Alkoholistit! Miten juhannus menee?

Hyvin on mennyt. Nyt juomatta 12 vuotta. Tilalle tuli toinen addiktio. Juokseminen. Aamulla juoksin tunnin lenkin.

Jätän käyttämättä laatusanoja määrittämiseen, sillä ne ovat merkki viinanhimosta ja silloin on kiire AA-kokoukseen ja sinne minä en halua...

Vierailija kirjoitti:

Hienosti on mennyt.

Autotalli maalattu ja laituri korjattu, tukevassa humalatilassa torstai-illasta saakka ja jatkuu huomisiltaan.

Minäkin kuulun näihin kännissä puuhakkaisiin. Selvin päin olen täysin saamaton. 

Eli jotenkin ei löydy motivaatioita juomisen lopettamiseen. Sen lisäksi, että olen aikaansaava minulla on myös paljon hauskempaa tyhmien ihmistenkin kanssa. Muuten he lähinnä ärsyttävät ja olen tympeä ja tyly. 

Mutta kai tässä täytyy ihan pohjalla käydä ja sitten katsotaan. Olen täysin alkoholisoitunut, mutta haitat eivät ole vielä mennet hyödyn edelle. Tiedän, että se päivä koittaa. 

Meen jatkamaan veneen alle rantsuun ryypiskelyä,mihin tunti sitten jäin ja paska haisee.

Haluaisin siis lopettaa mutta ajatus kokonaan luopumisesta tuntuu liian kovalta.

Pidän siis kuukauden, puolentoista tipattomia ja sitten taas juon.

Minkähänlaista se elämä olisi josxei tarttis koko juomista koskaan ajatella?

Ei miettiä ostoksia, että onko kaapeissa juomaa, ei laskea määriä että jos juon vielä tämän ja tuon niin mitä sitten jne.

Jos vois olla vaan niin että viini olisi ihan tyhjän merkityksen tuote: Ei aiheuttaisi tunteita mihinkään suuntaan? Olis se aika vaikeaa kyllä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienosti on mennyt.

Autotalli maalattu ja laituri korjattu, tukevassa humalatilassa torstai-illasta saakka ja jatkuu huomisiltaan.

Minäkin kuulun näihin kännissä puuhakkaisiin. Selvin päin olen täysin saamaton. 

Eli jotenkin ei löydy motivaatioita juomisen lopettamiseen. Sen lisäksi, että olen aikaansaava minulla on myös paljon hauskempaa tyhmien ihmistenkin kanssa. Muuten he lähinnä ärsyttävät ja olen tympeä ja tyly. 

Mutta kai tässä täytyy ihan pohjalla käydä ja sitten katsotaan. Olen täysin alkoholisoitunut, mutta haitat eivät ole vielä mennet hyödyn edelle. Tiedän, että se päivä koittaa. 

Sehän siinä onkin paha, kun alkoholista saattaa oikeasti olla hyötyä ja apua. Usein väitetään, ettei suruaan voi juoda pois jne., mutta kyllä voi. Itse en tiedä, voinko elää ilman alkoholia. Pelkään, että vielä otan hengen itseltäni, jos joudun olemaan aina selvin päin, mutta toisaalta ajattelen, ettei tämä nyt voi näin mennä. "Paraneminen" tai pikemminkin remissioon pääsy on pitkä ja kivinen tie. Pitäisi muuttua aivan totaalisesti. Muuttuminen on vaikeaa, melkein mahdotonta. Alkoholismi on vakava, krooninen ja usein kuolemaan johtava saraus. Ei enempää eikä vähempää.

Minä jään yksin kotiin ja alkkis mieheni lähtee kännissä sukuloimaan.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin siis lopettaa mutta ajatus kokonaan luopumisesta tuntuu liian kovalta.

Pidän siis kuukauden, puolentoista tipattomia ja sitten taas juon.

Minkähänlaista se elämä olisi josxei tarttis koko juomista koskaan ajatella?

