen yhteisellää aterialla, joita on viikonloppuisin, emme yleensä keskustele, vaan syömme. Tuskin keskustelisimme arki-iltaisinkaan enlä todellakaan itse kaipaa mitään toista kunnon ateriaa samana päivänä, eikä mieskään.
Meillä asia todella ratkaistiin niin, että lapselle ostettiin lämmitettäviä valmisruokia illaksi.
En siis työpäivän jälkeen oikeasti jaksa keskittyä paljon mihinkään. Kuulostaa uskomattomalta, mutta tilanne on ollut tällainen jo monta vuotta.
En ole ap.
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan paha mieli ettei kaikki lapset saa kotona kunnon lämmintä ruokaa. Ei meidän lapset ainakaan jaksaisi leivänpaloilla, koululounas on niin aikaisin. Keittoja on helppo tehdä vaikka pariksi päivää kerralla. Silkkaa itsekkyyttä jos ei edes valmisruokia hommata.
Meillä on jo alakoulussa opetettu lapsille muutamia helppoja ruokia, joita 'hätätapauksessa' voivat itse tehdä, jos on nälkä eikä ole eilistä ruokaa:
-munakas
-hernekeitto (purkista)
- pasta ja tomaattitonnikalakastike
- pakastimesta vegetarian couscous tai joku muu sarjan 'eines' paistettuna
- spagetti ja paistettu jauheliha johon joukkoon tacomaustepussi
- suikalekana paistettuna ja makarooni
Ei oo oikeesti niin vaikeita etteikö alakoululainenkin osaisi. Opettakaa lapsenne ja katsokaa rupeavatko kokkaamaan nälkäänsä.
Pelkkä leivällä eläminen arkiviikolla ei kuulosta lainkaan hyvältä. Ruoan ei tarvitse välttämättä olla lämmintä, mutta sen pitää olla monipuolista, pelkkä leipä sitä tuskin on. Olkoot vaikka olisi salaattia ja juustoa yms. päällä. Ravinto ja ruokailuun liittyvien tapojen opettaminen kuuluu vanhempien hoidettavaksi. Lasten hyvinvointia käsittelevän tutkimuksen mukaan jopa 40%:lla suomalaisista lapsista on puutteita perushoivassa. Se on aika hurjaa se.
Vierailija kirjoitti:
Eihän einekset ole yhtään parempi vaihtoehto. Te jotka suosittelette eineksiä, ootteko lukenut niiden sisällysluetteloa?
Mutta en kyllä ymmärrä miten ruoanlaittoon ei ole aikaa. Jopa vihannekset voi ostaa valmiiksi pilkottuna/soseutettuna, ottaa vaan muutaman pussin/tuubin ja tyyliin sekottaa ja keittää/paistaa, aktiivista työaikaa ehkä 3 minuuttia?
Miksi aina valitetaan että köyhät hankkii lapsia? Näin kiireisten ei pitäisi hankkia lapsia.
Keitetty pasta ja valmiiksi soseutetut tai pilkotut kasvikset eivät mielestäni ole itse tehtyä ruokaa.
Ne ovat eineksiin verrattavia pikaruokia.
T. se joka ei jaksa keskittyä ruoanlaittoon työpäivän jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Missä ovat nyt ne lukemattomat vanhemmat, jotka sanovat kuinka "lapsi ei muuttanut elämässämme yhtään mitään, kyllä ne lapset kuuluu sopeutua perheen elämään eikä toisinpäin"?! Koska tuotahan se useimpien/useiden lasten todellisuus olisi, jos vanhemmat voisivat jatkaa elämäänsä lasten teon jälkeen ihan kuin lapsettomina. Kummasti sitä nyt sitten huudetaankin kuorossa kuinka lapsille pitää kokata joka ikinen päivä ja viikonloppuna kahdesti!
Mä en tiedä kuka sinulle on noin sanonnut mutta kuulostaa niin harvinaiselta mielipiteeltä että tuskin kannattaa edes eteenpäin mainita. Nyökyttelet vaan päätäs ja selän takana pyörittelet silmiäs tollaselle järjenjättiläiselle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset syövät siis yhdentoista aikaan koulussa aterian. Siitä eteenpäin, koko loppupäivän, heidän pitäisi pärjätä leivänpaloilla tms.
Edes jonkinmoisen aterian valmistukseen menee puoli tuntia. Sitäkään aikaa ei tarvitse seistä jatkuvasti hellan äärellä. Jos vanhemmat vuorottelevat päivällisen valmistelussa, aikaa ruoanlaittoon kuluu keskimäärin vartti arkipäivää kohden. Aterian jälkeen menee hetki tiskien latomiseen koneeseen ja pieneen pöytien pyyhkimiseen. Lisäksi yhteinen ateria on tärkeä perheen yhteenkuuluvuuden kannalta. Aterian yhteydessä käydään läpi päivän mukavat kuulumiset. Murheet tilitellään sitten jossain muussa yhteydessä.
Hyvää ruokaa saaneet lapset ovat mukavampia, jaksavat paremmin ja ongelmoivat vähemmän. Ja ihan totta: ei sen aterian niin ihmeellinen tarvitse olla. Perunoita ja jotakin niiden kaveriksi, kasviksia ja sen sellaista.
Kenellä muka on tällaista?
Ensinnäkin työpäivän jälkeen olen niin väsynyt, etten jaksa keskittyä edes mihinkään helppoon ruoanlaittoon. Käyn läpi postit, vaihdan kotivaatteet, otan välipalaa. Sitten on pakko päästä torkuille tai levätä hetki. Tiskikonetta meilöä ei ole, ja kun olen syönyt lounaan töissä, en halua ateriaa enää illalla.
Perheen yhteisellää aterialla, joita on viikonloppuisin, emme yleensä keskustele, vaan syömme. Tuskin keskustelisimme arki-iltaisinkaan enlä todellakaan itse kaipaa mitään toista kunnon ateriaa samana päivänä, eikä mieskään.
Meillä asia todella ratkaistiin niin, että lapselle ostettiin lämmitettäviä valmisruokia illaksi.
En siis työpäivän jälkeen oikeasti jaksa keskittyä paljon mihinkään. Kuulostaa uskomattomalta, mutta tilanne on ollut tällainen jo monta vuotta.
En ole ap.
Varmaan lääkärissäkäynti auttais. Kuulostaa masennukselta. Enkä todellakaan suosittele mitään einesaterioita, ei ne ole pidemmän päälle mistään kotoisin. Jos ei viikolla jaksa, voi jo viikonloppuna tehdä ruuat valmiiksi vaikka pakkaseen.
Kyllä vanhemmuuteen minimivaatimukset liittyy. Ja niihin kuuluu 5 ateriaa päivässä, josta 2 mieluiten "lämmintä" sellaista. Ruuan tulisi olla ravitsevaa ja monipuolista. Kouluruuat + eines ei sitä kyllä ole. Pahimmassa tapauksessa noi täydennetään sokerimuroilla ja vehnäpullaleivällä... :(
Herranen aika! Entä jos koulussa on ruokaa mistä lapsi ei niinkään pidä esim. pinaattikeitto ja syö sitä vähän ja lopun päivän pitäisi selvitä leivällä? Itsessään keitot ei edes pidä montaa tuntia nälkää ellei syö niitä paljon.