Ei miettiä ostoksia, että onko kaapeissa juomaa, ei laskea määriä että jos juon vielä tämän ja tuon niin mitä sitten jne.

Jos vois olla vaan niin että viini olisi ihan tyhjän merkityksen tuote: Ei aiheuttaisi tunteita mihinkään suuntaan? Olis se aika vaikeaa kyllä...

Mustakin raittius tuntuu joltain elinkautiselta tuomiolta. Toivon, etten olisi koskaan ottanut sitä ensimmäistäkään silloin joskus. Alkoholista on tullut elinehto. Tuntuu, että jos pitäisi valita luksuselämä raittiina tai elämä jossain teltassa, ja saisin juoda niin paljon kuin huvittaa, valitsisin sen teltan.

Kuitenkin joku on päässyt tästä. Joku ihan tavallinen toope on pystynyt lopettamaan juomisen. Olen tavannut tyypin, joka oli asunnottomanakin alkoholismin takia, mutta on pystynyt lopettamaan. En käsitä, miten, mutta yritän ottaa selvää.

Vierailija kirjoitti:

Minä jään yksin kotiin ja alkkis mieheni lähtee kännissä sukuloimaan.

Voimia sullekin. Tämä sairaus on läheisille rankka. Halun parantua on lähdettävä alkoholistista itsestään. Läheisillä ei juuri ole keinoja. Näin alkoholistina miehenä sanon, että jos jätät sen sian, sua ei voi siitä syytellä. Moni on menettänyt elämänsä rakkauden alkoholin takia pysyvästi. Niin voimakkaasti viina pitää otteessaan. Tämä planeetta on raadollinen paikka.

Jännä ajatella että joku tosissaan on ihan addiktoitunut alkoholiin. Minä olen yrittänyt käyttää alkoholia useita kertoja mutta vaikutus on aina sama: ahdistaa, väsyttää, outo ja huono olo jne. Ei juuri minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia. Minulla on kuitenkin mieliala-, tarkkaavuus- ym. ongelmia ja voi johtua niistä etten saa alkoholista mitään iloa. Mutta joo, olen ihan tietämätön siitä miltä alkoholin tuoma hyvä olo voisi tuntua.

Kaikkein pahinta on viinanhimo krapulassa ja vieroitusoireissa. Nousuhumalan ihanuus on vuosien saatossa muuttunut orgastiseksi parin sekunnin hetkeksi kun illalla ravautettu tiukka paukku poistaa krapulaa, mutta ei edes saa aikaan nousua.

Vierailija kirjoitti:

Jännä ajatella että joku tosissaan on ihan addiktoitunut alkoholiin. Minä olen yrittänyt käyttää alkoholia useita kertoja mutta vaikutus on aina sama: ahdistaa, väsyttää, outo ja huono olo jne. Ei juuri minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia. Minulla on kuitenkin mieliala-, tarkkaavuus- ym. ongelmia ja voi johtua niistä etten saa alkoholista mitään iloa. Mutta joo, olen ihan tietämätön siitä miltä alkoholin tuoma hyvä olo voisi tuntua.

Itsellänikin on mielialahäiriö, tarkkaavaisuushäiriö ja muita sen suuntaisia juttuja. Olen alkoholisti. Kaikki, millä menen vain sekaisin jotenkin, kelpaa, koska todellisuus ahdistaa. Olen herkkä kofeiinille ja saatan jopa oksentaa liiasta kahvista ja rupean vapisemaan helposti. Silti juon sitäkin, jotta saisin pään edes vähän sekaisin ja pääsisin pakoon. Ei tarvitse olla hyvä olo,kunhan on erilainen olo. Tahdon vaan pois pois pois millä tahansa keinolla. Takerrun mihin vain kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.

Mutta kaipa nuo vaikutukset vaihtelevat. Toisilla on tietääkseni sellainen geeni, että kroppa ikäänkuin hylkii alkoholia ja joku luonnollinen antabusvaikutus iskee, jolloin tulee vain huono olo, eikä pysty juomaan. En oikein tiedä, miten se toimii. Muistan vain lukeneeni tällaisesta joskus.

Keskivaikea masennus ja alkoholismi kulkevat käsi kädessä. Cipralexiä 20mg. per päivä, viiden kuukauden ajan ja olo on normalisoitunut. Minäkuva eheytynyt ja ahdistus poistunut. Essitalopraami korjasi välittäjäaineiden kemiat. Alkoa ei juurikaan tee mieli, kaikki on paremmin.

Hyvin mennyt sen jälkeen kun vaihdoin miedompiin ja miellyttävämpiin päihteisiin.

Onko teillä runsaasti alkoholia käyttävillä lähtökohtaisesti vahva fyysinen terveys? Oletteko vantteria, isoja? Ette kauhean herkkiä fyysisesti erilaisille ärsykkeille (esim. univaje, melu, kylmä, kuuma)?

Kun ajattelen tuntemiani alkoholin suurkuluttajia, heistä moni täyttää em. kriteerit. Kerran katsoin suomalaisdokkarin alkoholisteista, ja hämmästyttävän monet heistä olivat entisiä urheilijoita (siis eivät ammattiurheilijoita, mutta erittäin urheilullisia): jalkapalloilijoita, yleisurheilijoita, painijoita...

Kyllähän tämä aika kosteissa merkeissä menee.

Sana kirjoitti:

Onko teillä runsaasti alkoholia käyttävillä lähtökohtaisesti vahva fyysinen terveys? Oletteko vantteria, isoja? Ette kauhean herkkiä fyysisesti erilaisille ärsykkeille (esim. univaje, melu, kylmä, kuuma)?

Kun ajattelen tuntemiani alkoholin suurkuluttajia, heistä moni täyttää em. kriteerit. Kerran katsoin suomalaisdokkarin alkoholisteista, ja hämmästyttävän monet heistä olivat entisiä urheilijoita (siis eivät ammattiurheilijoita, mutta erittäin urheilullisia): jalkapalloilijoita, yleisurheilijoita, painijoita...

Mä olen pienikokoinen mies. 163 cm ja alle 60 kg. Mulla on fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja aistiyliherkkäkin olen. Keskikokoinen nainen varmaan voittaisi mut tappelussa. AA:n kokouksissa olen yleensä huoneen pienikokoisin henkilö toisaalta, mutta tunnun olevan sitä aika usein muutenkin. En sanoisi, että ovat keskivertoa isompia. Siellä olen huomannut kuitenkin, enkä ainakin sinne tulleet ovat hyvin herkkiä ihmisiä tavallaan. Varmaan kokousten ulkopuolella peittävät sen hyvin. Tässä maailmassa ei heikkoutta oikein suvaita.

Kaikki suurkuluttajat eivät ole alkoholisteja, eivätkä kaikki alkoholistit suurkuluttajia. Lisäksi ne, jotka suostuvat omalla nimellään ja naamallaan puhumaan julkisesti alkoholismista ovat ehkä valikoidumpaa porukkaa kuin koko ryhmä. Meinasin sanoa "keskiverto alkoholisti", mutta kun sellaista ei ole. Alkoholisteissa on kaikenlaisia ihmisiä. Tuolla ulkona kuka vain aikuinen kutakuinkin vastaantulija voi olla alkoholisti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei pysty olla juomatta? Miksi juotte?

Onpa kysymys! Olisiko syynä ne alkoholin aiheuttamat voimakkaat mielihyvän tunteet, hyvä, rento, huoleton olo, kaikenlainen jännittyneisyys ja ahdistuneisuus häviää, jos on jotain huolia niin osaa suhteuttaa ne muihin maailman ongelmiin, olisitpa vaikka Aleppossa kuolemassa nälkään tai janoon, siihen nähden rikki mennyt telkkari on pientä. Tulee hilpeä, vilkas olo, on mukavaa viettää aikaa jutellen kavereiden kanssa, ujous häviää, estot vähenevät, helppo jutella vähän tuntemattomankin vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Uskaltaako mennä rennommin ja helpommin tanssimaan vaikka häissä jne.

Jos alkoholista ei olisi mitään muuta kuin haittaa niin miksi sitä valtio myisi sadoissa Alkoissa ja kauppojen juomahyllyt notkuisivat sitä ja helpommin Jan kaljaa saa nykyään autovuokraamot av-välineet kuin huoltoa autolleen.

No, haittapuoli ja tietenkin vieroitusoireet, eli krapula, jotka tosin loppuvat kun ottaa uudelleen vähän lisää alkoholia tai jos saa rauhoittavia lääkkeitä esim. katkaisijat.

Pahimpina haittapuoli ja on terveyden pettäminen, fyysisen kunnon heikkeneminen, maksan tuhoutuminen ja maksakirroosi on kuoleminen, haimatulehdus on myös hyvin vakava sairaus, johon voi myös kuolla ja kivut. Ovat järkyttävät.Myös tasapaino, muisti ja näkö yleensä heikkenevät, korjaantuvat kuitenkin kun lopettaa juomisen jos on muistanut syödä ja juoda ja ottaa vitamiineja.

Tosi kova alkoholisti vaikka ei menettäisi terveyttään niin menettää yleensä neljä A:ta eli Avioliiton, Ammatin, Asunnon ja Auton (kortti lähtee).

Morfiini tai amfetamiini ja kokaiinikin olisivat terveyden kannalta turvallisempia kuin alkoholi.

Itse en juo enää alkoholia lainkaan sairastaminen pahan haimatulehduksen takia. 2 viikkoa sairaalassa ja kovissa luvuissa, joita hetkeksi morfiini tyyppiset kipulääkkeet miehittivät ja sopiva vittuile hoitohenkilökunnalle riitti. Se juhannus meni sairaalassa. Sitä ennen hyvä avioliitto oli jo mennyttä edellisenä talvena. Työt kykenin pitämään mutta koko ajan joutui epätoivoisesti pitämään kiinni ammatista. Rattijuopumuksesta ei sattunut. Talo on onneksi nyt edelleen oma.

Alkoholismi on pitkälti perinnöllinen sairaus, johtuu geeneistä pääosin viimeisimpien tutkimusten takia. Emme saa luonteitamme sattumalta, perimme ne siinä kuin keuhkot, sydämen, maksan ja haiman kun. Ajattelin siis aluksi että miksi panna siis väkisin vastaan. Tämä haimatulehdus oli kuitenkin sellainen tuska ja jopa pieni kuolemantuomio että lopetin juomisen, olen perinyt taipumukset saada vakava jopa kuolemaan johtava sairaus alkoholia nauttiessani! Geeneillemme emme mitään voi.

Alkoholismi on voi hakea ammattiapua myös, mutta se on ihan yhtä tyhjän kanssa ellei kerta kaikkiaan itse halua lopettaa sitä juomista, se tuottaa niin paljon hyvää oloa osalle sopivan perimän kanssa että ei kukaan sinua pysty puhumaan olemaan juomatta jos et itse kerta kaikkiaan halua.

Ulkonäössä juomattomuus näkyy jo kuukaudessa. Siitä sain hyvää palautetta heti. Vuodessa lähti 12 kiloa ja ne ovat myös pysyneet poissa. Tsemppiä, elämänlaatu paranee kyllä!

Elämän paras juhannus, 10 kiloa hoikempi kuin vuosi sitten, elämänhaluinen ja janoinen (en alkoholille), edellisen ja toivottavsti viimeisen kerran join viime joulukuussa. Alkoholisti olen aina mutta tämä selvinpäin olo tuntuu niin hyvältä, että pelkkä ajatuskin juomisesta inhottaa.

Nainen 41